TYÖHARJOITTELUSSA UNKARISSA
Ferenc Hansagi Technical and Professional School for Catering and Tourism
Työharjoittelun Unkarissa aloitimme tutustumalla kouluun, joka vastaanotti meidät Unkariin. Ensimmäiset kaksi viikkoa olimme koulussa mukana teoria-, keittiö- ja salitunneilla. Eniten töitä teimme koulun ravintolan salissa, jossa päivittäin tarjoiltiin lounas koulun oppilaille ja henkilökunnalle. Kaikki oppilaat kuitenkaan eivät käy syömässä koulun ravintolassa, joten toiminta oli mielestäni aika pienimuotoista.
Keittiöllä emme tehneet paljoa töitä, koska kieliongelmat rajoittivat työhön osallistumista samoin kuin salillakin. Salin puolella vastuu opettaja ei puhunut englantia eikä saksaa.
Kuitenkin yritimme parhaamme mukaan olla mukana.
Novotel
Koulussa olomme jälkeen aloitin työharjoittelun Novotelissa. Paikkaan olin erittäin tyytyväinen, koska alunperin halusin töihin Novoteliin. Ensimmäisen puolikkaan harjoittelusta tein hotellin vastaanotossa ja toisen puolikkaan ravintolan salilla. Vastuuhenkilönä hotellilla oli hotellipäällikkö Mihaly Szabo ja hän arvioi harjoitteluni. 
Vastaanotossa ongelmana oli kieli, koska suurin osa asiakaista kuitenkin oli unkarilaisia. Työtä taas helpotti se, että ohjelma, jolla hotellin huonekapasiteettia hallinnoitiin oli englanninkielinen. Lähinnä vastailin asiakkaiden kysymyksiin ja tein avainkortteja huoneisiin. Myös pari suomalaista ryhmää oli hotellissa sinä aikana, kun työskentelin siellä, joten suomenkielestäkin oli jotain hyötyä.
Työhöni vastaanotossa kuului myös myyntipäällikön avustaminen, mikä oli mielestäni mukavaa. Tutustuin siihen, kuinka huonetilanne ja erilaiset tapahtumat vaikuttavat huoneiden myyntiin ja sain päivittää huoneiden myyntitilannetta internetissä, mikä oli mielenkiintoista omasta mielestäni. Auttelin myös monenlaisissa pikku askareissa, kuten VIP-tervetulo korttien tekemisessä.
Työajat olivat aikalailla samalla lailla porrastettu kuin Suomessakin, eli vastaanotossa töitä tehtiin kolmessa vuorossa, tietenkin riippuen työtehtävistä ja työntekijöiden asemasta. Itse tein töitä vastaanotossa kahdeksasta neljän, mutta välillä pääsin aikaisemmin, kun minulle ei ollut erityisempää tekemistä.
Työmoraalissa ja palvelukulttuurissa en huomannut mitään eroja Suomeen verrattuna. Novotelissa palvelun laatuun vaikuttavat myös Accor-ketjun laatuvaatimukset eli palvelun on oltava mahdollisimman tasokasta ja asiakkaalle ei koskaan saa vastata ”en tiedä” tai ”meillä ei ole”. Vaan tilalle on tarjottava jotain muuta paikkaa, missä asiakas saa haluamansa palvelun tai hankittava palvelu hotelliin asiakkaalle.
Tisza Garden and Brasserie
Hotellin ravintola Tisza Garden and Brasserie oli avoinna päivittäin klo 6.00-15.00 ja 19.00-23.00. Itse tein ravintolassa ainoastaan aamuvuoroa. Eli käytännössä olin aamupalalla plokkaamassa ja täyttämässä aamiaispöytää. Työ ei ollut sinällään vaikeaa, koska Suomessa olen tehnyt työkseni aivan samaa. Tosin asiakkaita hotellilla ei mielestäni ollut kauhean paljoa. Keskimäärin 120 aamiaista oli normaali määrä. En viitsinyt mainita työntekijöiden valittaessa kiireestä, että Suomessa teen samaa, mutta tarjoilijoita on puolen vähemmän ja asiakkaita tuplasti enemmän. En tiedä minkälainen tilanne Unkarissa on muissa hotelleissa, mutta ainakin Novotelilla työnteko sujui mukavan joustavasti, koska henkilökuntaa oli sopivasti.
Aamiaistarvikkeet oli aamiaiselle katettu valmiiksi pöytään (veitsi, haarukka, kahvikuppi, servietti) ja aamiaisten määrän mukaan paikkoja katettiin uudestaan. Aamiaisen loputtua aamiaiskatteet vaihdettiin a’la carte katteisiin, ellei ravintolaan ollut lounaalle tai illalle tilauksia, joille laitettiin omat katteet.
Jos aamiaista vertaa Suomessa vastaavaan, niin mitään radikaaleja eroja ei ole. Tietenkään Unkarissa aamiaisella ei ole puuroa, mutta juustot, leivät, makkarat, leikkeleet, murot ynnä muut olivat pohjimmiltaan aikalailla samantyyppisiä kuin Suomessakin.
Joka päivä ravintolassa oli myös ravintolan oma tarjottava lounas, joka vaihtui päivittäin. Lounaalla asiakkaita ei yleensä tosin ollut useita. Lounaaseen kuului aina alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Tietenkin asiakkaat saavat itse valita haluavatko syödä kaikkia kolmea ruokalajia. Lounaslista vaihtui päivittäin ja henkilökunnalla oli yleensä osapuilleen sama lounas.
Unkarilainen ruokakulttuuri
Unkarissa olon aikana tuli tutustuttua suhteellisen hyvin unkarilaiseen ruokaan. Eniten kiinnitin huomiota siihen, että ruuissa hyödynnettiin paljon myös halvempia raaka-aineita toisin kuin suomessa. Esimerkiksi maksaa syötiin vähintään joka toinen viikko ja opinkin sitä viimein syömään, vaikkei se vieläkään mitään herkkua entiselle kasvissyöjälle ole.
Iso osa unkarilaista ruokaa ovat keitot. Melkein aina alkuruokana oli jonkinlaista keittoa. Keitoissa käytettiin paljon kasviksia ja eräänlaisia jauhoista tehtyjä palloja. Tai sitten raejuustosta (cottage cheese, kuvaa juustoa paremmin kuin suomalainen sana raejuusto) ja jauhoista tehtyjä pyöryköitä. Myös makeat alkuruokakeitot, kuten unkarilainen kirsikkakeitto tulivat tutuiksi.
Eniten matkalla ihmetystä aiheutti koululla syöty lounas, jossa pääruokana oli kolme donitsia. Suomalaisen lounas-käsitteeseen donitsit eivät kyllä istu oikein millään lailla.
Parhaimpiin unkarilaisiin makunautintoihin minulla kuuluu ainakin kaksi ateriaa, jotka ovat jääneet mieleen. Kerran kävimme syömässä kalaravintolassa,jossa kaverini olivat töissä. Siellä söin ankanrintaa, joka oli ihanaa, tosin ei kovin unkarilaista. Toinen nautinnollinen ateria oli unkarilaisen ystäväni valmistama peruna-makkara-chilipaistos. Ruuassa oli perunaa osin soseutuneena ja osittain palasina, makkaranpaloja sekä chilipaprikaa.
VAPAA-AIKA
Vapaa aikanamme saimme olla erittäin omatoimisia. Koulun kautta kävimme Pick Szalami ja paprika museossa ja Unkarin historiallisessa kansallismuseossa (National Historical Memorial Park). Museossa tutustuimme salami-makkaran valmistamisen historiaan sekä paprikan historiaan Unkarissa. Kansallismuseossa kiersimme vanhassa pienoiskylässä ja tutustuimme suuren panoramateokseen, joka kertoo siitä, kun muinaisen kansat ovat aikoinaan saapuneet Unkariin. Panoramateos oli ainutkertainen elämys ja historialliseen kertomukseen, josta teos kertoi löytyi opasteet myös suomeksi!
Muihin paikkoihin, joissa kävimme kuuluivat muun muassa: Szegedin eläintarha, Unkarin sirkus, Szegedin viini-festivaalit huhtikuun ensimmäisen päivän markkinat. Itse pidin eniten sirkuksesta, jossa oli myös oikea elefantti ja viini-festivaalit, joissa maistelimme unkarilaisia viinejä. Unkarilaiset viinit olivatkin yksi matkan löydöistä, tosin Suomessa unkarilaista viinisatoa ei ole paljoa saatavilla.
Muutoin illat ja vapaat kuluivat shoppaillessa ja kaupunkia kiertäessä ja paikalliseen yöelämään tutustuessa. Viimeiset päivät maassa vietimme maan pääkaupungissa Budapestissä, jossa kävimme muun muassa Tonavan risteilyllä.
Niille, jotka vastaisuudessa harkitsevat työharjoittelua Unkarissa, suosittelen lähtemistä. Tosin kaikki raha-asiat, joista pitää huolehtia paikan päällä suosittelen hankkimaan paperit valmiiksi jo Suomessa, jottei väärinkäsityksiä minkään osapuolen taholta synny, koska Unkarin talous ei ole kovin vakaa ja meitä suomalaisia pidetään varakkaina.
Myös vapaa-ajan käyttöä kannattaa miettiä jo etukäteen ja hankkia kansainvälinen opiskelijakortti, jolloin matkustaminen maassa on huomattavasti halvempaa.
Maria Kultanen