Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon puhe SeAMKin lukuvuoden avajaisissa 10.9.2018 | SeAMK

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon puhe SeAMKin lukuvuoden avajaisissa 10.9.2018

kategoria: SeAMK Info

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon puhe SeAMKin lukuvuoden avajaisissa 10.9.2018

Arvoisa puhemies, hyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat, henkilökunta, luottamushenkilöt, yhteistyökumppanit, naiset ja miehet. Puhuttelulista on pitkä. Se kertoo osaltaan siitä, että jokaisen lukuvuoden alku on aina iso tapahtuma laajalle joukolle – läheisiä unohtamatta.

Täällä Seinäjoella uusi lukuvuosi käynnistyy uusia toimitiloja juhlistamalla. Kampustalon viralliset vihkiäiset tekevät juuri tämän lukuvuoden avajaisista erityisen juhlallisen. Sosiaali- ja terveysalan koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat saaneet nyt yhteiset toimitilat, jotka mahdollistavat monialaisen opiskelun ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Onnittelut tästä.

Uudisrakennuksen olemuksessa korostuu upealla tavalla monet niistä asioista, joista ajankohtaisessa sote-uudistuksessa on kyse. Yksi näistä tavoitteista on sosiaali- ja terveyspalveluiden aiempaa parempi keskinäinen vuoropuhelu, ns. palveluintegraatio. Me olemme ihmisinä arvokkaita ja yksilöllisiä kokonaisuuksia ja palvelujärjestelmämme tulisi meidät kokonaisina myös nähdä – ei vain kapean ammattisektorin toimenpiteiden kohteina.

Ammattikorkeakoulunne kaikkien Seinäjoen toimintojen sijoittuminen nyt samalle kampukselle joen molemmille puolille luo uusia mahdollisuuksia. Fyysinen läheisyys kannustaa toivottavasti koko ammattikorkeakouluyhteisöä ennakkoluulottomiin osaamisen laajentamisiin ja kanssakäymiseen yli perinteisten rajojen. (Olen itse turkulainen ja meillä päin on tunnetusti hyvin tarkkaa se, että kummalt’ puolelt’ jokkee itse kukin on. Toivottavasti täällä Seinäjoella joen ylitys on matalamman kynnyksen takana kuin meillä Turussa.)

Me tarvitsemme Suomessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla on valmiuksia hypätä yrittäjiksi. Me tarvitsemme vanhusten erityistarpeita ymmärtäviä insinöörejä ja restonomeja. Monialainen osaaminen voi rakentua tietoisilla valinnoilla jo opiskeluvaiheessa mutta tässäkin asenne lopulta ratkaisee ja pelastaa. Läpi elämän kestävä, uudelle avoin asenne on selviytymiskeino numero yksi muuttuvien ammatillisten haasteiden ja työmarkkinoiden keskellä.

Hyvät juhlavieraat,

haluaisin jakaa kanssanne muutaman ajatuksen liittyen osaamisen kehittämiseen uudessa maakuntamaailmassa. Maakuntiin arvioidaan siirtyvän yli 220 000 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää. Koko uudistuksen toteutumisen kannalta aivan olennaista on osaava henkilöstö ja tutkimusmyönteinen ja kehittämiskykyinen maakunta.

Kun maakunnat aloittavat vuonna 2021, ne vastaavat, ohjaavat ja koordinoivat oman alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä.  Myös henkilöstön osaamisen kehittäminen, täydennys- ja erikoistumiskoulutus sekä osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi kuuluvat asiaan.

Ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa tulevaisuudessakin sote-osaamisen ytimen. Samaan aikaan korostuu kaikille ammattiryhmille yhteinen sote-alan geneerinen osaaminen. Tällaista yleisosaamista on mm. asiakastyön osaaminen, työntekijän kyky kehittää palveluita ja työtä sekä kyky toimia yhteistyössä toisten sote-ammattilaisten kanssa muuttuvassa työkentässä.

Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet ovat keskeinen sote-uudistuksen tavoite. Henkilöstö toimii tänä päivänäkin asiakkaan parhaaksi, mutta ammattiosaamisen lisäksi moderni asiakaslähtöisyys, ”asiakas edellä”-asenne tarvitsee vahvistamista.

Tutkimuksen ja kehittämisen roolin tulee olla uudessa sotessa vahva. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kehittäminen on ollut perinteisesti liian erillään tutkimuksesta. Te olette avainasemassa, jotta tutkimuksellinen kehittämistoiminta vahvistuu. Tämä tarkoittaa sellaista kehittämistoimintaa, joka hyödyntää tutkimuksellisia periaatteita ja jonka kysymyksenasettelu nousee käytännön toiminnasta tai rakenteista. Perustuuko kehittäminen tutkimustietoon, joka on osoitettu vaikuttavaksi? Arvioidaanko kehittämisen vaikuttavuutta? Entä leviävätkö hyvät käytännöt ja innovaatiot? Kehittämishankkeissa syntyneiden hyvien käytäntöjen levittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi perustoimintaa on ikivanha mutta valitettavasti toistaiseksi ratkaisematon haaste.

Tulevaisuudessa osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran. Sen tulee perustua suunnitelmalliseen osaamisen johtamiseen. Olemme hallituksessa keskustelleet paljon työikäisten lisäkouluttamisesta. Ratkaisuksi osaamisaukkojen paikkaamiseen on löydetty koulutusmoduulit; ihmisen ei tarvitse lähteä suorittamaan kokonaista tutkintoa (ja viedä samalla opiskelupaikkaa joltain nuorelta) vaan hän voi suorittaa omaa osaamistaan täydentävän, rajatumman koulutusmoduulin. Työelämän on tuettava asiantuntijuuden kehittymisen polkuja. Lisäksi näkökulmaa on laajennettava yksilön osaamisesta osaavaan ja oppivaan yhteisöön – näin toimintakulttuuri muuttuu yhteistä päämäärää tavoittelevaksi.

Hyvät kuulijat,

yksi ammattikorkeakoulujen tehtävistä liittyy aluekehitykseen. Kuulemani ja näkemäni mukaan Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttaa aluekehitystehtäväänsä hyvin ja aktiivisesti. Hyvin voiva ammattikorkeakoulu säteilee hyvää ympärilleen. Samalla ammattikorkeakoulu saa ravintoa hyvin voivasta alueesta. Hyöty on molemminpuolinen.

Yksi esimerkki tarttumisesta alueen haasteisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on menossa oleva hankkeenne, jonka tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa ja parantaa maahanmuuttajien työllistymistä Etelä-Pohjanmaalla. Te olette tunnistaneet sen, että maakunta tarvitsee uutta työvoimaa enemmän kuin mitä sitä ns. omasta takaa löytyy.

Työvoimapula on Suomessa iskenyt moneen muuhunkin maakuntaan kuin Etelä-Pohjanmaalle. Tilanne on tavallaan upea – työttömyyden nopea lasku on tervetullutta ja odotettua niin ihmisten itsensä kuin julkisen taloudenkin kannalta. Työllisyysasteen nostaminen ja julkisen talouden saaminen terveemmälle tolalle ovat olleet maan hallituksen suurimpia tavoitteita kolmen vuoden ajan – asetetut tavoitteet on joko saavutettu tai ne ovat enää hiuskarvan päässä. Hyvä näin.

Samalla työvoimapula on epätoivottu tilanne, josta tulisi päästä eroon.  Olisi suuri harmi, jos hyvässä vauhdissa oleva talouskasvu vaarantuisi työvoiman saatavuuden hankaluuksiin.

Siirtyminen työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitoon on yhteinen tehtävämme niin valtakunnan tasolla kuin alueillakin. Hallitus on myöntänyt lisämäärärajoja sekä rekrytoivien yritysten kanssa tehtävään täsmäkoulutukseen, että korkeakoulukoulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla, joita ovat mm. ohjelmisto- ja rakennusala, teknologiateollisuus ja sosiaali- ja terveysala.

Työvoimasta kisataan alueiden ja kuntien ja kaupunkien kesken. Etelä-Pohjanmaalla on vahva brändi, jonka varaan on hyvä rakentaa. Seinäjoki on aivan hiljan julkistanut uuden sloganinsa. Komiasta Seinäjoesta on tullut – ei enempää eikä vähempää kuin – Avaruuden pääkaupunki. Mikä muu kaupunki laittaisi brändirimansa näin korkealle? Onnittelut rohkeudesta ja lujasta itsetunnosta, hyvä Seinäjoki!

Hyvät lukukauden avajaisvieraat,

opiskelija on jokaisen oppilaitoksen sydän. Komiatkaan kampukset eivät vielä tee oppilaitosta, ellei sen käytävillä ja pihamailla kuulu nuorten ja varttuneempien opiskelijoiden askeleita, supattelua ja näpyttelyä.

Haluan tässä kohtaa nostaa esiin kaksi opiskelijoiden kannalta tärkeää uudistusta.

Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden saattaminen yhtenäisen opiskeluterveydenhuollon piiriin on ollut pitkäaikainen opiskelijajärjestöjen tavoite. Ammattikorkeakoululaisten siirtymistä Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) piiriin on muutama vuosi sitten jo pilotoitu täällä Seinäjoella ja Lappeenrannassa. Kun osana sote-valmistelua tarkastelimme olemassa olevia rakenteita, totesimme että YTHS on erityinen helmi, jonka tulee voida jatkaa ja laajentua. Olenkin iloinen, että ammattikorkeakoululaisten tulo YTHS:n palveluiden piiriin on vihdoin siinä vaiheessa, että sitä koskeva laki lähetetään eduskuntaan vielä tässä kuussa. Voimaan laki astuu muun maakunta- ja sotelainsäädännön kanssa yhtä aikaa eli vuodesta 2021 alkaen.

Työssä oppiminen, harjoittelu on välttämätön osa ammattikorkeakoululaisten opintoja. Ammattikorkeakoulut ovat sosiaali- ja terveysalalla suorittaneet ns. harjoittelupaikkakorvausta vastaanottaville työpaikoille. Hallituksen piirissä on käynnissä pohdinta siitä, tulisiko näistä korvauksista luopua. Itse olen sillä kannalla, että harjoittelukorvauksista tulee luopua. Harjoittelijoita vastaanottavien työpaikkojen tulee nähdä harjoittelijat työyhteisöä rikastuttavana voimavarana ja myös potentiaalisina uusina tulevina työntekijöinään.

Haluan toivottaa kaikille teille, Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat, mitä parhainta lukuvuoden alkua. Olkoon oppimisen ilo, ystävyyden riemut ja ammatillisen kehittymisen siemenet mukananne tämänkin lukuvuoden aikana. Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne, olkaa reiluja mutta vaativia opettajillenne ja kerätkää osaamisreppuunne paljon sellaistakin, jonka käyttötarpeesta ette tänään voi olla vielä aivan varmoja.

Hyvää syksyn alkua kaikille.