Strategia ja laatu | SeAMK

Strategia ja laatu

SeAMKin strategia 2015–2020

Seinäjoen ammattikorkeakoulu uudisti strategiansa vuoden 2014 aikana. Sisällössä on huomioitu erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelma 2016, Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimilupahakemus sekä Euroopan Unionin kehittämisstrategia vuodelle 2020. Laadintatyö on sovitettu yhteen maakuntastrategian, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategian 2020 sekä Seinäjoen kaupungin strategian laadinnan kanssa.

Tältä sivulta voit lukea SeAMKin missiosta, visiosta ja arvoista. Taustoitamme tällä sivulla arvojamme eli yrittäjähenkisyyttä, kansainvälisyyttä, osaamista ja SeAMK-henkeä. Käsittelemme myös laatupolitiikkamme laatujärjestelmän ja laatukäsikirjan kautta.

SeAMKin strategia 2015-2020
Lue lisää SeAMKin strategiasta vuosille 2015 – 2020.

Painoalat

SeAMK profiloituu yrittäjyyteen ja ruokaan sekä haluaa olla visionsa mukaisesti olla paras korkeakoulu opiskelijalle. SeAMKin painoalat ovat yhtenevät Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategian ja maakuntastrategian painoalojen kanssa. SeAMK suuntaa opetus- ja TKI-toimintaansa sekä verkostojansa painoalojen mukaan. Painoalojen sisällä SeAMKin kärkiprofiilit ovat ruokaturvallisuus, digitaalinen valmistus ja teollinen internet, työhyvinvointi sekä kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset.

SeAMKin painoalat: Ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus, Yrittäjyys ja kasvu

Tutustu tarkemmin SeAMKin painoaloihin klikkaamalla alla olevia laatikoita.

  • Ruokaratkaisut
    • Ruokaturvallisuus
    • Ravitsemusosaaminen
    • Uudet tuotantomenetelmät ruokaketjussa
    • Digitaalisuus ruokatuotannossa
    • Ruokaketjun yritystalous
  • Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät
    • Digitaalinen valmistus ja teollinen internet
    • IoT-Compass hubin ekosysteemi
    • Digital Factoryn Akatemia
    • Teollisuuden ja rakentamisen kilpailukyky, tuottavuus ja uudistuminen
  • Hyvinvointi ja luovuus
    • Työelämän laadun kehittäminen erityisesti työhyvinvoinnin ja johtamisen näkökulmasta
    • Ennakoiva ja voimavaralähtöinen vanhustyö
    • Ennaltaehkäisevä ja moniammatillinen perhetyö
    • Kulttuurista hyvinvointia
    • Digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollossa
  • Yrittäjyys ja kasvu
    • Kasvuyrittäjyys
    • Omistajavaihdokset
    • Yrittäjyysaikomukset ja opiskelijayrittäjyys
    • Liiketoiminnan strateginen kehittäminen
    • Yrittäjyyden ekosysteemien kehittäminen
    • Liiketoiminnan kehittäminen ja Green Care

Painoalojen kärkiprofiilit

SeAMK Kärkiprofiilit kultakuviona

Lue lisää SeAMKin kärkiprofiileista klikkaamalla alla olevia laatikoita.

  • Ruokaturvallisuus

    Etelä-Pohjanmaa on ruokaklusterin ehdoton kärkimaakunta Suomessa mm. alan työllisten määrällä, arvonlisäyksellä sekä bruttokansantuotteella mitaten. SeAMKin Ruoka-yksikössä toimii kokenut ja monialainen ruoka-alan asiantuntija- ja TKI-ryhmä. Ryhmän erityinen mielenkiinto kohdistuu ruokaturvallisuuden kärkiteemaan. Tavoitteena on tutkimuksen ja kehittämisen keinoin edistää ruokaturvallisuutta niin kotimaassa kuin kansainvälisen koulutusvienninkin avulla koko pellolta pöytään ruokaketjussa.

    Ruokaturvallisuus kattaa koko ruokaketjun alkutuotannosta kuluttajan ruokapöytään saakka. Ruokaturvallisuuden lähtökohtia ovat tuotantopanosten puhtaus, eläinten hyvinvointi sekä koko ketjun kattava jäljitettävyys ja laadunhallinta. Ruoka-yksikön vahvuuksia ruokaturvallisuuden edistämisessä ovat mm. korkeatasoinen koko ketjun kattava testaus- ja laboratorioympäristö, mikrobiturvallisuutta lisäävät menetelmät, digitalisaation hyödyntäminen jäljitettävyydessä, tuotantoeläinten 3 D-kuvannus sekä tuotteen ravitsemuslaatuun sekä hygieniaan liittyvät tekijät.

    Agrologiopetusta tukevassa TKI-toiminnassa korostuu maatilojen yritystalous. Tuotantoyksiköiden kasvaessa myös ekologiset riskit kasvavat. Kun tilan johtaminen ja kannattavuus ovat kunnossa, luo se osaltaan pohjaa hyvällä ruokaturvallisuudelle. Bio- ja elintarviketekniikan opetusta tukeva TKI-toiminta keskittyy maakunnalle tärkeään lihateknologiaan sekä tuotekehitykseen yritysrajapinnassa. Uusi Frami Food Lab –oppimisympäristö tukee bio- ja elintarviketekniikan opetuksen lisäksi koko ruokaturvallisuuskärkeä. Restonomiopetusta tukeva TKI-toiminta keskittyy ravitsemukseen ja ruokaelämyksiin. Ruokapöydässä ruokaturvallisuus on erityisen tärkeä asia.

    Ruokaturvallisuuden kehittämisessä Seinäjoen ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä mm. Luonnonvarakeskuksen, Perunantutkimuslaitoksen, INTO Seinäjoen, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Foodwestin sekä ruokaketjun yritysten ja julkishallinnon kanssa.

    TKI-ryhmään kuuluu noin 40 henkilöä, joista kahdeksan on väitellyt tohtoriksi. Ryhmässä on kaksi Helsingin yliopiston maatalousalan dosenttia. Ryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä alueellisten ja kansallisten elinkeinotoimijoiden ja järjestöjen sekä yksityisten asiantuntijayritysten kanssa. Kymmenien alueellisten ja kansallisten hankkeiden lisäksi SeAMK Ruoka on myös osallistunut alan kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

    TKI-ryhmä julkaisee vuosittain noin 70 artikkelia ja muuta raporttia. Ryhmän jäsenet ovat saaneet myös kotimaista ja kansainvälistä tunnustusta. Ryhmän jäsenet osallistuvat alueellisiin työryhmiin ja kansallisiin toimikuntiin. Vahvan soveltavan tutkimustyön ohella ryhmän työtapaan kuuluu aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen koko ruokaketjun toimintaan tuottamalla uutta tietoa, kouluttamalla alueen maaseutuyrittäjiä, asiantuntijoita ja omia opiskelijoita uusimpaan tutkimustietoon pohjautuen sekä osallistumalla alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen ruokaketjun asiantuntijatyöhön. Tutkimustuloksia jalkautetaan opetukseen ja käytännön toimijoille myös sosiaalisen median kautta.

    Hankkeiden pääasialliset rahoittajat

    Manner-Suomen Maaseutuohjelma
    Alueelliset toimintaryhmät eli Leader-ryhmät
    Euroopan aluekehitysrahasto
    Euroopan sosiaalirahasto
    Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liitot
    OKM ja MMM
    Sitra
    Ruokaketjun yritykset
    Eteläpohjalaiset kunnat
    Interreg Europe
    Interreg, Botnia Atlantica
    EU:n Horizon 2020 -puiteohjelma

    TKI-ryhmän jäsenet

    Margit Närvä, TkT, ohjelmavastaava, ruokaketjun tuotantotalous
    Taru Mäki, KTM, tutkimus- ja kehittämispäällikkö
    Risto Lauhanen, MMT, dosentti, erityisasiantuntija, bio- ja kiertotalous
    Antti Pasila, MMT, erityisasiantuntija, Horizon-hankkeet, koulutusvienti
    Matti Ryhänen, MMT, dosentti, maatalouden yritystalous
    Kaija Nissinen, FL, ravitsemus ja terveys
    Heikki Holma, KTT, yrittäjyys ja maatilan riskit
    Kari Laasasenaho, FM, biotalouden logistiikka
    Tuija Pitkäkoski, KTT, ruokaelämykset
    Kirta Nieminen, restonomi yAMK, ruokaelämykset
    Hanne Ala-Harja, TkT, kiertotalous
    Ilkka Latomäki, FM, ruokaelämykset, hyönteisruoka
    Jarmo Alarinta, DI, lihateknologia, laboratoriot
    Merja Kyntäjä, laboratorioinsinööri, tuotekehitys ja -testaus
    Nina Alkava, ETM, markkinointi, ruokaelämykset
    Minna Impola, FM, vesiensuojelu, luomutuotanto
    Elina Koivisto, kansainväliset hankkeet ja verkostot
    Jori Lahti, MMM, digitalisaatio, agroteknologia
    Juho Lahti, MMM, bioenergia, paikkatietojärjestelmät
    Juha Tiainen, MMM, bioenergia, agroteknologia, metsätalous
    Leena Riikonen, MMM. luomutuotanto, digitalisaatio
    Laila Matikainen, bio- ja elintarviketekniikan insinööri, ruokaelämykset, Green Care
    Soila Mäntymaa, agrologi amk, ruokaketjun innovaatiot, Green Care
    Anu Portti, KTM, markkinointi ja verkostot
    Anu Katila, KTM, markkinointi, digitalisaatio
    Elina Puska, tradenomi, koulutusvienti, luomutuotanto, markkinointi, atk
    Jyrki Rajakorpi, MMM, maatalouden yritystalous
    Samu Palander, MMT, kotieläintuotanto
    Heikki Harmanen, MML, maaperätiede, puhtaat luonnonvarat
    Anna Tall, MML, digitalisaatio ja kasvintuotanto
    Noora Ruuskanen, MMM, karjatalous, karjantarkkailu ja –ruokinta
    Teija Rönkä, MMM, karjatalous
    Mona Sunabacka, MMK, ympäristöasiat
    Sarita Ventelä, FM, vesiensuojelu, ruokaketjun kemia
    Projektipäällikkö XX Lihavuus laskuun –ohjelman tuotteistus koulutusvientiin
    Projektipäällikkö XX Frami Food Lab

  • Digitaalinen valmistus ja teollinen internet

    SeAMK Tekniikka on aloittanut digitaalisten ratkaisujen toteuttamisen teollisuuteen yli 20 vuotta sitten. Olemme toteuttaneet kymmeniä teollisuuden digiratkaisuja alueellisesti ja valtakunnallisesti. SeAMK Digital Factory on kärkialueemme konsepti tavoitteenaan digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin jalkauttaminen valmistavaan teollisuuteen. Konseptin on mahdollistanut innovatiivinen ja rohkea tutkimus- ja kehitystoiminnan, opetuksen ja yritysten integrointi kehitysprojekteihin sekä globaalien teknologiayritysten tuki.

    Digitaalisen valmistuksen TKI-ryhmän tavoitteena on tuottavuuden lisääminen valmistavassa teollisuudessa. Digitalisoimalla tuote- ja valmistussuunnittelu, konseptointi, analysointi, testaus ja tuotannon simulointi tehostetaan tuotteen elinkaaren hallintaa ja nostetaan tuottavuutta merkittävästi. Yhteistyömme yritysten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia.

    Teollisen internetin TKI-ryhmän tavoitteena on yritysten tuotantojärjestelmien parempi ohjattavuus, ennustettavuus ja niiden mahdollistama uuden liiketoiminnan syntyminen. Tuotannosta pilvipalveluun kerättyä dataa analysoidaan ja visualisoidaan käyttäjää paremmin palvelevaan visuaaliseen kokemukseen. Parempi koneiden ohjattavuus ja seuranta mahdollistavat perinteisen laitemyynnin palvelullistamisen, mikä luo uutta liiketoimintaa.

    SeAMK Digital Factory koostuu digitaalisen valmistuksen oppimisympäristöstä ja teollisen internetin laboratoriosta. Se toimii oppimisympäristönä insinöörikoulutuksessa ja osaamiskeskuksena yrityksille. Ympäristössä on tuotetiedon ja tuotteen elinkaarenhallinnan ohjelmistot, automaattinen tuotantojärjestelmä sekä toiminnan- ja tuotannonohjauksen ohjelmat pilvipalveluineen.

    Digitaalinen valmistus ja teollinen internet kärkialueemme on useaan kertaan palkittu valtakunnallisesti: Eläköön automaatio! –innovaatiopalkinto Teknologia15 messuilla Messukeskuksessa 2015, Customer of the Year 2015 –palkinto Teknologiapäivillä Tampere-talolla 2016, ammattikorkeakoulujen TKI-kärjet-kilpailun voitto 2016, Suomen Nuorkauppakamarien Tuottava Idea -kilpailun voitto 2016 yhteiskunnallisessa sarjassa.

    EU:n Regional Manufacturing Digital Innovation Hub –status ja sen myötä tuleva kv-verkosto mahdollistaa digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin ekosysteemin luomisen Etelä-Pohjanmaalle. Ekosysteemin tärkeitä osapuolia ovat valmistava teollisuus, IT- ja automaatioyritykset, teknologian tarjoajat, rahoittajat, konsultit sekä SeAMK ja yliopistokumppanit. Ekosysteemi tarjoaa toimijoilleen verkoston palveluita kuten kehityshankkeita, uusia liiketoiminnan konsepteja, rahoitus- ja henkilöresursseja, koulutusta, mentorointia, pilotointia ym.

    Hankkeiden pääasialliset rahoittajat

    Etelä-Pohjanmaan liitto (EAKR)
    Keski-Suomen ELY-keskus (ESR)
    I4MS (BEinCPPS -Horizon 2020 -hanke)

    TKI-ryhmän jäsenet

    Hannu Reinilä, DI, ohjelmavastaava, digitaalinen valmistus, teollinen internet, automaatio
    Kati Katajisto, DI, MBA, tutkimus- ja kehittämispäällikkö
    Juha-Matti Arola, DI, digitaalinen oppiminen
    Aleksi Frimodig, insinööri (AMK), web-ohjelmointi, palvelinteknologiat
    Hannu Hakalahti, Insinööri (AMK), FM, teollinen internet, automaatio
    Tapio Hellman, insinööri, virtuaalitodellisuus
    Janne Kapela, insinööri (AMK), robotiikka, automaatio, simulointi
    Markku Lahti, FM, toiminnan- ja tuotannonohjaus, selain-/palvelinohjelmointi ja tietokannat
    Toni Luomanmäki, insinööri (ylempi AMK), digitaalinen valmistus, tuotannon simulointi
    Jorma Mettälä, TkL, tietokoneavusteinen suunnittelu, tuotetiedon hallinta
    Petteri Mäkelä, TkL, teollinen internet, ohjelmistotekniikka
    Piia-Pauliina Mäntysaari, FM, digitaalinen liiketoiminta, myynti ja markkinointi
    Jarkko Pakkanen, DI, digitaalinen valmistus ja robototiikka
    Juha Palomäki, insinööri (AMK), yritysyhteistyö, automaatio
    Niko Ristimäki, DI, automaatio, automaation tietotekniikka, teollinen internet
    Niko Rüdnäs, insinööri (AMK), ohjelmointi, palvelimet ja tietokannat, IoT
    Arto Saariaho, insinööri (ylempi AMK), rakentamisen prosessit
    Ismo Tupamäki, DI, automaatio, sähkö, sähköturvallisuus, mittaustekniikka
    Juho Yli-Suomu, DI, valmistustekniikka.

  • Työhyvinvointi

    Työhyvinvointiosaamista on kehitetty yksikössä systemaattisesti jo kaksi vuosikymmentä. Yksikössä toteutetaan työhyvinvointiin liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, maksullista palvelutoimintaa ja täydennyskoulutusta. Lisäksi yksikössä on ylempi ammattikorkeakoulututkinto: kehittäminen ja johtaminen, missä työhyvinvoinnilla ja sen johtamisella on myös keskeinen sisällöllinen rooli. Myös työterveyshuollon pätevöittävää kolutusta järjestetään maksullisena koulutuksena.

    Keskeisiä teemoja työhyvinvointi-kärjen alueella ovat: Työhyvinvoinnin ja työmotivaation kehittäminen ja johtaminen, työyhteisön osallistava ja dialoginen johtaminen ja kehittäminen, työprosessien dialoginen kehittäminen, oppivan organisaation luominen ja osaamisen johtaminen, työterveysyhteistyön ja työterveyshuollon laadun kehittäminen sekä työergonomian kartoittaminen ja kehittäminen. Tutkimusavusteinen työelämän laadun kehittäminen; kommunikatiivinen toimintatutkimus ja arviointitutkimus ovat käytettyjä tutkimusmenetelmiä.

    Yksikössä työskentelee kaksi aihepiiristä väitellyttä tohtoria. Yksikössä on toteutettu useita kymmeniä alueellisia ja valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita työhyvinvointiin liittyen. Useita tieteellisiä ja muita artikkeleita työhyvinvoinnin ja työyhteisön kehittämisen ja johtamisen aihepiiriin sekä työterveyshuoltoon ja sen kehittämiseen liittyen on julkaistu. Yksikön asiantuntijat ovat mukana useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa työhyvinvoinnin teemaan liittyvissä verkostoissa ja työryhmissä. Yhteistyötä tehdään laajasti alueen sosiaali-ja terveystoimijoiden kanssa. Myös muiden toimialojen organisaatioiden ja yritysten kanssa tehdään yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyen.

    Yhteensä noin 10 henkilöä työskentelee työhyvinvointi-kärjen parissa sekä opetuksen että tutkimus-ja kehittämistoiminnan alueilla. TKI-ryhmän tavoitteena on tutkimusohjelmatyyppisten kokonaisuuksien rakentaminen. Tämä työ on jo käynnistynyt dialogisen johtamisen tutkimusohjelman kautta, missä pääkumppanina toimii Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus.

    Työhyvinvointiin liittyviä laajoja täydennyskoulutuksia järjestetään esimerkiksi dialogisesta johtamisesta ja kehittämisestä, työhyvinvoinnin johtamisesta ja työterveyshuoltoon pätevöitymisestä. Lisäksi lyhytkestoisi teemaan liittyviä koulutuksia järjestetään avoimina ja tilauskoulutuksina.

    Hankkeiden pääasialliset rahoittajat

    Euroopan sosiaalirahasto
    Työministeriö (ent. TYKE/Tykes -ohjelmat)
    TEKES
    Työsuojelurahasto
    Sosiaali- ja terveysministeriö
    Maatalousyrittäjien eläkelaitos

    TKI-ryhmän jäsenet

    Kaija Loppela, ohjelmavastaava, työhyvinvoinnin yliopettaja, KT, ft, työfysioterapeutti, työhyvinvointi ja sen johtaminen, työyhteisön kehittäminen sekä dialogisuus ja oppiva organisaatio
    Jaakko Hallila, yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö, HTM
    Terhi Hirsimäki, koulutussuunnittelija, TtM, työterveyshoitaja, maksullinen palvelutoiminta
    Arja Haapaharju; lehtori, HM, työnohjaaja, työhyvinvointi, työyhteisön kehittäminen
    Pia Haapala, lehtori, THM, ft, työfysioterapeutti, työn fyysinen kuormitus ja ergonomia, työsuojelu
    Merja Hoffren-Mikkola, projektipäällikkö, LitT, fyysinen toimintakyky ja työkyky, työssä kuormittuminen ja sen arviointi
    Anita Keski-Hirvi, päätoiminen tuntiopettaja, HTM, th, tth, työhyvinvointi, työterveyshuolto ja työyhteisön kehittäminen
    Jenni Kulmala, gerontologian yliopettaja, TtT, gerontologian ja kansanterveyden dosentti, kognitiivinen ergonomia, työgerontologia
    Eija Kyrönlahti; Yamk vastuuyliopettaja, FT, THM, Th, tth, työterveyshuollon, työhyvinvoinnin ja työyhteisön kehittäminen
    Mari Salminen-Tuomaala; lehtori, TtT, hoitotyön työprosessien kehittäminen, simulaatio-oppiminen

  • Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset

    Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset ovat kuuluneet kahdenkymmenen vuoden ajan SeAMKin tutkimuksen ja kehittämisen kärkiteemoihin. SeAMKissa toimii kokenut ja monialainen kasvuyrittäjyyden ja omistajanvaihdosten tutkimusryhmä, jossa on sisältöasiantuntemuksen lisäksi vahvaa tutkimusmetodeihin liittyvää asiantuntemusta. Tutkimusryhmän erityinen mielenkiinto kohdistuu kasvuyrittäjyyden edellytysten ja seurausten selittämiseen ja ymmärtämiseen sekä tutkimustietoon pohjautuvaan käytännön työkalujen ja mallien rakentamiseen erityisesti pk-yrityksille.

    Omistajanvaihdosten osalta ryhmän tavoitteena on tutkimuksen keinoin edesauttaa maailman parhaan omistajanvaihdosten ekosysteemin rakentumista Suomeen. Tutkimusta on kohdistettu ja työkaluja rakennettu omistajanvaihdosekosysteemin kaikille toimijoille eli myyjille, ostajille, rahoittajille, ja asiantuntijoille. Kasvuyrittäjyyden ja omistajanvaihdosten lisäksi tutkimusryhmällä on vahvaa näyttöä opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten, sivutoimiyrittäjyyden sekä yritysten liiketoimintastrategioiden saralla.

    TKI-ryhmään kuuluu noin 15 henkilöä, joista kahdeksan on väitellyttä post doc-tutkijaa. Ryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä alueellisten ja kansallisten elinkeinotoimijoiden ja yrittäjyysjärjestöjen sekä yksityisten asiantuntijayritysten kanssa. Kymmenien alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden lisäksi SeAMK on myös koordinoinut omistajanvaihdosten kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta.

    TKI-ryhmä julkaisee vuosittain 60-80 artikkelia ja muuta tutkimusraporttia. Ryhmän jäsenet ovat saaneet myös kansallista ja kansainvälistä tunnustusta. Kahdelle on myönnetty valtakunnallinen omistajanvaihdosasiantuntijan palkinto vuosina 2013 ja 2015, ryhmän jäsen on ollut EU-komission omistajanvaihdoksia käsittelevässä asiantuntijaryhmässä Suomen edustajana ja TKI-ryhmän paperit ovat voittaneet useita parhaan paperin palkintoja tieteellisissä konferensseissa. Vahvan soveltavan tutkimustyön ohella ryhmän toimintatapaan kuuluu aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen koko innovaatioketjun toimintaan rakentamalla työkaluja kasvuyritysten ja omistajanvaihdosyritysten avuksi, kouluttamalla alueen yrittäjiä, asiantuntijoita ja omia opiskelijoita uusimpaan tutkimustietoon pohjautuen sekä osallistumalla alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen yrittäjyyden asiantuntijatyöhön.

    Hankkeiden pääasialliset rahoittajat

    Euroopan aluekehitysrahasto
    Manner-Suomen Maaseutuohjelma
    Euroopan sosiaalirahasto
    EU-ohjelmat

    TKI-ryhmän jäsenet

    Sanna Joensuu-Salo, FT, tutkimus- tai ohjelmavastaava, kasvuyrittäjyys, markkinaorientaatio, yrittäjyysaikomukset
    Pauliina Talvitie, DI, tutkimus- ja kehittämispäällikkö
    Kirsti Sorama, KTT, kasvuyrittäjyys, omistajanvaihdokset, ennakointi
    Elina Varamäki, KTT, kasvuyrittäjyys, omistajanvaihdokset, yrittäjyysaikomukset
    Anmari Viljamaa, KTT, kasvuyrittäjyys, omistajanvaihdokset, sivutoimiyrittäjyys
    Anne-Maria Aho, KTT, osaamisen kehittäminen, palvelujen tuotteistaminen, strateginen johtaminen
    Juha Tall, KTT, omistajanvaihdokset
    Salla Kettunen, YTM, omistajanvaihdokset, kasvuyrittäjyys, naisyrittäjyys
    Erkki Kytönen, KTT, yritysrahoitus, sijoittaminen, yritysverotus
    Henri Teittinen, KTT, laskentatoimi, ohjausjärjestelmät, tietojärjestelmät
    Jenny Janhunen, YTM, matkailututkimus, tuotekehitys, sidosryhmäyhteistyö
    Sanna Jyllilä, restonomi (AMK), matkailuyrittäjyys, Green Care
    Hannu Tuuri, KTM, tilastotiede, markkinatutkimus
    Marja Katajavirta, tradenomi (AMK), tilastotiede, markkinatutkimus
    Petra Sippola, KTM, kaupallistaminen, yrittäjyys
    Jennika Hakola, tradenomi (AMK), kasvuyrittäjyys

SeAMK missio

Seinäjoen ammattikorkeakoulu kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä ja tuottaa korkeatasoista soveltavaa tutkimusta hyvinvoinnin ja innovaatioiden edistämiseksi.

SeAMK visio 2020

Kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK – paras korkeakoulu opiskelijalle

SeAMKin arvot

  • Yrittäjähenkisyys

    Asenteemme ja toimintatapamme omassa työssämme ja työyhteisössä ovat yrittäjämäisiä. Toiminnassa nousee esiin arkipäivän rohkeus, luovuus, innovatiivisuus, tuloksellisuus ja uteliaisuus. Toimimme vastuullisesti yhteistyössä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa koulutuksen ja yhteistyön TKI-projektien kautta.

  • Kansainvälisyys

    SeAMK on kansainvälinen korkeakoulu, joka toimii edelläkävijänä alueellaan. Kansainvälisyys on luonteva osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Kehitämme monipuolisesti kansainvälisyyttä sekä opetuksessa että TKI-toiminnassa. Edistämme monipuolisesti kansainvälisiä ohjelmia ja vieraskielistä koulutusta. Tutkintomme ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kilpailukykyisiä.

  • Osaaminen

    Olemme asiantuntijoita ja soveltajia. Meillä on ammattitaitoiset, uudistavat toimintatavat ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Luomme ja vahvistamme ilmapiiriä, jossa asiantuntijuutta jaetaan ja uutta kokeillaan. Kannustamme osaajiamme TKI-työhön valituilla profiilialueilla ja hyödynnämme tämän työn tuloksia opetuksessa. Valmistuvat opiskelijat vastaavat osaamisellaan työelämän tarpeisiin.

  • SeAMK-henki

    Arvostamme, kannustamme ja kunnioitamme toisiamme opiskelija- ja työyhteisössä. Huolehdimme henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Toimintatapamme ovat yhtenäiset ja vuorovaikutus on avointa. Otamme vastuun meille annetuista tehtävistä, ympäristöstä ja toiminnan kehittämisestä.

Laatu

SeAMKin laatupolitiikan tavoitteet määrittelee ammattikorkeakoulun hallitus. Laatupolitiikan tavoitteita ovat:

  • Korkeatasoinen opetus ja TKI-toiminta
  • Hyvin työllistyvät ammattitaitoiset työelämän osaajat
  • Hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilökunta
  • Tyytyväiset asiakkaat ja sidosryhmien edustajat
  • Opetuksen ja TKI-toiminnan integraatio
  • Taloudellinen tehokkuus ja hyvin toimivat tukipalvelut

Laatujärjestelmä

SeAMKin laatujärjestelmän tehtävänä on tukea laatupolitiikan tavoitteiden saavuttamista selventämällä ja kehittämällä ammattikorkeakoulun yleisiä toimintatapoja, prosesseja ja tulosseurantaa. Laatujärjestelmä perustuu European Foundation for Quality Management – säätiön malliin (EFQM), joka otettiin käyttöön vuonna 2006.

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on auditoinut Seinäjoen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän hyväksytysti vuonna 2009. Auditointi toteutettiin kansainvälisenä ja SeAMK läpäisi kansainvälisen auditoinnin yhtenä ensimmäisistä korkeakouluista Suomessa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditointi toteutettiin marraskuussa 2015.

Laatukäsikirja ja laatusivut

SeAMK-prosessit, EFQM-toimintamallit, EFQM-tulosmittarit ja laatuorganisaatio ja laatuvuoden tapahtumat

SeAMKin laatukäsikirjassa esitellään laatupolitiikan tavoitteet ja EFQM-laatukehyksen perusteet. Lisäksi laatukäsikirja sisältää 24 toimintamallikuvausta, 24 prosessikarttaa ja 25 tulosmittaria. Laatukäsikirja kertoo henkilökunnalle, opiskelijoille ja sidosryhmille ammattikorkeakoulun keskeisistä toimintatavoista ja tuloksista opetuksen, TKI-toiminnan ja tukipalveluiden alueella helposti ymmärrettävässä muodossa. Laatukäsikirjan ohella laadunhallintaa koskeva avaininformaatio on henkilöstön ja opiskelijoiden saatavilla ammattikorkeakoulun laatusivuilla.

Lisätietoja SeAMKin laadusta

Vesa Vuolio

Laatupäällikkö

Vesa.Vuolio(a)seamk.fi

+358 40 830 4252