Ruokaketjuosaamista

Elokuussa 2013 aloittanut uusi yksikkö, SeAMK Elintarvike ja maatalous, kokoaa yhteen elintarvike- sekä ravitsemisalan että maa- ja metsätalouden opiskelijat. Yksikön johtajan Antti Pasilan mukaan SeAMKin voimavarat opettaa liha- ja valmisruoka-alan tulevia ammattilaisia ovat nyt aikaisempaa paremmat.

– Opiskelijat pääsevät kurkistamaan toiselle alalle yhteisen opetuksen kautta. Puhtaasti oman alan tietoja ja taitoja opiskellaan vähintään kaksi vuotta. Esimerkiksi kielten ja matematiikan opintoja voidaan suorittaa yhdessä. Olemme myös poistaneet jonkin verran opintojen päällekkäisyyksiä, Pasila valaisee.


SeAMK kehittää liha-alan opiskelijoiden harjoittelua

Uudistuksen myötä SeAMK tulee satsaamaan entistä enemmän elintarviketekniikan opiskelijoiden työharjoittelujaksoon. Harjoittelua kehitetään yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja liha-alan yritysten kanssa Kai Metsänvuoren (ETM, lihateollisuusteknikko) toimiessa selvitysmiehenä.

Pasilan mukaan harjoittelun ajankohtaa ja pituutta rukataan. Lisäksi työharjoittelujaksolle on suunnitelmissa lisätä entistä laajempi oppimistehtävä, jossa hyödynnettäneen Suomessa täysin uutta mobiililaitteella toimivaa laboratoriotekniikkaa.

Käytännön valmiudet tärkeitä

Ammattikorkeakoulujen uudistuksessa liha- ja valmisruokateknologian osalta aktiivisesti mukana ollut alan kokenut osaaja Kai Metsänvuori selvitti alkuvuodesta 2013, millaisia vaatimuksia liha- ja valmisruokia valmistavilla yrityksillä on alan koulutuksen sekä tulevien harjoittelijoiden ja vastavalmistuneiden ammattilaisten suhteen.

– Liha-alan yritysten hyvin yksimielinen näkemys on, että vastavalmistunut elintarvikeinsinööri aloittaa työuransa tehtävissä, jotka ovat lähellä käytäntöä ja käytännön työntekijöitä. Näissä tehtävissä painottuu ihmisten johtamistaito, ruoan raaka-aineiden ja materiaalien sekä prosessien ymmärtäminen käytännön tasolla, mutta myös koko lihaketjussa, listaa Metsänvuori.

Valmistuneen Bio- ja elintarviketekniikan insinöörin kehitystehtävät painottuvat tuottavuuteen ja logistiikan kehittämiseen erityisesti prosessien näkökulmasta. Uusien tuotteiden ja niiden vaatimien prosessien kehitys käytännön tasolla on myös tärkeä osaamisalue.

– Opintoihin kuuluvassa harjoittelussa opiskelija voi peilata koulun penkillä oppimaansa teoriaa käytäntöön. Samalla hän pääsee mukaan työyhteisöön ja käytännön tekemiseen. Keskustelemme parhaillaan teollisuuden, opiskelijoiden ja oppilaitosten kanssa uudenlaisesta harjoittelumallista, jatkaa Metsänvuori.

Mallissa määritellään selkeästi, mitä avaintehtäviä opiskelijan tulisi harjoitella ja missä yrityksessä näitä taitoja voi päästä harjoittelemaan.

Harjoittelun kehittämisen ohella selvityksessä nousi esille yhteistyön lisääminen yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä opetuksen osalta. Tavoitteena on kasvattaa teoriaopintojen käytännönläheisyyttä yrityksistä tulevilla asiantuntijoilla, jotka luennoivat tietystä aiheesta alan opiskelijoille.

Uusi teknologia haltuun

Harjoittelun kehittämisen lisäksi yksikön johtaja Pasila nostaa esille uuden teknologian, liikkeenjohdon ja ihmisten johtamisen opetuksen.

– Tulevien liha-alan ammattilaisten on osattava käyttää uutta teknologiaa. Tätä tavoitetta osaltaan tukee uuden mobiililaboratoriotekniikan käytön harjoittelu. Jatkossa liha-alan opinnoissa korostetaan myös aikaisempaa enemmän liikkeenjohdon osaamista, kuten strategista suunnittelua ja johtamista sekä talousosaamista.

Tärkeimpänä Pasila kuitenkin pitää johtamistaitojen opiskelua. Liha-alalla työnjohtajana työskenteleminen vaatii hyvää johtamista ja esimiestaitoja.

– Oikein johdettu lihanleikkaajahan sitä tulosta tekee.

Pasila muistuttaa, että liha- ja valmisruoka-alalla työntekijöitä tarvitaan jatkossakin. Ikäluokkien pienentyessä ja työikäisten vähentyessä tarjolla on yhä enemmän töitä hyville ammattilaisille. Kai Metsänvuori jakaa ajatuksen.

– Teollisuudelle osaava työvoima on äärimmäisen tärkeä asia. Ala on mielenkiintoinen ja tarjoaa laajalti erilaisia työtehtäviä, hän muistuttaa.

Teksti: Emilia Kotanen
Ylös / Up