Päättyneet projektit

CarePrise – Hyvien käytäntöjen kartoittaminen eurooppalaisessa hoivayrittäjyydessä

Projektin aikana tutustuttiin ikääntyvien hoivan hyviin käytäntöihin Suomessa, Itävallassa, Saksassa, Puolassa ja Hollannissa. Projektin aikana tehtiin myös alan tulevaisuuden ennakointia ja pohdittiin tulevaisuuden hoivayrittäjyyttä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä.

Projekti päättyi lokakuussa 2013.

Tutustu projektin sivustoon > careprise.seamk.fi

Yrittäjyystoimenpiteiden ja -oppimisympäristöjen vaikuttavuustyökalun kehittäminen, hyödyntäminen ja kansainvälistäminen

Toteutusaika: 2010–2013
Rahoitus: Etelä-Pohjanmaan liitto, Länsi-Suomen EAKR-ohjelma

Tavoitteet:

1. kehitetään Entre Intentio -mittaria niin, että siinä on yrittäjyysasenteiden, -aikomusten ja -kompetenssien lisäksi yrittäjämäisyyden sekä yrittäjähenkisyyden osion mittari,
2. kehitetään hankkeen avulla ns. yrittäjyysindeksi korkeakouluopiskelijoiden pariin ja levitetään se valtakunnalliseen käyttöön,
3. kehitetyllä mittarilla seurataan pitkittäisotteella opintojen alusta valmistumiseen saakka opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten ja -asenteiden sekä yrittäjämäisyyden kehittymisestä yksilö- ja ryhmätasolla ja selvitetään, minkätyyppisillä pedagogisilla tai oppimisympäristö- tai opetuksen sisällöllisillä ratkaisulla on myönteinen vaikutus yrittäjyyteen,
4. rekrytoidaan lisää ammattikorkeakouluja seurantaan niin, että mukana pitkittäisseurannassa olisi 12-15 ammattikorkeakoulua ja lisäksi työkalu pilotoidaan toiselle asteelle
5. kansainvälistetään mittari ja rekrytoidaan kansainväliset yhteistyökorkeakoulut seurantaan mukaan, jolloin saadaan myös kansainvälistä vertailu- ja benchmarking-aineistoa korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysaikomusten ja -asenteiden sekä yrittäjämäisyyden kehittymisestä yksilö- ja ryhmätasolla sekä
6. toteutetaan esiselvitys yrittäjyysaikomusten ja yrittäjämäisyyden sekä käyttäytymisen (eli yritysten perustamisen) välisestä yhteydestä valmistuneille

Lisätietoja:
Tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Elina Varamäki

Omistajanvaihdos osana liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua

Toteutusaika: 2010–2012
Rahoitus: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Manner-Suomen ESR-ohjelma

Tavoitteet: Päätavoitteena on luoda malli ja työkaluja, miten palveluprosessin ideaalimallin pitäisi toimia Etelä-Pohjanmaalla omistajanvaihdosten edistämisessä osana liiketoiminnan luonnollista kehittämistä ja kasvua.

Osatavoitteina on:

1. koota tiedot toteutuneista omistajanvaihdoksista Etelä-Pohjanmaalla viimeisen viiden vuoden ajalta sekä analysoida nämä yritykset taustatietojen ja tilinpäätöstietojen valossa,
2. analysoida pitkittäistutkimuksenomaisesti, miten yrittäjämäisesti yritysten liiketoimintaa on kehitetty ja miten se on kehittynyt omistajanvaihdoksen jälkeen sekä laadullisin että taloudellisin mittarein selvittää,
3. millainen rooli erilaisten ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden (julkiset ja yksityiset asiantuntijat, advisory board, mentorointi) hyödyntämisellä on omistajanvaihdosten onnistumisessa,
4. selvittää survey-tutkimuksilla, millaisena a) omistajanvaihdosasiantuntijat näkevät omistajanvaihdostilanteen tällä hetkellä, sekä b) miten alle 50-vuotiaat yrittäjät suhtautuvat yritysten tai liiketoimintojen myymiseen, ostamiseen ja yrittäjämäiseen kehittämiseen,
5. selvittää, miten omistajanvaihdosten palvelu- ja rahoitusprosessi toimii tällä hetkellä sekä
6. tuoda julkisuuteen erilaisten populaarikirjoitusten, casejen ja haastatteluiden kautta, mitä mahdollisuuksia omistajanvaihdokset tarjoavat liiketoiminnan kehittämiseen ja tätä kautta luoda pohjaa uudelle toimintakulttuurille

Lisätietoja:
Tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Elina Varamäki

Julkaisut:

• Eteläpohjalaiset yrittäjät liiketoimintojen ostajina, myyjinä ja kehittäjinä
• Omistajanvaihdokset Etelä-Pohjanmaalla 2006–2010

Omistajanvaihdosasiantuntijuus ja sen kehittäminen

Toteutusaika: 2010–2011
Tilaaja: Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi -hanke (TEM)

Tavoitteet: Päätavoitteena on selvittää omistajanvaihdosasiantuntijuuden, omistajanvaihdoskoulutuksen sekä omistajanvaihdosten palveluprosessin nykytilaa sekä tulevaisuuden tarpeita. Tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan asettaa seuraavat tutkimuskysymykset:

1. ovatko omistajanvaihdosasiantuntijat (ov-asiantuntijat) kiinnostuneita lisäkoulutuksesta ja jos ovat, millaiset teemat heitä kiinnostavat,
2. pitäisikö ov-asiantuntijuus auktorisoida / sertifioida,
3. tulisiko olla ov-tutkintoon tähtäävää koulutusta,
4. pitäisikö ov-asiantuntijapalvelu olla luvanvaraista toimintaa,
5. miten ov-asiantuntijat näkevät yritysten hyödyntävän omistajanvaihdospalveluja ja mitkä ovat keskeisiä pullonkauloja palvelujen hyödyntämisessä?
6. miten ov-asiantuntijat arvioivat oman maakuntansa omistajanvaihdosten palveluprosessia julkisten ja yksityisten toimijoiden osalta,
7. miten ov-asiantuntijat kokonaisuutena näkevät tällä hetkellä yritysten omistajanvaihdostilanteen sekä
8. miten vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin eroavat ov-asiantuntijoiden erilaisten taustamuuttujien suhteen (ov-asiantuntijan maantieteellinen sijainti, ikä, koulutus, asiantuntijuuden ala, kokemuksen määrä ja laatu omistajanvaihdoksista)

Lisätietoja:
Tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Elina Varamäki 

Julkaisu:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/omistajanvaihdosasiantuntijuus-ja-sen-kehittaminen

Sivutoimisen yrittäjyyden merkitys korkeakoulusta valmistuneelle ja yhteiskunnalle

Toteutusaika: 2010–2011
Rahoitus: SeAMK / OKM

Tavoitteet: Päätavoitteena on selvittää, missä määrin korkeakoulusta valmistuneissa on sivutoimisia yrittäjiä, minkälainen profiili sivutoimiyrittäjillä on suhteessa päätoimisiin yrittäjiin ja ei-yrittäjiin, mikä merkitys sivutoimisella yrittäjyydellä on korkeakoulusta valmistuneille itselleen ja toisaalta yhteiskunnallisesti sekä mitä haasteita sivutoimiyrittäjyyteen sisältyy.

Lisätietoja:
Tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Elina Varamäki 

Johdon ohjausjärjestelmäkokonaisuuden kehittyminen: Tapaustutkimus julkisorganisaatiossa

Toteutusaika: 2010–2011
Rahoitus: SeAMK / OKM

Tavoitteet: Tutkimushankkeessa tarkastellaan ohjausjärjestelmien kehittymistä julkisorganisaatiossa. Tutkimushankkeen osatavoitteina on analysoida esimerkiksi strategisten muutosten, keskeisten toimijoiden ja liiketoimintaosaamisen vaikutusta ohjausjärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön. Tutkimuksessa etsitään myös ohjausjärjestelmien käyttöönottoon liittyviä syitä.

Lisätietoja:
Tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Elina Varamäki

Majoitus- ja ravitsemisalan pienyritysten kasvupolut ja kasvun esteet

Toteutusaika: 2007–2010
Rahoitus: OPM, SeAMK

Tavoitteet: Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, mitkä ovat majoitus- ja ravitsemisalan pienyritysten tyypillisiä kasvupolkuja. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, miten alan yrittäjät arvioivat oman yrityksensä kasvukykyä, omaa kasvuhaluaan sekä ympäristön tarjoamia kasvun mahdollisuuksia ja mitkä ovat suurimmat kasvun esteet tällä toimialalla.

Lisätietoja:
Tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Elina Varamäki

Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edistämishanke Seinäjoen ammattikorkeakoulussa – uutta tietoa hyvinvointiyrittäjyydestä oppimisen ja kehittämisen tueksi

Osahanke: Sosiaali- ja terveysalan pienyritysten kasvu- ja verkostoitumismallit

Toteutusaika: 2007–2010
Rahoitus: OPM, SeAMK
Yhteistyökumppanit: SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Vaasan yliopisto

Tavoitteet: Osahankkeen tavoitteena on

1. vertailla Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan yritysten kasvuyritysprofiilia muihin maakuntiin Suomessa,
2. kartoittaa alan yritysten kasvu- ja verkostoitumiskyky, -halu ja –mahdollisuudet,
3. analysoida mahdolliset kasvupolkuja ja kasvumalleja tällä toimialalla,
4. synnyttää kehittämisideoita alan kasvu- ja verkostoitumishalukkuuden sekä -kyvykkyyden edistämiseksi

Lisätietoja:
Tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Elina Varamäki

Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa

Toteutusaika: 2007–2008
Rahoitus: TEKES
Yhteistyökumppanit: Vaasan yliopisto

Kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on selvittää nopeimmin kasvaneiden yritysten menestysten syitä. Tutkimus perustuu alueellisten kasvuyritysten tunnistamiseen yritysaineistojen pohjalta sekä TE-keskus-alueittain että jaolla pääkaupunkiseutu, kasvualueet ja muut alueet

Julkaisu:
Sorama, K. & Saarakkala, M. (toim.) (2009). Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa. Tekesin katsaus 245/2009. Helsinki.

SeAMK Elintarvike ja maatalous aloitti toimintansa 1.8.2013. Vuodesta 2017 yksikön nimi on ollut SeAMK Ruoka.

Vuodesta 2004 lukien sen edeltäjä, eli SeAMKin maa- ja metsätalouden yksikkö, on toteuttanut maakunnallisia ja ylimaakunnallisia hankkeita erityisesti EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmassa. Lisäksi valtio, kunnat ja yritykset ovat olleet rahoittamassa yksikön hankkeita, joihin ELY-keskukset ja maakuntien liitot ovat tehneet rahoituspäätöksiä. Yksikössä on ollut myös mm. TEKES-rahoitteissa sekä Oiva Kuusisto Säätiön ja Metsämiesten Säätiön rahoittamia hankkeita.

Agro Living Lab

Hankkeen tavoitteena on lisätä loppukäyttäjille, mm. maatalousyrittäjille ja koneurakoijille tarkoitettujen koneiden ja laitteiden käytettävyyttä. Hankkeessa edistetään käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmien käyttöönottoa maa- ja metsätalouden koneita ja laitteita suunnittelevissa ja rakentavissa yrityksissä. Kolmivuotisen (2009-2011) hankkeen tuloksena syntyy Agro Living Lab.

Kehitystyössä ovat mukana Frami Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Ruralia-instituutti. Hankkeen rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus (EU:n maaseuturahasto), kunnat ja yritykset.

Lisätietoja: Jussi-Matti Kallio

Hankkeen kotisivut: www.agrolivinglab.fi

Bioenergia-asiantuntijuuden kehittäminen työelämälähtöisesti

Hanke päättyi: 31.12.2012

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on aloittanut maakuntakorkeakoulutoimintaa tukevan bioenergian osaamisen kehittämishankkeen Etelä-Pohjanmaalla. Bioenergia-asiantuntijuuden kehittäminen työelämälähtöisesti -hankkeen tavoitteena on kehittää alan korkeakoulu-opetusta, aktivoida alalle työvoimaa ja siten lisätä uusiutuvan energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä osana ilmaston muutoksen torjuntaa.

Hanke tähtää alueen bioenergiaosaamisen lisääntymiseen yritysverkostojen ja koulutuksen välisellä vuorovaikutuksella. Alueen muiden hankkeiden tuottamaa tutkimustietoa tulisi voida integroida koulutukseen. Sen tavoitteena on muun muassa uusien opetusmenetelmien kehittäminen sen tiedon pohjalta, mitä alan yritykset odottavat korkeakoulutason opetukselta ja oppimisympäristöiltä.

Bioenergia-asiantuntijuuden kehittäminen työelämälähtöisesti -projektilla pyritään omalta osaltaan tukemaan Järviseudun maakuntakorkeakoulun toimintaa. Projektin kohdekuntia ovat erityisesti Alajärvi, Ilmajoki, Lappajärvi, Vimpeli, Evijärvi, Kuortane, Soini, Seinäjoki ja Ähtäri.

Kolmivuotinen hanke on ESR-rahoitteinen. Lisäksi valtio ja kohdekunnat sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu rahoittavat hanketta.

Hankkeen tavoitteet:
– Bioenergia-asiantuntijaverkoston syntyminen
– Alan korkeakouluopetuksen kehittäminen
– Uusien innovatiivisten oppimisympäristöjen syntyminen
– Osaavan työvoiman aktivoiminen alalle

Lisätietoja:
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Risto Lauhanen

Essi

Uusiutuvan energian siemenet kylvöön ja kasvuun Ilmajoella

ESSI-hanketta (Energy Self Suffiency Initiative) toteutetaan Ilmajoen kunnan pilottialueella 1.9.2010–31.8.2012 välisenä aikana. Hanke keskittyy Ilmajoella uusiutuvan energian lisäämiseen, alueen energiaomavaraisuuden parantamiseen ja aluetalouden kohentamiseen.
ESSIssä levitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, energiatehokkuutta ja edistetään energian säästöä sekä perustetaan ja sitoutetaan kestävän energiahuollon yhteisö.

ESSI-hanke on pilottialueelle ylimääräinen resurssi, joka miettii uusiutuvan energian asioita alueen puolesta. Hanke selvittää alueelle potentiaalisimmat uusiutuvan energian muodot, joita kannattaa ruveta hyödyntämään ja joihin panostaminen tulevaisuudessa on viisasta.

ESSIssä suunniteltujen uusiutuvan energia kehittämistoimien avulla voidaan parantaa aluetaloutta, lisätä työpaikkojen määriä, vähentää päästöjä ja säästää rahaa.

Hankkeessa ovat mukana Vaasan yliopiston Levón-instituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittaja on Pohjanmaan liitto.

ESSI-hankkeen esite ja Hankkeen onnistumisen arviointiraportti ovat liitetiedostoina tämän sivun oikeassa palstassa.

Lisätietoja:
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Risto Lauhanen

Etelä-Pohjanmaan Järvialueen lähienergiahanke

Lähienergiahankkeen tavoitteena on lisätä Etelä-Pohjanmaan Järvialueen hyvinvointia edistämällä lähienergian tuotantoa ja käyttöä tarkastelualueella. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikön toteuttama esiselvitysluonteinen projekti painottuu erityisesti maatalouspuolen, metsäsektorin ja rakentamisen energiaratkaisuihin.

Noin vuoden kestävässä hankkeessa selvitetään kohdealueen omia mahdollisuuksia bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Projekti etsii ratkaisuja eri tavoin tuotetun energian hyödyntämiseen ja tuottamiseen liittyen rakentamiseen ja uusiin talotyyppeihin. Toiminta on suunniteltu tukemaan ”Asumisen monet muodot –2013” -tapahtumaa, josta on esiselvityshanke meneillään. Projekti tekee yhteistyötä myös muiden alaan liittyvien projektien kanssa.

Projekti toimii Järvialueen KOKO -ohjelman alueella. Projektin hyödynsaajina ja yhteistyökumppaneina ovat alueen maa- ja metsätalousyrittäjät sekä lämpö- ja energiayritykset. Välillisesti alaa sivuavat myös koneyrittäjät, puutaloteollisuus sekä alueen kunnat ja asukkaat.

Hanketta rahoittaa TEM:n KOKO-ohjelma, jota Järviseudun osalta koordinoi Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat rahoittavat hanketta.

Lisätietoja:
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Risto Lauhanen

Hyvinvointimatkailun tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille – HYMA 2

HYMA2 Pohjalaisen hyvinvointimatkailun tuotteistaminen kansainvälisille markkinoille -hanke

Hankkeen tavoitteena on saada aikaan asiakaslähtöiset, testatut hyvinvointimatkailutuotteet niin kotimaan kuin kansainvälisillekin markkinoille sekä tuoda esiin Etelä-Pohjanmaata vetovoimaisena hyvinvointimatkailukohteena.
Tavoitteita lähestytään mm. hyödyntämällä tutkittua tietoa tuotekehityksessä, erilaistamalla hyvinvointimatkailutuotteet muun Suomen tarjonnasta, avaamalla kansainväliset markkinat ja lisäämällä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointimatkailupalveluiden tunnettavuutta. Hankkeen rahoittavat Etelä-Pohjanmaan Liitto (EAKR) sekä kunnat ja yritykset.

Hankkeen toteutusaika: 1.4.2009–30.6.2011.

Lisätietoja:
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Risto Lauhanen

Järvisedimenttienergia

Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen periaate ovat nostaneet esille uusiutuvien luonnonvarojen ja bioenergian käytön. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi bioenergialla on suotuisia sosioekonomisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Valtioneuvoston uusiutuvan energian velvoitepaketti ilmestyi huhtikuussa 2010. Velvoitepaketissa mm. tavoitellaan uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisäämistä nykyisestä 28,5 %:sta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Energiaomavaraisuuden kasvattaminen on tärkeää aluetalouden sekä sosiaalisten ja ympäristövaikutusten kannalta. Uutena asiana on noussut esiin järvien orgaanisen pohjasedimentin käyttö paikallisessa energiantuotannossa joko esimerkiksi biokaasun raaka-aineena tai eloperäisen polttoraaka-aineen tuotannossa. Samalla tavoitteena on järvien kunnostaminen ja sedimenttituotannon vaikutusten arvioiminen mm. järvien virkistyskäytön kannalta.

Hanke on esiselvitysluontoinen ja tavoitteena on kartoittaa Etelä-Pohjanmaan järvisedimenttiin perustuvan energiantuotannon ja käytön mahdollisuuksia Järviseudulla. Projektin toiminta-alue keskittyy Alajärveä ympäröiviin kuntiin ja toiminta sivuaa Järvialueen KOKO-ohjelmaa, jossa keskeisenä teemana on alueen energiakysymykset. Projektia hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö ja sen toteutusaika on 15.4.2011–30.6.2012.

Hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto sekä alueen kunnat.

Lisätietoja:
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Risto Lauhanen

Outdoors Finland Etelä-Pohjanmaa (OFEP) esiselvitys

Hankkeessa kartoitetaan Etelä-Pohjanmaan matkailullisesti merkittävät reitit ja reitistöt. Kunkin reitin osalta käydään läpi reitin nykytila, jossa seuraavat asiat tarkistetaan: ylläpitotaho, reitin palvelut ja aloituspisteissä ja reitin varrella, reitin käyttö ja asiakasprofiili. Lisäksi listataan reittiin liittyvät aktiviteettituotteet, kartat ja muu mahdollinen materiaali.

Hankkeen toimesta syntyy yhteinen tahtotila, joka kirjataan kehittämissuunnitelmaksi. Seuraavassa vaiheessa ryhdytään suunnitelman mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin reittien matkailukäytön lisäämiseksi ja alueen tunnettuuden parantamiseksi.

Hankkeen toteutusaika on 1.2.2011–31.3.2012.

Lisätietoja: 
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Risto Lauhanen

Vihreä väylä

Vihreä väylä – Työelämälähtöinen opintopolkumalli -hanke on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston yhdessä toteuttama ESR-hanke, jota rahoittaa Länsi-Suomen lääninhallitus. Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2009–30.11.2011.

Vihreä väylä – Työelämälähtöinen opintopolkumalli -hanke pyrkii vastaamaan maatalous-metsäalan osaamistarpeisiin kehittämällä korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä. Hankkeessa rakennetaan alueellisia opintopolkumalleja, joissa yhdistyvät työelämälähtöiset opintosisällöt ja oppimisympäristöt. Hankkeen tavoitteena on luoda ja kuvata työelämälähtöinen opintopolkumalli eli ns. vihreän väylän konsepti alueellisen, alakohtaisen korkeakouluverkoston yhteistyönä.

Kehitystyössä ovat mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto.

Lisätietoja: Anna Tall

Hankkeen kotisivut: http://www.helsinki.fi/ruralia/vihreavayla

Maatalousyrittäjien jaksaminen ja pidempään työssä jatkaminen

1.1.2011–31.8.2012 + jatkoaika

Kehittämishankkeen tavoitteena on ollut tukea maatalousyrittäjien jaksamista ja pidempään työssä jatkamista. Tähän pyrittiin kartoittamalla työkykyyn ja jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä maatalousyrittäjillä sekä ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeita.

Hallinnointi: SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Rahoittaja: Mela

CarePrise, Hyvien käytänteiden kartoittaminen eurooppalaisessa hoivayrittäjyydessä. Kansainvälinen benchmarking-hanke

1.2.2011–31.8.2013

Hallinnointi: Seamk, liiketalous, rahoittaja ELY, ESR

FOREMASSI 2025

1.9.2010–31.12.2013

Hankkeessa pilotoitiin kokonaisvaltaista multi-ontologista ennakointimallia, joka konseptoidaan osaksi sosiaalisen median ja avointen innovaatioverkostojen toimintalogiikkaa noudattavan kansallisen Massidea.org palvelukonseptia. Tuloksena syntyi pysyvä koulutuksen ennakointitietojen ja niistä johdettavien ongelmien ja uusia ratkaisuja kehittävä avoin innovaatioverkosto. Toimintamallia pilotoidaan seuraavissa yhteiskunnan kannalta keskeisissä hyvinvointipalveluissa: Alat ovat: 1) kotona asumista tukevat hyvinvointipalvelut, 2) hyvinvointipalveluiden palvelumuotoilu ja 3) turvallisuuspalvelut.

Hallinnointi: Laurea AMK
Rahoittaja: OPH, ESR

Kotiovelta liikkeelle

1.11.2011–1.11.2013 + jatkoaika

Kotiovelta liikkeelle-hankkeessa tutkittiin keinoja, joilla muistisairauden lievässä vaiheessa olevat henkilöt voisivat turvallisemmin liikkua lähiympäristössä. Tavoitteena oli selvittää, voisiko seurantateknologialla ja ohjatulla arjen liikunnalla tukea muistisairaan kotona asumista ja vähentää eksymisvaaraa.

Hallinnointi: SeAMK Sosiaali- ja terveysala
Rahoittaja: Tekes

DEMKE-hanke

DEMKE, dementoituneiden asukkaiden elämänlaadun ja hyvinvoinnin kehittämishanke (2008–2010) toteutui PirAMK:n ja SeAMKin yhteistyönä. Hanketta rahoitti työministeriö (Tykes).

IN FORM – Kampanja lasten ja nuorten lihavuutta vastaan

Kansainvälisen hankkeen kesto oli 1.10.2008–30.11.2011. Hanke oli EU rahoitteinen. Hankkeen hallinnoijana toimi Sanicademia Itävallassa ja muina toimijoina sairaanhoidon ja opetuksen asiantuntijaorganisaatioita kahdeksasta eri Euroopan maasta: Bulgariasta, Iso-Britanniasta, Italiasta, Itävallasta, Norjasta, Sloveniasta, Suomesta ja Unkarista. Vastuuhenkilönä toimi yliopettaja Annu Peltoniemi.

Oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä -hanke 2009–2011

Hankkeen kesto oli 1.8.2009–31.12.2011. Hanke oli ESR -hanke. Rahoittajana oli Länsi-Suomen Lääninhallitus. Projektipäällikkönä SeAMKin sosiaali- ja terveysalan yksiköstä toimi päätoiminen tuntiopettaja Arja Haapaharju.

Vanhustyön voimaantumishanke

Hankkeen kesto oli 1.3.2010–30.6.2011. Rahoittajana oli Tykes -ohjelma. Vastuuhenkilöinä sosiaali- ja terveysalan yksiköstä toimivat yliopettajat Sirkka-Liisa Palomäki ja Arja Hemminki.

TERVAS-hanke. Terveelliset valinnat – räätälöidyt syömisen ja liikkumisen mallit

Hankkeen kesto oli 1.1.2009–31.12.2011 (jatkoaika 3/2012). Rahoittajana oli Tekes. Vastuuhenkilöinä sosiaali- ja terveysalan yksiköstä toimivat yliopettajat Merja Finne ja Annu Peltoniemi.

To Care, To Dare, To Share (CDS): Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa

Projekti on Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima yhteishanke, jossa oli mukana 14 ammattikorkeakoulua. Yhteishanke oli kaksivuotinen Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY:n osarahoittama kehittämishanke ajalla 1.9.2009–31.8.2011. Seinäjoen ammattikorkeakoulu tuli mukaan hankkeeseen 1.1.2010 alkaen. Tavoitteena oli luoda ammattikorkeakouluihin toimintakäytäntöjä, joilla tiedostetaan ja tunnistetaan ammattikorkeakouluopiskelijan riskit syrjäytyä sekä kehitetään ammattikorkeakouluihin opiskelijoiden osallisuutta ja hyvinvointia tukevaa välittämisen ilmapiiriä. SeAMKissa hankkeen suunnittelijana toimi Marja-Liisa Saariaho Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä.

ESR-Valtaväylä-hankekokonaisuus (Valtaväylä 1, Valtaväylä 2, Valtaväylä 3)

Hankkeen kesto oli 1.6.2008–31.5.2012. Rahoittajina olivat STM, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Länsi-Suomen lääninhallitus, kunnat, SeAMK. Vastuuhenkilönä toimi Päivi Krook (projektikoordinaattori)

INVEST IP – Innovation, New Ventures and Entrepreneurship in Social Work teaching

Kansainvälisen Erasmus-hankkeen kesto oli kolme vuotta, 2008–2011. Hankkeen hallinnoijana oli Vilnan yliopisto Liettuasta. Muina toimijoina oli sosiaalialan korkeakouluja Saksasta, Belgiasta, Italiasta, Virosta ja Suomesta. Hanke järjesti kolme (Liettuassa, Suomessa ja Saksassa) intensiivikurssia, joihin osallistui opettajia ja opiskelijoita kaikista osallistujamaista. Vastuuhenkilönä toimi lehtori Marja-Liisa Saariaho.

ROBO-puulaaki

ROBO-puulaaki on yhteistyömuoto Etelä-Pohjanmaan lukioiden, yritysten ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön välillä. Kurssin idea on, että kolmen hengen oppilasryhmät toimivat robotin asentajina, ohjelmoijina sekä esitysten koreografeina. Oppilasryhmät esiintyvät yhdessä robotin kanssa keväällä 2013 käytävässä finaalissa, jossa kisataan Etelä-Pohjanmaan robomestaruustittelistä. ROBO-puulaakin tavoite on innostaa nuoria tekniikan alalle ja toisaalta lisätä eteläpohjalaisen teknologiateollisuuden tunnettuutta myös suurelle yleisölle. ROBO-puulaakia rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto ja se kestää vuoden 2013 loppuun. Toiminnalla tavoitellaan pitkäaikaista yhteistyötä.