SeAMK ja täydennyskoulutuksesta kiinnostuneet sosionomit reagoivat nopeasti uuteen varhaiskasvatuslakiin | SeAMK

SeAMK ja täydennyskoulutuksesta kiinnostuneet sosionomit reagoivat nopeasti uuteen varhaiskasvatuslakiin

kategoria: Hakijalle
Terhi Hautaluoma ja Johanna Mäkelä istuvat luentotauolla Frami kampuksen aulassa.
Terhi Hautaluoma ja Johanna Mäkelä pääsivät täydentämään sosionomitutkintoaan 60 opintopisteen varhaiskasvatusopinnoilla.

Uusi varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatusasetus tulivat voimaan syyskuussa 2018. Laki muutti kelpoisuutta ja tehtävärakennetta varhaiskasvatuksessa niin, että siirtymäajan jälkeen sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittanut voi toimia varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä mutta ei enää varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä.

Jatkossa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään vaaditaan kasvatustieteiden kandidaatin yliopistotutkinto. Tutkintoon on sisällyttävä vähintään 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen teoreettisia opintoja.

Aiemman varhaiskasvatuslain mukaan sosionomi (AMK), jonka tutkintoon on sisältynyt vähintään 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogiikan opintoja, on ollut kelpoinen lastentarhanopettajan tehtävään.

”SeAMKin sosionomiopiskelijoista noin kolmasosa on valinnut varhaiskasvatusopinnot ja suuntautunut näin”, koulutuspäällikkö Päivi Rinne kertoo.

Uusi laki kuitenkin mahdollisti sosionomikoulutuksen täydentämisen varhaiskasvatuksen opinnoilla, mikäli opinnot on aloitettu ennen 1. syyskuuta 2019. Nämä täydentävät opinnot suorittaneet saavat uuden varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden. Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tulevat saamaan myös sosionomiopiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa ennen em. päivämäärää mikäli he sisällyttävät sosionomiopintoihinsa varahaiskasvatuksen opinnot.

Tähän SeAMK ja moni muu sosionomikoulutusta antava ammattikorkeakoulu reagoivat nopeasti. SeAMKissa alkoi toukokuussa täydentävien varhaiskasvatusopintojen 60 opintopisteen kokonaisuus. Alalla paljon keskustelua herättänyt lakimuutos näkyi myös koulutuksen kysynnässä. SeAMKissa tarjolla olleet paikat täyttyivät noin kymmenessä minuutissa.

Nopeimpien ilmoittautujien joukossa opinnot pääsivät aloittamaan Terhi Hautaluoma ja Johanna Mäkelä. Hautaluoma on valmistunut sosionomiksi Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja työskentelee tällä hetkellä Kurikassa päiväkodin johtajana.

”Minulla on ollut jo kauan ajatus, että pitää lähteä täydentämään sosionomiopintoja, kun ei ole tuota varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyttä. Sitten työnantaja vinkkasi, että tällainen on tulossa”, Hautaluoma kertoo.

SeAMKista sosionomiksi valmistunut Mäkelä opiskellut myös steinerpedagogiikkaa ja työskentelee Seinäjoella steinerpäiväkodissa.

”Omasta intressistäni halusin lähteä täydentämään varhaiskasvatusosaamista”.

Alalla keskustelua uusi laki on aiheuttanut muun muassa siksi, että käytännöt työelämässä uusien tehtäväkuvien myötä ovat vasta muodostumassa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen sosionomi on uusi tehtäväkuva, jolla ei vielä ole yhtenäistä valtakunnallista sisältöä.

”Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva hieman mietityttää, että miten se lähtee muotoutumaan. Esimerkiksi kun suunnittelen työvuoroja, on haastavaa, miten saa mahtumaan kahden suunnitteluajan siihen viikkoon ettei vie lapsiryhmästä liikaa aikuisia pois”, Hautaluoma pohtii työnsä näkökulmasta.

Uuden lain mukaisessa rakenteessa vahvistuu korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä. Lapsiryhmässä on jatkossa kaksi korkeakoulututkinnon suorittanutta ja yksi toisen asteen tutkinnon suorittanut työntekijä.

”On tullut mieleen, kun katsoo esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olevaa työntekijäpulaa, että oliko tämä laki nyt aivan pakko tehdä nyt”, Mäkelä sanoo.

Hautaluoma näkee muutoksessa myös positiivisia puolia.

”Lapsiryhmissä on toisaalta niin paljon erityisen tuen ja tehostetun tuen tarvitsijoita sekä yhteistyötä sosiaalityön kanssa, että siellä pitää olla myös laajaa osaamista. Yhdelle opettajalle on melkoinen työmäärä, jos ryhmässä on vaikka 22 lasta ja vedät vielä kaikkien vasut ja yhteistyöpalaverit. On positiivinen asia, että sinne tulle laajempaa koulutustaustaa resurssiksi.

Varhaiskasvatuksen täydentävät opinnot SeAMKissa toteutetaan monimuotokoulutuksena. Lähiopetusta on pääsääntöisesti kerran kuukaudessa perjantaina ja lauantaina. Väliaikoina opiskellaan itsenäisinä tehtävinä ja tentteinä.

Opintojaksoissa perehdytään muun muassa lapsen kasvuun ja kehitykseen, pedagogiikkaan ja oppimisympäristöihin, ohjaamistaitoihin, perheiden tukemiseen ja omaan ammatilliseen kehittymiseen.

”Opinnollistaminen sanana on mulle uusi, mutta kuulostaa hyvältä. Että oikeasti saa koulusta viedä kaiken työmaalle, ja on vuoropuhelua koulun ja työpaikan välissä. Jo alussa on tullut vahva tunne, että on opettajien tuki taustalla”, Mäkelä kertoo odotuksistaan opintoja kohtaan.

”Hieman mietityttää opiskelun, työelämän ja perhe-elämän yhdistäminen. Mutta olettaisin, että sitä on räätälöity sen mukaan, että suurin osa opiskelijoista on kuitenkin työelämässä mukana”, Hautaluoma täydentää.