Opintojen rohkea laventaminen tukee nyt perheyrityksen kehittämistä | SeAMK

Opintojen rohkea laventaminen tukee nyt perheyrityksen kehittämistä

Sofia Kukila vastaa perheyritys Juustoportissa kahviloiden palveluiden kehittämisestä. Hän myös tutkii mahdollisuuksia uusien kahviloiden perustamiseksi.

Restonomiksi valmistunut Sofia Kukila perehtyi palvelumuotoiluun ja vie Juustoportin palveluliiketoimintaa eteenpäin yhdessä alan konkarin kanssa.

Sofia Kukila, 25, valmistui Seinäjoen ammattikorkeakoulusta restonomiksi pari vuotta sitten. Ruoka-ala kiinnosti sisäsyntyisesti, onhan naisen arkea värittänyt meijerialan perheyritys Juustoportti.

”Melko pian opintojen alettua koin oloni epävarmaksi. En ollutkaan varma, haluanko tätä!”

Kukila lavensi opiskeluitaan ohi varsinaisen restonomikoulutuksen. Hän liittyi SeAMKin Yritystalliin ja hankki sen puitteissa lisää eväitä yrittäjänä toimimiseen. Lisäksi hän liitti opiskeluihinsa liiketalouden opintoja, vaikka siihen ei hänen mukaansa juuri kannustettukaan.

”Kukaan muu opiskelukavereistani ei hakeutunut opiskelemaan liiketaloutta, ja tuntui että monille opettajillekin se oli vieras ajatus. Pääsin kuitenkin useimmille kursseille, joille halusin.”

Päättötyönsä Kukila teki liittyen palvelumuotoiluun. Sehän on tällä hetkellä kuuminta mitä on, oli kyse mistä tahansa bisneksestä. Kukila, jos kuka, tietää palvelumuotoilun ja konseptisuunnittelun tärkeyden.

”Työskentelen Juustoportissa palveluliiketoiminnan kehittäjänä. Eli kehitän kahviloidemme palveluita ja tutkin uusien kahviloiden perustamisen mahdollisuuksia.”

Työparinaan Sofia Kukilalla on Seppo Kuusisaari. Kuusisaari on kahvila- ja liikenneasemakonkari, sillä hän on ollut kehittämässä ja luotsaamassa ABC-ketjua ja esimerkiksi Sorsanpesä-hotellia.

”Uusien liikepaikkojen suhteen olemme tehneet työnjakoa: Sepon alaa ovat kaavoitus, lupa- ja rakennusasiat, minulla keskiössä ovat kahviloiden palvelut. On innostavaa tehdä töitä noin kokeneen kaverin kanssa.”

Sofia Kukilan toimisto on Jalasjärvellä, mutta työ on liikkuvaista.

 

Elintarvikebyrokratian opiskelu on jatkuvaa

Kun Juustoportin uusin liikepaikka viime vuonna avattiin Kärsämäelle, oli Sofia Kukilalla takanaan työläs rupeama. Seinäjoella asuva nainen vuokrasi Kärsämäeltä asunnon, jossa asui viikot.

”Kokemus oli todella työläs, mutta antoisa ja opettavainen. Ei sitä voi etukäteen hahmottaakaan, miten paljon asioita ja lupia uuden paikan avaamisen taustalla voi olla.”

Kevättalvella 2018 työarki on edelleen kiireistä, jos kohta juuri nyt matkustuspäiviä ei ole niin paljoa kuin uuden kahvilan perustamisen tiimoilta. Juustoportilla on liikepaikat Jalasjärvellä, Mäntsälässä ja Kärsämäellä.

”Toki käyn niissä kaikissa usein. Työ on hyvin liikkuvaista, vaikka varsinainen työhuoneeni onkin Jalasjärvellä.”

Mikä on Sofia Kukilan työssä vaikeinta?

”Erilaiset elintarvike- ja palvelualaa koskevat säädökset ja niiden perässä pysyminen. Tuntuu, että tietoa uudistuksista on vaikea saada. Koulutan itseäni jatkuvasti ja seuraan alan kehitystä tarkoin. Kartalla on pysyttävä.”

Opintojensa aikana Sofia Kukila pohti, onko valinnut oikean alan ja uran itselleen.

”Vastavalmistuneena restonomina tuntui epävarmalta, että mitä minä oikein nyt osaan. Välillä mietin, että opinnot eivät tue tekemistäni, kaikki asiat on opeteltava työn kautta. Pikku hiljaa olen huomannut, että opiskeluista on ollut valtava hyöty. Joka päivä eteen tulee jotain, johon valmiudet tuli koulusta. Olen tosi tyytyväinen koulutukseeni. Aion kyllä vielä opiskella lisää, kenties korotan tutkintoni ylempään AMK-tutkintoon.”

Jatko-opintojen aika ei ole aivan vielä. Sofia Kukila ja miehensä Tommi odottavat esikoistaan syntyväksi kesällä.

”Aion olla töistä pois, mutta en kovin kauaa. Tietenkin ajankäyttö tulee muuttumaan, mutta olen kotoa oppinut, että perhe ja yrittäminen on mahdollista yhdistää. Joskus äiti ja isä kyselevät, olemmeko me lapset jääneet perheyrityksen vuoksi paitsi jostakin. En koe ollenkaan niin. Oli mukavaa, kun sain lapsesta lähtien olla mukana kaikessa. Samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta haluan omallekin lapselleni.

Teksti: Kirsi Haapamatti / Kuvat: Juha Harju