fi/Tutkimus & kehittäminen/Projektit/Päättyneet projektit/Luonnonvara-alan päättyneet projektit

Luonnonvara-alan päättyneet projektit

SeAMK Elintarvike ja maatalous aloitti toimintansa 1.8.2013. Vuodesta 2004 lukien sen edeltäjä eli SeAMK:in maa- ja metsätalouden yksikkö on toteuttanut maakunnallisia ja ylimaakunnallisia hankkeita erityisesti EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmassa. Lisäksi valtio, kunnat ja yritykset ovat olleet rahoittamassa yksikön hankkeita, joihin ELY-keskukset ja maakuntien liitot ovat tehneet rahoituspäätöksiä. Yksikössä on ollut myös mm. TEKES-rahoitteissa sekä Oiva Kuusisto Säätiön ja Metsämiesten Säätiön rahoittamia hankkeita. Oheisten linkkien kautta pääset edellisten vuosien hankkeisiin.
  • Agro Living Lab
    Hankkeen tavoitteena on lisätä loppukäyttäjille, mm. maatalousyrittäjille ja koneurakoijille tarkoitettujen koneiden ja laitteiden käytettävyyttä. Hankkeessa edistetään käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmien käyttöönottoa maa- ja metsätalouden koneita ja laitteita suunnittelevissa ja rakentavissa yrityksissä. Kolmivuotisen (2009-2011) hankkeen tuloksena syntyy Agro Living Lab.

    Kehitystyössä ovat mukana Frami Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Ruralia-instituutti. Hankkeen rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus (EU:n maaseuturahasto), kunnat ja yritykset.

    Lisätietoja: Jenni Koski, jenni.koski(a)frami.fi tai Jussi-Matti Kallio, jussi-matti.kallio(a)seamk.fi.

    Hankkeen kotisivut: www.agrolivinglab.fi  
  • Bioenergia
    Hankkeen tausta:
    - Korkea öljyn hinta
    - Maaseudun muutos ja EU
    - Lämpöyrittäjyyden mahdollisuudet
    - Maaseudun työllisyyshaasteet
    - Ilmaston muutos ja päästökauppa
    - Metsäenergian mahdollisuudet, Kansallisen metsäohjelman tarkistus
    - Peltoenergiavaihtoehdot, viimeisin maaseutupoliittinen selonteko
    - Etelä-Pohjanmaan Tavoite 2. alueen T&K-tarpeet
    - Yhteiskunnan tukipolitiikat voivat muuttua?
    - Lisäarvoa Tavoite 2. alueelle

    Hankkeen tavoitteet:
    - Laatia taustaselvitys Tavoite 2. alueen bioenergiapotentiaalista (metsä, pelto, turve ja biokaasu)
    - Selvittää alan tietotarpeet ja pullonkaulat jatkohankkeille
    - Vahvistaa alan toimintaa ja lisätä bioenergia-alan yhteistyötä alueella
    - Tehdä ja konsultoida alan T&K-toimintaa ja neuvontaa painottuen tuotannon ja käytön logistiikkaan

    Hankkeen hyödyntäminen:
    - Bioenergia-alan yritysten suunnittelu ja toiminta
    - Neuvonnan kehittäminen ja ohjaaminen
    - Tukien ohjaus ja kohdentaminen
    - Logistiikan kustannushyödyt
    - Volyymien nosto ja työllisyyden edistäminen
    - Pohjatietojen tuottaminen uusille hakkeille

    Hankkeen henkilöstö:

    Hallinnollinen johtaja:Tapani Tasanen
    Erikoistutkija: Risto Lauhanen
    Tutkija: Jussi Laurila
    Taloussihteeri: Marjatta Uusitalo

    Hankkeen ohjausryhmä:

    - Hannele Koivumäki & Tapio Sivula, E-P:n TE-keskus
    - Eira Hakola, E-P:n liitto
    - Risto Kuutti, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä
    - Nina Harjunpää & Sulevi Riukulehto, Epanet
    - Petri Helo & Juha Leskinen, Vaasan yliopisto
    - Tapani Tasanen & Risto Lauhanen, SeAMK

    Rahoittajat:
    - EAKR
    - Etelä-Pohjanmaan TE-keskus
    - toimijoina: Epanet-verkosto, SeAMKin maa- ja metsätalouden yksikkö, Vaasan yliopisto

    Bioenergiahankkeen esite.pdf


    Yhteystiedot:
    Erikoistutkija Risto Lauhanen
    Seinäjoen ammattikorkeakoulu
    Maa- ja metsätalouden yksikkö, Tuomarniemi
    Tuomarniementie 55
    63700 Ähtäri
    Puh. 020 124 5825, 040 830 4150
    Fax. 020 124 5801
    E-mail. risto.lauhanen(a)seamk.fi

    Tutkija Jussi Laurila
    Seinäjoen ammattikorkeakoulu
    Maa- ja metsätalouden yksikkö, Tuomarniemi
    Tuomarniementie 55
    63700 Ähtäri
    Puh. 040 868 1208
    Fax. 020 124 5801
    E-mail. jussi.laurila(a)seamk.fi

    ruokohelpipaali.jpg

    BIOENERGY PROJECT (Development of Bioenergy Production and Utilization)

    *** Current project will be end on December 31th, 2007. Thank You Everyone! ***

    PROJECT BROCHURE (PDF)
    PROJECT PRESENTATION (PDF)

    ABSTRACTS
    The Current Situation in the Bioenergy Sector in South Ostrobothnia (pdf)
    Harvest Costs of Reed Canary Grass (Phalaris arundinacea) and Profitability of Energy Generation of Briquettes in Kuortane (pdf)


    CONTACT US

    Mr Risto Lauhanen, PhD (For.), Senior Researcher
    Seinäjoki University of Applied Sciences
    School of Agriculture and Forestry
    Tuomarniementie 55
    FIN-63700 Ähtäri
    FINLAND
    Tel. +358 20 124 5825
    Mobile +358 40 830 4150
    Fax. +358 20 124 5801
    E-mail. risto.lauhanen(a)seamk.fi

    Mr Jussi Laurila, M.Sc. (Agr.&For.), Researcher
    Seinäjoki University of Applied Sciences
    School of Agriculture and Forestry
    Tuomarniementie 55
    FIN-63700 Ähtäri
    FINLAND
    Tel +358 40 868 1208
    Fax. +358 20 124 5801
    E-mail. jussi.laurila(a)seamk.fi

    Hankkeen julkaisut 2006-2007:


    Lauhanen, R. & Humalamäki, H. 2006. Bioenergia-alan nykytila Etelä-Pohjanmaalla -asiantuntijaseminaarin SWOT-analyysi. The current situation in the bioenergy sector in South Ostrobothnia. Työtehoseuran metsätiedote 8 (702):1-4.

    Laurila, J. 2006a. Ruokohelpi. Tuloksia Kuortaneelta. Posteri Farmari 2006 -näyttelyä varten. 1 s.

    Laurila, J. 2006b. Ruokohelven (Phalaris arundinacea) korjuun kustannukset ja energiakäytön kannattavuus briketöitynä Kuortaneella.

    Laurila, J. 2006c. Ruokohelpi. Tuloksia Kuortaneelta.

    Laurila, J. 2006d. Ähtärin energiaosuuskunta. Posteri metsäenergiapäivää 12.10.2006 varten. 1 s.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2006a. Ruokohelven (Phalaris arundinacea) korjuun kustannukset ja energiakäytön kannattavuus briketöitynä Kuortaneella. Harvest costs of reed canary grass (Phalaris arundinacea) and profitability for energy generation of briquettes in Kuortane. Työtehoseuran maataloustiedote 7 (592): 1-6.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2006b. Kannonnosto. Posteri metsäenergiapäivää 12.10.2006 varten. 1 s.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2006c. Nuoren metsän hoito. Posteri metsäenergiapäivää 12.10.2006 varten. 1 s.

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007a. Bioenergian tuotannon haasteet ja tutkimustarpeet. Metlan työraportteja 42. 58 s. Internet-julkaisu.
    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp042.htm

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007b. Moisture Content of Harvested Stump-root System. Poster abstract.  Bioenergy2007. 3rd International Bioenergy Conference and  Exhibition. From 3rd to 6th   of September 2007 Jyväskylä, Finland. Proceedings. p. 263.

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007c. Pienpuuhakkeen hankintaa mittayksikkö- ja tukiviidakossa. Esitelmän tiivistelmä. Metsätieteen Päivä 2007. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Suomen metsät. 23.10.2007 Helsinki.s. 22.

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007d. (toim.) Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta.  Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisuja B33. 138 s.

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007e. Etelä-Pohjanmaan tavoite 2 -alueen metsäenergiapotentiaali. Teoksessa: Lauhanen, R. & Laurila, J. (toim.) Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta.  Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisuja B33. ss. 11-25.

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007f. Etelä-Pohjanmaan tavoite 2 -alueen bioenergiavirrat. Teoksessa: Lauhanen, R. & Laurila, J. (toim.) Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta.  Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisuja B33. ss. 26-48.

    Lauhanen, R., Laitila, J., Laurila, J. & Asikainen, A. 2007.  Pienpuuhakkeen hankintakustannukset Etelä-Pohjanmaan tavoite 2 -alueella. Teoksessa: Lauhanen, R. & Laurila, J. (toim.) Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta.  Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisuja B33. ss. 49-67.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2007a. Moisture Content of Harvested Stump-root System. Poster.  Bioenergy2007. 3rd International Bioenergy Conference and  Exhibition. From 3rd to 6th   of September 2007 Jyväskylä, Finland.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2007b. Energiakäyttöön korjatun kanto- ja juuripuun kosteusvaihtelu. Posterin tiivistelmä. Metsätieteen Päivä 2007. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Suomen metsät. 23.10.2007 Helsinki. s. 32. 

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2007c. Moisture content of harvested stump-root system. Poster. Metsätieteen Päivä 2007. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Suomen metsät. 23.10.2007 Helsinki.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2007d.  Kannonnoston ja metsäkuljetuksen tuottavuus. Teoksessa: Lauhanen, R. & Laurila, J. (toim.) Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta.  Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisuja B33. ss. 68-92.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2007e. Energiakäyttöön korjatun kanto- ja juuripuun kosteuden vaihtelu. Teoksessa: Lauhanen, R. & Laurila, J. (toim.) Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta.  Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisuja B33. ss. 93-111.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2007f. Ruokohelpibrikettiä metsähakkeen jatkeeksi. Teoksessa: Lauhanen, R. & Laurila, J. (toim.) Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta.  Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisuja B33. ss. 112-138.

    Lauhanen, R. 2007a. Ruokaa, rehua vai etanolia? Maatalousliitteen kolumni. Ilkka. 29.10.2007. s. 11.

    Lauhanen, R. 2007b.  Ruokaa, rehua vai etanolia? Verkkosivujen kolumni. Ilkka. 8.11.2007.


    Bioenergiahankkeen osahankkeet


    Bioenergiahankkeella on käynnissä useita eri osahankkeita, joissa tutkitaan bioenergiaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Tutkimusten aiheet löytyvät tämän sivun lopusta. Tutkimustuloksia lisätään sivuille hankkeiden edistyessä.

    TAUSTAKATSAUS (Julkaistu yhteistyössä Metlan kanssa)

    BIOENERGIAPOTENTIAALI
    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007. Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

    KANNONNOSTO
    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007. Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

    KANTOJEN KOSTEUS

    RUOKOHELPI

    BIOENERGIAVIRRAT
    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007. Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

    BIOENERGIAN LOGISTIIKKAVAIHTOEHDOT
    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007. Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

    PIENPUUHAKKEEN HANKINTAKUSTANNUKSET
    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007. Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

    METSÄ- JA PELTOENERGIAVAIHTOEHDOT
    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007. Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

    KORJUUJÄLJEN SEURANTA ENERGIAPUUN KORJUUKOHTEISSA (S. Mäntymaan opinnäytetyö)
  • Bioenergia-asiantuntijuuden kehittäminen työelämälähtöisesti
    Hanke päättyi 31.12.2012

    Seinäjoen ammattikorkeakoulu on aloittanut maakuntakorkeakoulutoimintaa tukevan bioenergian osaamisen kehittämishankkeen Etelä-Pohjanmaalla. Bioenergia-asiantuntijuuden kehittäminen työelämälähtöisesti -hankkeen tavoitteena on kehittää alan korkeakoulu-opetusta, aktivoida alalle työvoimaa ja siten lisätä uusiutuvan energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä osana ilmaston muutoksen torjuntaa.
    Hanke tähtää alueen bioenergiaosaamisen lisääntymiseen yritysverkostojen ja koulutuksen välisellä vuorovaikutuksella. Alueen muiden hankkeiden tuottamaa tutkimustietoa tulisi voida integroida koulutukseen. Sen tavoitteena on muun muassa uusien opetusmenetelmien kehittäminen sen tiedon pohjalta, mitä alan yritykset odottavat korkeakoulutason opetukselta ja oppimisympäristöiltä.

    Bioenergia-asiantuntijuuden kehittäminen työelämälähtöisesti -projektilla pyritään omalta osaltaan tukemaan Järviseudun maakuntakorkeakoulun toimintaa. Projektin kohdekuntia ovat erityisesti Alajärvi, Ilmajoki, Lappajärvi, Vimpeli, Evijärvi, Kuortane, Soini, Seinäjoki ja Ähtäri.

    Kolmivuotinen hanke on ESR-rahoitteinen. Lisäksi valtio ja kohdekunnat sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu rahoittavat hanketta.

    Lisätietoja hankkeesta:
    Projektipäällikkö
    Ari Sivula
    puh. 040 830 2374
    ari.sivula(a)seamk.fi

    Materiaali:
    Hanke-esite.pdf
    Ennakointiraportti.pdf

    Hankkeen tausta:
    Bioenergia-alan yrityksille, maa- ja metsätalousyrittäjille sekä alan opetuksebio1.JPGlle bioenergian tuotannon lisääminen merkitsee uusia haasteita ja suuria mahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaalla bioenergian käyttö kasvaa noin 3,8 terawattitunnilla hallituksen esityksen pohjalta, ja vuosina 2009 - 2020 pelkästään metsähakkeen (pienpuuhake, kantomurske, hakkuutähdehake) tuotantomäärä lähes kolminkertaistuu. Samoin käy metsähakkeen tuotannon työvoima- ja tuotantokalustetarpeen Metsätehon laskelmien mukaan. Myös energiaturpeen käyttö lisääntyy merkittävästi, samoin käy peltoenergian ja kierrätyspolttoaineiden.  
    bio2.jpg
    Uuden projektin tärkeimpiä tehtäviä on jalkautua eteläpohjalaisiin bioenergia-alan yrityksiin. Laadittavan ennakointiraportin pohjalta arvioidaan alan työvoima- ja osaamistarpeita. Henkilöstön osaamista on kehitettävä mm. energiansäästösektorin koneita ja laitteita valmistavissa yrityksissä. Hanke pyrkii myös luomaan edellytyksiä uusille bioenergiayrityksille Etelä-Pohjanmaalla. Myös alueen maatilojen ja metsäpalveluyritysten toivotaan osallistuvan hankkeen luomiin verkostoihin. Hankkeella pyritään myös turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta.

    Hankkeen tavoitteet:
    - Bioenergia-asiantuntijaverkoston syntyminen
    - Alan korkeakouluopetuksen kehittäminen
    - Uusien innovatiivisten oppimisympäristöjen syntyminen
    - Osaavan työvoiman aktivoiminen alalle
  • ESSI
    ”Uusiutuvan energian siemenet kylvöön ja kasvuun Ilmajoella”

    ESSI-hanketta (Energy Self Suffiency Initiative) toteutetaan Ilmajoen kunnan pilottialueella 1.9.2010–31.8.2012 välisenä aikana. Hanke keskittyy Ilmajoella uusiutuvan energian lisäämiseen, alueen energiaomavaraisuuden parantamiseen ja aluetalouden kohentamiseen.
    ESSIssä levitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, energiatehokkuutta ja edistetään energian säästöä sekä perustetaan ja sitoutetaan kestävän energiahuollon yhteisö.

    ESSI-hanke on pilottialueelle ylimääräinen resurssi, joka miettii uusiutuvan energian asioita alueen puolesta. Hanke selvittää alueelle potentiaalisimmat uusiutuvan energian muodot, joita kannattaa ruveta hyödyntämään ja joihin panostaminen tulevaisuudessa on viisasta.

    ESSIssä suunniteltujen uusiutuvan energia kehittämistoimien avulla voidaan parantaa aluetaloutta, lisätä työpaikkojen määriä, vähentää päästöjä ja säästää rahaa.

    Hankkeessa ovat mukana Vaasan yliopiston Levón-instituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittaja on Pohjanmaan liitto.

    ESSI-hankkeen esite ja Hankkeen onnistumisen arviointiraportti ovat liitetiedostoina tämän sivun oikeassa palstassa.

    Lisätietoja:
    Yksikön johtaja Antti Pasila, antti.pasila(a)seamk.fi
    Projektityöntekijä Simon Van Kampen, simon.vankampen(a)seamk.fi

    Hankkeen materiaali:

    > ESSI-hankkeen arviointiraportti julkinen.pdf
    > ESSI-hankkeen esite Ilmajoki.pdf
  • Etelä-Pohjanmaan Järvialueen lähienergiahanke
    Lähienergiahankkeen tavoitteena on lisätä Etelä-Pohjanmaan Järvialueen hyvinvointia edistämällä lähienergian tuotantoa ja käyttöä tarkastelualueella. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikön toteuttama esiselvitysluonteinen projekti painottuu erityisesti maatalouspuolen, metsäsektorin ja rakentamisen energiaratkaisuihin.

    Noin vuoden kestävässä hankkeessa selvitetään kohdealueen omia mahdollisuuksia bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Projekti etsii ratkaisuja eri tavoin tuotetun energian hyödyntämiseen ja tuottamiseen liittyen rakentamiseen ja uusiin talotyyppeihin. Toiminta on suunniteltu tukemaan ”Asumisen monet muodot –2013” –tapahtumaa, josta on esiselvityshanke meneillään. Projekti tekee yhteistyötä myös muiden alaan liittyvien projektien kanssa.

    Projekti toimii Järvialueen KOKO -ohjelman alueella. Projektin hyödynsaajina ja yhteistyökumppaneina ovat alueen maa- ja metsätalousyrittäjät sekä lämpö- ja energiayritykset. Välillisesti alaa sivuavat myös koneyrittäjät, puutaloteollisuus sekä alueen kunnat ja asukkaat.

    Hanketta rahoittaa TEM:n KOKO-ohjelma, jota Järviseudun osalta koordinoi Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat rahoittavat hanketta.

    Lisätietoja hankkeesta:
    projektitutkija Paula Avara-Pihlajamäki, puh. 040 830 2165
    yksikön T&K-päällikkö Risto Lauhanen, puh. 040 830 4150
    KOKO-ohjelma ohjelmakoordinaattori Virpi Palomäki, puh. 040 544 2808

    Seminaari esitykset 7.10.2011, Lehtimäki:
    Esala.pdf
    Katajamäki.pdf
    Laurila.pdf
    Luokkakallio.pdf
    Saarela.pdf
    Saarela SWOT.pdf

    Hankkeen tiedostot:

    > Bioenergia Swot.pdf
    > Bioenergiapotentiaalit.pdf
    > KOKO Järvialue.pdf


  • HYMA, MATKO, MATKO 2 ja OSKU

    Osaamisella kilpailukykyä maaseudulle (OSKU)

     Tarkoituksena on maatilayrittäjien ja maatalouden työntekijöiden osaamisen lisääminen tarjoamalla koulutusta ja asiantuntijapalveluja maa- ja metsätaloudesta, johtamisesta, verkostoitumisesta, uudesta yrittäjyydestä ja teknologian soveltamisesta. Hanke jatkaa osittain Maaseutuelinkeinojen yhteistyö ja verkostoituminen, Maaseudun kiertokoulu, Laatu 2005 ja Bisnes 2003 hankkeiden toimintoja.

    Tavoitteet:
    - Uusien yhteistyöverkostojen rakentaminen
    - Kehittämisrenkaiden ja liiketoiminnallisten yrittäjäryhmien perustaminen
    - Yritysten toimintamallit ja yhtiömuodot
    - Maatilojen lisätyövoiman saannin helpottaminen
    - Laadunhallinta, liiketoimintasuunnittelu ja johtaminen
    - Ympäristönhoidollinen ja kestävän kehityksen mukainen tuotanto

    Toimenpiteet:

    - Täydennyskoulutusta liittyen peltoviljelyyn, kotieläintalouteen, taloussuunnittelun, bioenergiaan, ympäristö- ja metsänhoitoon
    - Yhteistyöverkoston ja kumppanien kanssa yhteistyössä järjestettävät ajankohtaiset koulutus- ja teemapäivät, seminaarit - Maatilojen eri tuotantosuuntien täydennyskoulutus - Rahoittajat: TE-keskus/valtio, alueen kunnat, jalostava teolisuus ja viljelijät

    Projektihenkilöstö:
    Yhteistyöasiantuntija: Olavi Lassila, p. 040 830 4282
    Projektipäällikkö: Kimmo Nissinen, p. 040 830 4117
    Projektipäällikkö: Jarkko Vainionpää p. 040 830 4123
    Koulutussihteeri: Jaakko Kukkonen, p. 040830 4118
    Projektisihteeri: Janne Aho, p. 040 734 6618 
    etunimi.sukunimi(a)sedu.fi

    MATKO - Etelä-Pohjanmaan Matkailun Koordinaatiohanke (EAKR)

     Tavoitteet:
    - laatia Etelä-Pohjanmaan matkailun kehittämisstrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2007-2013
    - avustaa hanketoteuttajia toimenpidesuunnitelmaan pohjautuvien hankesuunnitelmien laatimisessa
    - tehdä matkailualan koulutustarveselvitys
    - välittää matkailuun liittyvää tietoa ja tutkimuksia alueen yrittäjille ja muille toimijoille

    Hankkeen etenemisestä ja toimenpiteistä sekä maakunnan matkailua koskevista selvityksistä löytyy lisätietoa hankkeen omilta.

    Hankkeen kesto: 1.3.2006 – 30.6.2007
    Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan Liitto (kansallinen/EAKR) ja alueen kunnat
    Budjetti: 100 000 €
    Projektipäällikkö: Arja Kortesluoma
    Puh. 040 830 2387
    arja.kortesluoma(a)seamk.fi

    MATKO 2- Etelä-Pohjanmaan Maaseutumatkailun Koordinaatiohanke (EAKR)

    MATKO 2-hankkeen tarkoituksena on avustaa matkailuelinkeinoa Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian ja sen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa, seurata strategian toteutumista ja varmistaa kehittämistoimien oikeansuuntaisuus, koordinoida kehittämistoimia päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä hankkia ja välittää matkailun ajankohtaistietoa alueen matkailutoimijoille kehittämistoimien pohjaksi. Kehitystyössä on mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus (EU:n maaseuturahasto), kunnat ja yritykset.

    Hankkeen kesto:
    1.1.2008 – 30.11.2011 Lisätietoja: Arja Kortesluoma, arja.kortesluoma(a)seamk.fi ja Jaana H. Rintala, jaana.h.rintala(a)seamk.fi

     

    HYMA - Pohjalaisen hyvinvointimatkailun kehittämishanke (EAKR)

    Hankekuvaus:
    Hankkeen tarkoituksena on kehittää pohjalaiselle hyvinvointimatkailulle perinteisiin ja omaan identiteettiimme sopiva imago ja profiili. Tuotteista ja palveluista koostetaan kokonaisvaltainen pohjalainen hyvinvointimatkailutuotetarjotin yhteiselle www.hyvinvointimatkailu.fi  -sivustolle. Tuotteisto tulee käsittämään kokonaisvaltaisen hyvinvointitarjonnan, sisältäen perinteisten palvelujen lisäksi myös hoitotuotteet (turve), ravinnon, käsityötuotteet ja mielen hyvinvointipalvelut. Hankkeen aikana hyvinvointipalvelujen kärkiyritykset verkottuvat ja tiivistävät yhteistyötä, kokeillaan uusia markkinointikeinoja, hankitaan uusinta tietoa hyvinvointimatkailun kehityksestä, asiakastarpeista ja trendeistä sekä tehdään pitkäaikainen pohjalaisen hyvinvointipalvelujen kehittämis- ja markkinointisuunnitelma.

    Tavoitteet:- pohjalaisen hyvinvointimatkailuyritysten verkoston syntyminen

    - hyvinvointimatkailutuotteiston koostaminen (vähintään 20 eri tuotetta, jotka kattavat minimissään 6 hyvinvointimatkailun osa-aluetta ja 2 eri asiakassegmenttiä) - mukana olevien yritysten käyttöasteen nostaminen offseason-kaudella
    - pohjalaisen hyvinvointimatkailutuotteiston markkinointi- ja myyntisuunnitelma/ jatkohankesuunnitelma
    Hyvinvointimatkailutuotteisto sekä hankeosallistujien yhteystiedot löytyvät www.hyvinvointimatkailu.fi –sivustolta, joka avataan 10.11.2006 mennessä.

    Hankkeen toteutusaika: 1.6.2006 – 30.6.2007
    Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan Liitto, hankkeeseen osallistuvat yritykset, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy,
    Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoki
    Budjetti: 57 000 €
    Projektipäällikkö: Jaana Rintala
    Puh. 040 830 4248
    jaana.h.rintala(a)seamk.fi
  • Hyvinvointimatkailun tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille - HYMA 2
    HYMA2 Pohjalaisen hyvinvointimatkailun tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille -hanke

    Hankkeen tavoitteena on saada aikaan asiakaslähtöiset, testatut hyvinvointimatkailutuotteet niin kotimaan kuin kansainvälisillekin markkinoille sekä tuoda esiin Etelä-Pohjanmaata vetovoimaisena hyvinvointimatkailukohteena.
    Tavoitteita lähestytään mm. hyödyntämällä tutkittua tietoa tuotekehityksessä, erilaistamalla hyvinvointimatkailutuotteet muun Suomen tarjonnasta, avaamalla kansainväliset markkinat ja lisäämällä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointimatkailupalveluiden tunnettavuutta. Hankkeen rahoittavat Etelä-Pohjanmaan Liitto (EAKR) sekä kunnat ja yritykset.

    Hankkeen toteutusaika: 1.4.2009 – 30.6.2011.

    Tarkempi hankekuvaus

    Lisätietoja:
    Arja Kortesluoma, arja.kortesluoma(a)seamk.fi
  • Järvisedimenttienergia
    Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen periaate ovat nostaneet esille uusiutuvien luonnonvarojen ja bioenergian käytön. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi bioenergialla on suotuisia sosioekonomisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Valtioneuvoston uusiutuvan energian velvoitepaketti ilmestyi huhtikuussa 2010. Velvoitepaketissa mm. tavoitellaan uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisäämistä nykyisestä 28,5 %:sta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

    Energiaomavaraisuuden kasvattaminen on tärkeää aluetalouden sekä sosiaalisten ja ympäristövaikutusten kannalta. Uutena asiana on noussut esiin järvien orgaanisen pohjasedimentin käyttö paikallisessa energiantuotannossa joko esimerkiksi biokaasun raaka-aineena tai eloperäisen polttoraaka-aineen tuotannossa. Samalla tavoitteena on järvien kunnostaminen ja sedimenttituotannon vaikutusten arvioiminen mm. järvien virkistyskäytön kannalta.

    Hanke on esiselvitysluontoinen ja tavoitteena on kartoittaa Etelä-Pohjanmaan järvisedimenttiin perustuvan energiantuotannon ja käytön mahdollisuuksia Järviseudulla. Projektin toiminta-alue keskittyy Alajärveä ympäröiviin kuntiin ja toiminta sivuaa Järvialueen KOKO-ohjelmaa, jossa keskeisenä teemana on alueen energiakysymykset. Projektia hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö ja sen toteutusaika on 15.4.2011- 30.6.2012.

    Hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto sekä alueen kunnat.

    Lisätietoja hankkeesta:
    projektitutkija Anna Saarela, puh. 040 830 0408

    Loppuseminaari 12.8.2012, Alajärvi:
    HankeRaportti.pdf
    LoppuseminaariSaarela.pdf
    RemuOySalmi.pdf
    SYM_VesilakiYli-Mannila.pdf

    Tuloksia:
    Posteri smts.pdf
    Jarvisedimentin_hyödyntamismahd.pdf
    Renewable_Efficient_EnergyII_Conference_Vaasa.pdf
  • Kehittyvä metsäenergia
    Kehittyvä metsäenergia on Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteinen kolmivuotinen hanke, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseutuohjelma. Rahoituksen ovat myöntäneet Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan TE-keskukset.

    Hankkeen tavoitteena on selvittää kokonaisvaltaisesti metsäenergian mahdollisuuksia, ongelmia ja tietotarpeita hankkeen toimialueella. Uuden tiedon avulla turvataan ja edistetään alan käytännön toimintaa ja neuvontaa.

    Seinäjoen ammattikorkeakoulun tehtävät painottuvat uuden tiedon tuottamiseen oman tutkimuksen kautta sekä tiedon hankkimiseen muilta tutkimusorganisaatioilta. Metsäkeskus vastaa hallinnoinnin lisäksi hankkeessa sekä muissa alan organisaatioissa tuotetun ajankohtaisen tiedon levittämisestä kentälle työnäytösten ja teemapäivien kautta.
  • Kilpailukykyä maidontuotantoon
    Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen TE -keskusten alueella toteutettiin vuosina 2007 - 2008 esiselvitys maidontuotannon kehittämiskohteista. Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke laadittiin esiselvityksen pohjalta. Esiselvityksen mukaan uutta tietoa tarvitaan maitotilan yrityskokonaisuuden hallinnasta, tuottavuuden parantamisesta sekä maitotilan työnmenekistä eri tuotantoteknologioilla. Esiselvityksen pohjalta rakennettiin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueille omat koulutushankkeet. Niissä molemmissa hyödynnetään kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hankkeen tuottamia tuloksia.

    Kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeen päätavoitteena on kehittää Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maidontuottajien kilpailukykyä. Hankkeen päätavoite jaetaan seuraaviksi alatavoitteiksi:

    1. kehitetään uusia malleja maitotilan liiketoiminnan johtamiseen,
    2. etsitään uusia toimintatapoja, joilla maitotilan taloudellista tulosta voidaan parantaa ja
    3. tuotetaan uutta tietoa maitotilojen tuotantoprosessien hallinnasta

    T&K -hankkeella edistetään koko alueen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien, maidontuotantoketjun kilpailukykyä alkutuotannosta jalostukseen sekä näihin liittyvää yritystoimintaa.

    T&K -hanke tuottaa uutta tietoa koulutushankkeille. T&K -hanke ja koulutushankkeet yhdessä mahdollistavat maidontuottajille, meijeriteollisuudelle ja maidontuotantoketjun sidosryhmille uuden ja ajan tasalla olevan tiedon saannin. Tässä hankkeessa yhdistetään monitieteinen tutkimustieto (tuotanto-, teknologia- ja taloustietieteet) ja käytännön osaaminen monitieteisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Tietoa hyödynnetään laajalti neuvonnassa, oppilaitoksissa, maitotiloilla sekä alalla toimivien muiden yrittäjien ja toimijoiden keskuudessa. Hankkeen tuottamasta tietotaidosta hyötyvät myös viranomaiset sekä Etelä-Pohjanmaan uudet maatalousalan organisaatiot.

    Hankkeen toteutuksesta vastaa hanketta hallinnoiva Seinäjoen ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikkö. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Työtehoseura, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luonnonvara-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Osuuskunta Maitosuomi. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä MTK Keski-Suomen ja muiden maatalouden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Hankkeen rahoittajat ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Etelä-Pohjanmaan kunnat.

    Lisätietoja: Kimmo Nissinen, kimmo.nissinen (a) seamk.fi

    Hankkeen tuloksista  tehdyt dokumentit:

    Killpailukykyä maidontuotantoon (Panos- ja tuotemarkkinat 8.9.2009) yhteenveto.pdf
    Kilpailukykyä maidontuotantoon (Rahoitus 4.11. 2009) yhteenveto.pdf
    Kilpailukykyä maidontuotantoon (Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu 27.1.2011) yhteenveto.pdf
    Kilpailukykyä maidontuotantoon (Rakennuttaminen 27.1.2010) yhteenveto.pdf
    Kilpailukykyä maidontuotantoon (Politiikka 15 4 2010) yhteenveto.pdf
    Kilpailukykyä maidontuotantoon (Tuotannon ylösajo 14.10.2010) yhteenveto.pdf
    Kilpailukykyä maidontuotantoon posteri.pdf
  • Kulotus ja metsäpalot
    Lehtorit Hannu Humalamäki ja Antti Väätäinen, tutkijayliopettaja Tapani Tasanen

    Tuomarniemi on perinteisesti pitänyt yllä metsäammattilaisten kulotustaitoja sekä kehittänyt kulotuksen tekniikkaa. Myös metsäpalojen ennaltaehkäisy ja sammutus sekä paloekologia kuuluvat asiantuntemuksemme piiriin.

    Kulotus ja metsäpalojen sammutus käytännössä sekä näihin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta edellyttävät lukuisten metsä- ja pelastusalan organisaatioiden yhteistyötä. Olemme jatkuvasti mukana aihepiiriin liittyvissä paikallisissa ja valtakunnallisissa hankkeissa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Helsingin ja Joensuun yliopistot, Hämeen ammattikorkeakoulu (Evo), Metsähallitus, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos, Pelastusopisto, sisäministeriön pelastusosasto, Ähtärin Kulopojat -yhdistys sekä palokunnat ja pelastuslaitokset.

    Esimerkkejä hankkeista:

    - metsänhoidollisten ja metsän monimuotoisuutta edistävien kulotusten suorittaminen opiskelijatyönä ja
      yhteistyökumppanien kanssa
    - metsän ennallistamispoltot
    - metsäpalojen sammutusharjoitukset
    - kulotusta ja metsäpaloja koskevien oppikirjojen ja oppimateriaalien tuottaminen
    - metsäpalojen syttymisherkkyyden ja etenemisnopeuden seurantatutkimukset
    - paloekologiset tutkimukset, esim. metsäpalon ekologisten vaikutusten selvittäminen ja
      metsäpaloalueen kehityksen seuranta
    - osallistuminen kehittämis- ja asiantuntijaryhmien työskentelyyn
  • Kumina
    Kumina-hankkeen toteuttajina ovat SeAMK, MTT, Berner ja Carraway Finland ja rahoittajana Oiva Kuusisto säätiö. Kumina-hankkeen tavoitteena on selvittää, voidaanko kuminan viljelyssä vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä penkkiviljelytekniikkaa hyödyntäen. Penkkiviljelytekniikka mahdollistaa mekaanisen rikkakasvien torjunnan riviväleistä joko yksistään tai täydennettynä kemiallisella torjunnalla.

    Hankkeen toimintoja ovat kokeet Ylistarossa MTT:n koekentillä, tilakäynnit penkkiviljelytekniikkaa harjoittavilla tiloilla ja kirjallisuusselvitykset.

    Yhteytiedot:
    Jussi Esala, MML, projektipäällikkö
    puh. 040 830 7473
    jussi.esala(a)seamk.fi

    Linkkejä:
    > Berner
    > MTT
    > Carraway Finland
  • Metsähistoria

    Metsänhoidon historia: Tutkijayliopettaja Tapani Tasanen
    Hanke on jatkoa Tapani Tasasen väitöskirjatyölle "Läksi puut ylenemähän". Tutkimuksen tavoitteena on kirjoittaa yleisesitys metsänhoidon kehityksestä 1800-luvun lopulta nykypäivään. Runsaalla kuvituksella tulee olemaan tärkeä osuus asioiden havainnollistamisessa. Hankkeeseen on saatu tukea Metsämiesten Säätiöltä ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta. Kaavio: Metsänhoidon ja metsänkäytön historiasta 1880-2000

    Varsinais-Suomen metsätalouden historia Tutkijayliopettaja Tapani Tasanen ja FM Juho Seppälä

    Tutkimuksen on tilannut Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiö. Tavoitteena on kirjoittaa 200-300 sivuinen kuvitettu teos metsätalouden kehityksestä Varsinais-Suomen maakunnassa 1900-luvun alusta tähän päivään. Teos julkaistaan syksyllä 2009. Teoksen alustava sisällysluettelo pdf-muodossa.

    Metsähistoria-hanke.jpg

    Yhteishankkeet Tapani Tasanen

    Tapani Tasanen toimii "Taimitarhatuotannon historia" -teoksen toimitajana. Vuonna 2008 valmistuvaa kirjaa on kirjoittamassa yli 20 asiantuntijaa.

    "Suomen metsähistoria sanoin ja kuvin" -teosta kirjoittavat professori Matti Leikolan johdolla Seppo Oja, Esko Pakkanen ja Tapani Tasanen.

    Metsänkäyttö Suomessa 1700-luvun puolivälissä

  • Metsänhoito
    Koneellinen taimikonhoito: Tutkijayliopettaja Tapani Tasanen ja metsänomistaja Juhani Penttilä

    Metsänhoidon ajankohtaisin tutkimusaihe on taimikonhoidon koneellistaminen. Nykyisin maassamme jää joka toinen taimikko hoitamatta. Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan hoitamattomia taimikoita on kaikkiaan 700 000 ha. Ongelma johtuu pääasiassa työvoimapulasta. Taimikonhoidon koneellistaminen näyttää olevan ainoa ratkaisu asian korjaamiseksi. Tutkijayliopettaja Tapani Tasanen ja ähtäriläinen koneiden ja laitteiden kehittämisestä kiinnostunut metsänomistaja Juhani Penttilä ovat rakentaneet taimikonhoitokoneen prototyypin jonka testausta ja kehitystyötä jatketaan erilaisilla leikkuuterillä ja muilla teknisillä ratkaisuilla. Tutkimuksen kohteena ovat myös koneellisen taimikonhoidon kannattavuus sekä laatu- ja ympäristökysymykset.

    Taimikonhoitokone työssään.jpg

    Taimikonhoitokone työssään (prototyyppi)

    Tainikonhoitokone perkaa taimikkoa.jpg

    Taimikonhoitokone perkaa taimikkoa (prototyyppi)



    Metsänlannoitus: Lehtorit Esa Eloranta, Lotta Jaakkola ja Antti Väätäinen

    Tuomarniemen opetusmetsässä tehdään pitkäkestoisia lannoituskokeita, joiden avulla testataan metsäteollisuuden jalostusprosesseissa syntyvän lietteen soveltumista kasvatusmetsien lannoitukseen. Tutkimuksen on tilannut Humuspehtoori Oy Kangasalta.

    Humuspehtoori Oy.jpg
  • Outdoors Finland Etelä-Pohjanmaa (OFEP) esiselvitys
    Hankkeessa kartoitetaan Etelä-Pohjanmaan matkailullisesti merkittävät reitit ja reitistöt. Kunkin reitin osalta käydään läpi reitin nykytila, jossa seuraavat asiat tarkistetaan: ylläpitotaho, reitin palvelut ja aloituspisteissä ja reitin varrella, reitin käyttö ja asiakasprofiili. Lisäksi listataan reittiin liittyvät aktiviteettituotteet, kartat ja muu mahdollinen materiaali.

    Hankkeen toimesta syntyy yhteinen tahtotila, joka kirjataan kehittämissuunnitelmaksi. Seuraavassa vaiheessa ryhdytään suunnitelman mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin reittien matkailukäytön lisäämiseksi ja alueen tunnettuuden parantamiseksi.

    Hankkeen toteutusaika on 1.2.2011- 31.3.2012.

    Lisätietoja: Arja Kortesluoma, arja.kortesluoma(a)seamk.fi
  • Vihreä väylä
    Vihreä väylä – Työelämälähtöinen opintopolkumalli –hanke on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston yhdessä toteuttama ESR-hanke, jota rahoittaa Länsi-Suomen lääninhallitus. Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2009-30.11.2011.

    Vihreä väylä – Työelämälähtöinen opintopolkumalli -hanke pyrkii vastaamaan maatalous-metsäalan osaamistarpeisiin kehittämällä korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä. Hankkeessa rakennetaan alueellisia opintopolkumalleja, joissa yhdistyvät työelämälähtöiset opintosisällöt ja oppimisympäristöt. Hankkeen tavoitteena on luoda ja kuvata työelämälähtöinen opintopolkumalli eli ns. vihreän väylän konsepti alueellisen, alakohtaisen korkeakouluverkoston yhteistyönä.

    Kehitystyössä ovat mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto.

    Lisätietoja: Anna Tall, anna.tall(a)seamk.fi

    Hankkeen kotisivut: http://www.helsinki.fi/ruralia/vihreavayla
  • Viljelijä-lämpöyrittäjien työterveys - MELA

    Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikön sekä koulutuskeskus Sedu MELA-hanke.jpgmaaseutualan hankkeen tavoitteena on viljelijä-lämpöyrittäjien työsuojelun edistäminen sekä tapaturmien ja ennenaikaisen eläköitymisen estäminen tutkimalla erityisesti eteläpohjalaisten viljelijä-lämpöyrittäjien jaksamista ja työoloja sekä niiden perusteella välittää hyviä työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytäntöjä viljelijä-lämpöyrittäjille.

    Hankkeen tausta:

    EU:n tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä osana globaalin ilmaston muutoksen torjuntaa. Samoin liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden käytön minitavoite on 10 % kaikista liikennepolttoaineista vuonna 2020. EU pyrkii näihin tavoitteisiinsa käytännössä peltoenergian sekä metsäenergian avulla. Tämä merkitsee maa- ja metsätalouden harjoittajille uusia haasteita ja suuria mahdollisuuksia. Bioenergian tuotannon ja käytön lisääminen näyttää kaiken kaikkiaan lupaavalta jo pelkästään metsäenergian tuotannon kannalta. Metsäneuvoston selonteossa metsähakkeen vuotuiseksi käyttötavoitteeksi on asetettu 8 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2015 mennessä. MTT puolestaan on vuoden 2007 Tieteen päivillä esittänyt energiaviljan ja ruokohelpi tuotannon lisäämistä nykyisistä määristä. Ravintokasvien tuotanto ja non-food tuotanto on mahdollista EU:n mukaan.

    Ruokohelpin korjuutaBioenergia-liiketoiminta on siis nopeasti kasvava ala. Uusi ala voi sisältää kuitenkin mahdollisia riskejä. Eri polttoaineet ovat toisiaan korvaavia ja niiden hintasuhteet voivat herkästi vaihdella. Päästöoikeuksien hintavaihtelut sekä suurten lämpölaitosten polttoaineen käytön vaihtelut ovat merkinneet puun käytön vähenemistä samalla kun energiaturvetta on tuotettu ja käytetty suuria määriä. Toiminta-alueen ja hankintasäteen kasvaessa kuljetuskustannukset kasvavat, mikä asettaa haasteita pienen mittakaavan lämpöyrittämiselle. Sen sijaan suuret hankintaorganisaatiot voivat saada toimitusmäärien kasvun sekä tietojärjestelmien tuomia synergiaetuja. Ruokohelven kevätkorjuu tapahtuu muutaman päivän aikana kun lumet ovat sulaneet, mutta pellot ovat vielä jäässä. Tämä luo paineita viljelijöiden ajankäytön ja koneiden käytön allokoinnille. Bioenergia-ala on kasvava ala, johon voi liittyä osin tuntemattomiakin riskejä. Maatalous- ja koneyrittäjien jaksamisesta keskustellaan parhaillaan.

    Hankkeen tavoitteet:

    Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikön sekä koulutuskeskus Sedu maaseutualan hankkeen tavoitteena on viljelijä-lämpöyrittäjien työsuojelun edistäminen sekä tapaturmien ja ennenaikaisen eläköitymisen estäminen tutkimalla erityisesti eteläpohjalaisten viljelijä-lämpöyrittäjien jaksamista ja työoloja sekä niiden perusteella välittää hyviä työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytäntöjä viljelijä-lämpöyrittäjille. Tarkoituksena on välittää hankkeen tuloksia myös luonnonvara-alan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille eteläpohjalaisissa oppilaitoksissa sekä maakunnan bioenergiasektorin sidosryhmille alan työsuojelun edistämiseksi.

    MELA-hankkeen aikataulu ja budjetti:
    - Hankkeen aloittaminen helmikuussa 2008
    - Lisärahoituksen hakeminen helmikuussa 2008
    - Postikysely 328 viljelijä-lämpöyrittäjille huhti-toukokuussa 2008
    - Maatilakäynnit ja työolomittaukset kesä-elokuussa 2008
    - Tutkimuksen raportointi syys-talvella 2008
    - Hankkeen seminaari Ilmajoella syys-talvella 2008
    - Hanke päättyy tammikuussa 2009

    Budjetti:
    MELAn työturvallisuurahat 13 000 € apurahoina
    Seinäjoen ammattikorkeakoulu osin Opetusministerin varoilla 32 000 €.
    Yhteensä 45 000 €

    *) Hinnat on ilmoitettu tuhansiksi euroiksi pyöristettynä

    Hankkeen henkilöstö:

    SeAMK, Maa- ja metsätalouden yksikkö
    - T&K-päällikkö, MMT Risto Lauhanen, risto.lauhanen(a)seamk.fi
    - Agronomi, tilanhoitaja Juhani Suojaranta, juhani.suojaranta(a)seamk.fi

    Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie
    - Agrologi (AMK) Jaana Petäinen, jaana.petainen(a)sedu.fi
    - Fysioterapeutti Heli Räty, heli.raty(a)sedu.fi

    Hankkeen seminaarimateriaali:
    Asko Sippolan luentomateriaali (PDF)
    Kyösti Louhelaisen esitysmateriaali (PDF)
    Ritva Kuoppamäen esitysmateriaali (PDF)
    MELA-hankkeen esitysmateriaali (PDF)
    Lehdistötiedote (PDF)

    Kirjallisuutta:

    Ajanko-Laurikko, S. & Fagernäs, L. 2007. Occupational health hazards in the handling of new biofuels. Bioenergy 2007. 3rd International Bioenergy Conference and Exhibition. From 3rd to 6th of September 2007 Jyväskylä, Finland. ss. 415-418.

    Asikainen, A. , Ranta, T. , Laitila, J. & Hämäläinen, J. 2001. Hakkuutähdehakkeen kustannustekijät ja suurimittakaavainen hankinta. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta. Tiedonantoja 131. 107 s.

    Asikainen, A. 2007. Metsä uusiutuvan energian lähteenä. Esitelmä. Tieteen päivät, 10.1.2007, Helsingin yliopisto. Esitelmäkalvot osoitteessa: http://www.smts.fi/tieteenpaivat07.html 13 s.

    Hakkila, P. 1989. Utilization of residual forest biomass. Springer-Verlag. Berlin.

    Hakkila, P. 2004. Puuenergian teknologiaohjelma 1999-2003. Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti. Tekes. Teknologiaohjelmaraportti 5. 135 s.

    Lauhanen, R. & Humalamäki, H. 2006. Bioenergia-alan nykytila Etelä-pohjanmaalla –asiantuntijaseminaarin SWOT-analyysi. The current situation in the bioenergy sector in South Ostrobothnia. Työtehoseuran metsätiedote 8 (702): 1-4.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2006. Ruokohelven (Phalaris arundinacea) korjuun kustannukset ja energiakäytön kannattavuus briketöitynä Kuortaneella. Harvest costs of reed canary grass (Phalaris arundinacea) and profitability for energy generation of briquettes in Kuortane. Työtehoseuran maataloustiedote 7 (592): 1-6.

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007. Bioenergian tuotannon haasteet ja tutkimustarpeet. Metlan työraportteja 42. 58 s. Internet-julkaisu. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp042.htm

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007. Moisture content of harvested stump-root system. Posterin tiivistelmä. Bioenergy2007. 3rd International Bioenergy Conference and Exhibition. From 3rd to 6th of September 2007 Jyväskylä, Finland. Proceedings. s. 263.

    Laurila, J. & Lauhanen, R. 2007. Moisture content of harvested stump-root systems. Posteri.
    Bioenergy 2007. 3rd International Bioenergy Conference and Exhibition. From 3rd to 6th of September 2007 Jyväskylä, Finland.

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2007. Bioenergia-alan logistiikkaa koskevia tapaustutkimuksia Etel-Pohjanmaalta. SeAMK:in B-sarjaan hyväksytty julkaisun käsikirjoitus. 150-160 sivua.

    Lauhanen, R. & Laurila, J. 2008. Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 33. 138 s. Internet-julkaisu.

    Lauhanen, R., Petäinen, J., Räty, H. & Suojaranta, J. 2009. Viljelijä-lämpöyrittäjien työturvallisuuden parantaminen –loppuraportti. 25 s. Internet-julkaistu.

    Madsen, A. M. , Mårtensson, L. , Schneider, T. & Larsson, L. 2004. Microbial dustiness and particle release of different biofuels. Ann. Occup. Hyg. 48: 327-338.

    Solmio, H. 2006. Lämpöyrittämisen kannattavuus. Teho 4: 41-42.

    Summa, H. 2007. Bioenergy – EU policy framework and implications for agricultural markets. Bioenergy2007. 3rd International Bioenergy Conference and Exhibition. From 3rd to 6th of September 2007 Jyväskylä, Finland. ss. 17-21.
Ylös / Up