HospiTool (2006-2008)

Käyttäjälähtöinen sairaalatila

Tekesin FinnWell-ohjelman hanke

VTT, Stakes, Finpro, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ABLOY, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pöyry, Väinö Korpinen

Tekesin FinnWell-ohjelman (2004-2009) tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja kansainvälistymistä. Käyttäjälähtöinen sairaalatila -hanke (HospiTool) on yksi ohjelman yli 200 hankkeesta. Hanke toteutettiin vuosina 2006-2008 VTT:n ja Stakesin yhteisenä hankkeena. Finpron samanaikainen rinnakkaishanke liittyy kiinteästi tähän hankkeeseen. HospiTool-hankkeessa olivat mukana sekä osallistujina että rahoittajina Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä yritykset Abloy Oy, Väinö Korpinen Oy ja Pöyry CM Oy.

HospiTool_potilas_435.png

Hanke sai alkunsa tarpeesta löytää uusia tapoja terveydenhuollon rakennusten nykyistä käyttäjälähtöisempään suunnitteluun. Haluttiin luoda työkaluja, joilla rakennusten omistajat, toiminnasta vastaavat ja loppukäyttäjät voivat seurata koko suunnitteluprosessin ja myös rakennuksen elinkaaren ajan, miten heidän rakennukselle asettamansa vaatimukset toteutuvat. Strategisten päätösten pohjaksi haluttiin tietoa pelkän hintakilpailuttamisen sijaan. Päätöksenteon läpinäkyvyys korostuu uusien omistajuus- ja toimijamallien vakiintuessa terveydenhuoltoon. Käyttäjälähtöisyys on tullut esille yhä vahvemmin myös näyttöön perustuvan suunnittelun (Evidence Based Design, EBD) kautta.

Käyttäjälähtöisyyden pohjaksi otettiin VTT:n kehittämä vaatimustenhallinnan väline EcoProP, jota on aikaisemmin käytetty toimistorakennusten suunnittelussa. Toiseksi kehityskohteeksi otettiin virtuaalitila, jolla tavoiteltiin loppukäyttäjän ja suunnittelijoiden vuorovaikutuksen tasa-arvoistamista. Tavoite oli, että näillä kahdella työkalulla luodaan vuorovaikutuksellinen kehittämisalusta, jolla voidaan testata tiloja, tuotteita ja prosesseja.

Vaatimustenhallinnan välineeseen (EcoProP) sovitettiin esimerkeiksi valaistuksen, kylpyhuoneen (Väinö Korpinen Oy) ja oviympäristön (Abloy Oy) vaatimuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratorioon (CAVE) luotiin neljä potilashuonetta (+ koehuone) ja kylpyhuone, joissa haastateltiin loppukäyttäjiä, potilaita ja sairaanhoitajia.

Virtuaalitila toimi erinomaisesti loppukäyttäjien kokemusten välittäjänä ja vuorovaikutteisen suunnittelun välineenä. Potilaat arvioivat tiloja lähes niin kuin he olisivat olleet tavallisessa huoneessa. Hoitajat puolestaan pystyivät arvioimaan virtuaalitilassa huoneen ominaisuuksia tarkemmin ja monipuolisemmin kuin piirustusten ja 3D-kuvien avulla.

 

HospiTool_435.png

 

Suunnitteilla olevan Y-talon potilashuoneisiin tehtiin käyttäjien palautteen pohjalta muutoksia. Hankkeen tulokset osoittavat, että työkaluista on kehitettävissä uudenlainen toimintakonsepti tai tuote tai tuotteita, myös kaupallistettaviksi. EcoProPin potentiaalisimpia käyttäjiä ovat rakennuttajakonsultit. EcoProP on luonteeltaan tietokanta, jota kasvatetaan jatkuvasti ja jonka ylläpidon pitää olla jonkin tahon vastuulla. EcoProPia voidaan myydä joko tuotteena tai palveluna. Tietokannasta voi vastata jokin asiantuntijataho, esim. Stakes.

Ongelmana visualisoinnin käytössä on toistaiseksi menetelmien yhteensopimattomuus suunnitteluohjelmistojen tuottaman tiedon kanssa. Kaupallistamismielessä visualisointimallien tekeminen voisi olla oma liiketoimintansa, jossa erikoistunut yritys tarjoaa työn palveluna suunnittelu- ja arkkitehtitoimistoille.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ehdottanut, että hanketta jatketaan sovittamalla Y-talon suunnittelusta saatuja kokemuksia muihin tiloihin sekä toimintaprosesseihin.

Kansainvälistä kiinnostusta on osoitettu Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Hankkeen tuloksena valmistui myös Vaasan yliopiston tietotekniikan laitoksella Tiina Yli-Karhun pro gradu"Virtuaaliympäristö sairaalasuunnittelussa", ja Pohjois-Karjalan, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulujen opiskelijat tekivät useita hankkeeseen liittyviä opinnäytetöitä.

HospiTool-projektissa kehitettiin käyttäjäkokemiseen perustuvia toimintamalleja, prosesseja, työkaluja ja teknologiaa tilojen toiminnallista suunnittelua ja arviointia varten siten, että tilojen loppukäyttäjät voivat luotettavasti arvioida niiden toiminnallisia ja esteettisiä ominaisuuksia. Selkeä tarve liittyy fokusointiin, sillä konseptikehittämisen myötä pitää syntyä nopeasti käytäntöön vietävissä olevia konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja.

 

Ylös / Up