liiketalous.png

Opiskelijoiden tarinoita

Suomalaisen MBA-tutkinnon kautta saan luotua haluamani tulevaisuuden

Vietnamista, Hochuminh Citystä kotoisin oleva Huynh Thanh Thnah on opiskelee Seinäjoella MBA-tutkintoa. Hänellä oli jo kotimaassaan Bachelor tasoinen tutkinto

Univeristy of Social Sciences & Humanity:sta ja työpaikka, mutta tavattuaan suomalaisen opiskelijan kotikaupungissaan, joka kertoi hänelle Suomesta ja täällä tarjottavasta koulutuksesta, päätti hän lähteä opiskelemaan MBA –tutkintoa Suomeen. Niin
huimapäiseltä kuin se kuulostaakin Thanh lopetti työnsä, jätti kotimaansa taakseen ja aloitti Masterohjelmassa vuonna 2007.

Thanh on tyytyväinen opetuksen tasoon: ” It’s not too easy, but I can mett the level of education”, kuten hän toteaa. Opetuksen sisältö vaihtelee kursseittain, mutta sisältää paljon opiskelijoiden keskinäistä kanssakäymistä ja ryhmätöitä. Tosin Thanh ei laita ryhmätöitä pahakseen, vaan toteaa niiden olevan mahdollisuus katsoa asioita eri näkökulmista ja samalla oppia erilaisten kulttuurien lähestymistapaa asioihin.

Kyseessä todellakin on kansainvälinen toimintaympäristö, sillä vaikka suurin osa opiskelijoista on suomalaisia, luettelee Thanh lisäksi opiskelukavereidensa kotimaaksi Kiinan, USA:n, Ranskan, Nepalin ja Nigerian. Lisäksi Thanh sanoo opiskelun kehittäneen hänen englanninkielen taitoaan, sekä myös suomenkielentaitoa. Niinpä kun lähdemme pihalle hän toteaa selvällä suomenkielellä: ” Siellä sataa lunta!”.

Thanhn valmistuu loppuvuonna 2009 ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat tällä nuorella naisella hyvin selvillä.  Hänelle tarjottiin jo paikkaa aikaisemmasta työpaikasta kotimaastaan ja tutkinnolla ja erityisesti sillä, että se  on suoritettu Suomessa, on merkitystä hänen uransa etenemiselle ja sille millaisia töitä hän saa tulevaisuudessa. Thanhin mukaan arvossa pidetään myös täällä karttuvaa työkokemusta, jota hän saa
opintoihin kuuluvasta työharjoittelusta.

Kuva on Thanin mielestä hyvä idea, sillä hän haluaa näyttää ihmisille kotimaassaan,
että hän voi hyvin ja ettei jääkarhu ole popsinut neitiä suihinsa.

Teksti: Anu Hauta-aho, kuva: Jaakko Elenius

Ajankohtainen projekti antoi opinnäytetyölle raamit

Kun työnantajalla on akuutti tarve toteuttaa jokin hanke, tärkeä kysymys on, kuka työhön tarttuu.
Opinnäytetyön tekijät voivat olla oiva vastaus pulmaan. Samalla opiskelijat saavat työlleen aiheen
ja työskentelyä rytmittävän aikataulun.

Virpi Hautaniemi ja Laura Holkko suorittivat opintoihinsa liittyvän työharjoittelun Etelä-
Pohjanmaan metsäkeskuksessa. Kun tuli opinnäytetyön aika, Holkolle tarjottiin
metsäkeskuksesta aiheeksi yrityksen tasa-arvosuunnitelman laatimista. Aiemmin voimaan tullut
laki edellytti yli 30 työntekijän yritykseltä suunnitelmaa ja selvitystä tasa-arvotilanteesta.

– Laura pyysi minut parikseen tekemään työtä. Muidenkin yritysten kanssa oli asiasta
keskusteltu, mutta tämä aihe tuntui selkeältä ja sopivan haastavalta. Oli kätevää, kun molemmat
tunsivat yrityksen ennestään, Virpi Hautaniemi kertoo.

Hautaniemi ja Holkko kuvailevat opinnäytetyön tekemistä aikaavieväksi mutta antoisaksi
projektiksi. Mitä pidemmälle työ eteni, sitä mielenkiintoisempaa sen tekeminen oli. Selkeä
aiherajaus ja yrityksen tarve työlle auttoivat pitämään työn viitekehyksen ja aikataulun koossa. Ne
lisäsivät halua tehdä työ mahdollisimman huolellisesti.

– Opinnäytetyö on hyvä mahdollisuus luoda suhteita yritysmaailmaan. Työlle tulee uusi
näkökulma, ja se voi olla käytännönläheisempi ja monipuolisempi kuin opinnäytetyö, jota ei tehdä
tietylle toimeksiantajalle, Virpi Hautaniemi pohtii.

– Metsäkeskus oli erittäin sitoutunut työhömme, joten saimme koulun lisäksi hienosti neuvontaa
ja opastusta työhön myös sieltä. Henkilökunta oli motivoitunut vastaamaan kyselyyn. Yhteistyö
sujui mahtavasti, Laura Holkko kiittelee.

Pelisäännöt pitivät

Hallintopäällikkö Erja Loppi Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksesta kertoo yrityksen teettävän
säännöllisesti projekteja opinnäytetöinä. Hautaniemen ja Holkon tavoin moni tulee ensin taloon
harjoittelijaksi.

– Opiskelijat olivat motivoituneita ja saivat erinomaisen palautteen henkilöstöltä. Opinnäytetyön
yhteydessä tehdyn kyselyn pohjalta laadittu toimenpideohjelma toteutettiin yrityksessämme
sellaisenaan, Erja Loppi kertoo.

– Opinnäytetyössä otettiin erittäin hyvin huomioon työnantajan toiveet sisällöstä ja aikataulusta.
Olimme työn ohjaajan Ulla Aution kanssa sopineet jo aluksi yhteisistä näkemyksistä ja
pelisäännöistä, ja ne toimivat raameina koko työn ajan.

Teksti: Katri Syvärinen / Tenho

Päivitetty : 26.2.2009 / Anu Hauta-aho