Maa-artisokka–samettisen pehmeä kasvisherkku
Mieto pehmeämakuinen maa-artisokka on monipuolinen raaka-aine ja sopii niin arkeen kuin juhlaankin. Sen pehmeä maku hivelee vaativankin herkuttelijan makuaisteja.
Maa-artisokka on tullut Eurooppaan Pohjois-Amerikasta ja se kasvaa yli kaksimetriseksi. Sen keltainen kukka muistuttaa auringonkukkaa. Maa-artisokasta käytetään myhkyräiset mukulat ja sen satoa voidaan kerätä myöhään syksyllä tai seuraavana keväänä.
Maa-artisokka kasvaa vaatimattomissakin olosuhteissa.
Maa-artisokka sisältää vähän energiaa: 46 kcal/ 100 g. Maa-artisokan hiilihydraateista suurin osa on inuliinia, liukoista kuitua, joka kulkeutuu hajoamattomana paksusuoleen. Paksusuolessa inuliini edistää hyödyllisten bakteerien eli probioottien toimintaa. Maa-artisokan inuliinipitoisuus vähenee pitkän varastoinnin aikana. Maa-artisokka sisältää kuitua, rautaa, kaliumia, fosforia, tiamiinia, niasiinia, C- ja K-vitamiineja.
Maa-artisokka on auringonkukan sukulaiskasvi.
Maa-artisokkaa käytetään perunan tavoin muhennoksissa, keitoissa ja gratinoituna. Kuorittu maa-artisokka säilytetään vedessä, johon on lisätty sitruunanmehua, koska se tummuu helposti. Maa-artisokkaa voi käyttää myös ohuina siivuina salaateissa tai raasteena.
Maa-artisokkakeitto 5:lle
500 g maa-artisokkaa
100 g perunaa
50 g purjoa
30 g kasviöljyä
5 dl vettä
2 dl kaurakermaa
suolaa
100 g kylmäsavustettua siikaa tai poroa
Kuullota kuoritut maa-artisokat, perunat ja purjo öljyssä. Lisää vesi, kypsennä ja hienonna tehosekoittimessa. Lisää kaurakerma ja mausta suolalla. Lisää vettä tarvittaessa, jotta saat keitosta sopivan sakeaa. Saat täyteläisemmän maun, jos lisäät keittoon vielä tuorejuustoa. Keiton pinnalle laitetaan kylmäsavustettua siikaa tai poroa pieninä kuutioina. Keitto sopii mainiosti juhlatilaisuuksien alkuruoaksi.
Tommi Koivisto syö mielellään maa-artisokkakeittoa koulun jälkeen.
LÄHTEET
Fineli- Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Ei päiväystä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Saatavana: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=310&lang=fi
Roberfroid, M. 2005. Inulin-type fructans : functional food ingredients.Université Catholique de Louvain. Belgium. Saatavana: http://jn.nutrition.org/content/137/11/2493S.long