Avioeron vaikutukset voivat heijastua pitkään maatalousyrityksen toimintaan
Toukokuussa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta agrologiksi (AMK) valmistunut kurikkalainen Laura Kujala tutki opinnäytetyössään avioehdon ja hallintaoikeustestamentin merkitystä osana maatalousyrityksen riskienhallintaa. Aiheesta ei ole aiemmin tehty tutkimuksia. Tutkimustuloksissa tuli ilmi, että avioehtoa ja hallintaoikeustestamenttia pidetään tärkeinä riskienhallintakeinoina, mutta neuvonnalle on edelleen selkeä tarve.
Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään millaista tukea ja neuvontaa maatalousyrityksille on saatavilla avioeroon ja kuolemantapauksiin liittyvissä tilanteissa, sekä millaista neuvontaa kaivataan lisää. Avioehdolla voidaan turvata jatko myös avioeron jälkeen. Hallintaoikeustestamentti puolestaan turvaa maatalousyrityksen toiminnan jatkoa, mikäli maatalousyrittäjänä toimivalla pariskunnalla on toisen puolison kuollessa alaikäisiä lapsia.
Suomessa maatalousyrityksen töistä vastaa yleensä joko maatalousyrittäjä tai -pariskunta. Usein henkilöriskit nähdään ensisijaisesti fyysisinä sairauksina tai onnettomuuksina, mutta enenevissä määrin riskeinä tiedostetaan myös avioero ja kuolema. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla maatalousyrittäjiä ja sidosryhmien asiantuntijoita. Koska tutkimuksen otanta on pieni, eivät tulokset ole yleistettävissä. Keskeisinä asioina esiin nousivat, että avioehtoa ja hallintaoikeustestamenttia pidetään tärkeinä riskienhallintakeinoina ja niiden puuttuminen avioerossa tai kuolemantapauksessa voi vaarantaa maatalousyrityksen toimintaedellytykset.
Maatalous on pääomavaltainen ala ja avioerossa maksettavan tasingon tai luovutettavan omaisuuden määrä voi olla suuri. Haastatteluissa kävi ilmi, että avioeron vaikutukset saattavat heijastua maatalousyrityksen toimintaan vielä pitkään ja esimerkiksi investointeja oli vaikea tehdä.
Tulosten perusteella nuoremman sukupolven maatalousyrittäjät laativat avioehtoja ja hallintaoikeustestamentteja vanhempaa sukupolvea enemmän ja ovat paremmin selvillä riskeistä. Neuvonnalle ja avulle asiakirjojen laatimiseen on kuitenkin selkeä tarve edelleen.
Sopimusten ja asiakirjojen laatiminen on tietenkin loppukädessä maatalousyrittäjän omalla vastuulla, mutta vastauksissa nousi selkeästi esiin, että pankki on taho, joka voisi ottaa nämä asiat puheeksi. Pankki on silläkin tavalla luontainen taho tuomaan asiaa esiin, että rahoittajana myös sen riski on suuri.
Teksti: Laura Kujala, agrologi (AMK)
Lisätietoja:
Laura Kujala
040 8432819
lau.kujala@gmail.com
Jyrki Rajakorpi
040 6807223
jyrki.rajakorpi@seamk.fi