SeAMKin 25. juhlavuosi on avattu | SeAMK

SeAMKin 25. juhlavuosi on avattu

kategoria: SeAMK Info
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

SeAMKin luku- ja 25. juhlavuosi avattiin juhlavasti 4.9.2017. Samalla kertaa juhlittiin lukuvuoden avajaisia sekä 25. juhlavuottaan aloittavaa SeAMKia. Juhlatilaisuuteen oli saapunut täysi auditoriollinen juhlavieraita: opiskelijoita, henkilökuntaa ja kutsuvieraita.

Rehtori Tapio Varmola avasi SeAMKin 25. toimintavuoden. Hän loi puheenvuorossaan katsauksen ammattikorkeakoulutukseen ja sen nykytilaan.

Juhlapuhuja Sanni Grahn-Laasonen onnitteli SeAMKia hyvästä ja aktiivisesta toiminnasta alueen elinkeinoelämän tarpeisiin sekä opetuksessa että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa kuin myös kansainvälisissä asioissa. Näistä esimerkkinä hän nosti esille SeAMKin Kazakstan- ja Vietnam-yhteistyön.

Grahn-Laasonen nosti esille suomalaisen korkeakoulun vahvuuden, toimimisen kahdella sektorilla. Ammattikorkeakoulut tuottavat osaamista työelämän tarpeisiin ja yliopistot tieteellisen tutkimukseen. Erilaisia korkeakouluja tarvitaan, mutta erilaisuus ei ole este tiiviimmälle yhteistyölle.

Opiskelijakunta SAMOn puheenjohtaja Aku Autio haastoi henkilökuntaa tavoittelemaan aktiivisesti parhautta. SeAMKin vision ”paras korkeakoulu opiskelijalle” hän totesi olevan ihanne, jota tulee aktiivisesti tavoitella koko ajan. SeAMKissa on jälleen satoja uusia opiskelijoita, joiden intoa opiskella tulee ruokkia.

SeAMKin 25. toimintavuotta on juhlittu kuluvan kalenterivuoden aikana monissa eri tapahtumissa. Juhlavuoden avasi kansainvälinen viikko helmikuussa 2017, johon osallistui asiantuntijoita 16 maasta ja 39 korkeakoulusta. SeAMK on kansainvälisyyden suunnannäyttäjä Etelä-Pohjanmaalla ja on aktiivinen toimija ja kehittäjä monissa eri verkostoissa.

 

Rehtori Tapio Varmolan puhe Seinäjoen ammattikorkeakoulun avajaisissa 4.9.2017

Arvoisa ministeri, hyvät juhlavieraat
Ladies and gentlemen

Tervetuloa Seinäjoen ammattikorkeakoulun 25-vuotisjuhlan päätapahtumaan, joka on samalla ammattikorkeakoulun 25. lukuvuoden avajaisjuhla. Arvostamme suuresti sitä, että Te arvoisa ministeri Sanni Grahn-Laasonen olette tämän juhlamme juhlapuhujana.

Ammattikorkeakoulukokeilu alkoi Seinäjoella 25 vuotta sitten. Seinäjoen kauppaoppilaitos, Seinäjoen sosiaalialan oppilaitos, Seinäjoen teknillinen oppilaitos, Seinäjoen terveydenhuolto-oppilaitos ja Ilmajoen maatalousoppilaitos muodostivat väliaikaisen ammattikorkeakoulun pohjan. Ammattikorkeakoulujen synty merkitsi suurta muutosta Suomen korkeakouluissa. Yliopistojen rinnalle syntyi korkeakouluja, joiden koulutuksessa korostui työelämää lähellä oleva käytännöllinen opetus. Ammatillisten oppilaitosten opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutus korotettiin korkeakoulutasoiseksi. Pohjana oli eräiden Euroopan maiden – mm. Saksan ja Hollannin – kokemukset. Yliopistolaitoksen laajeneminen, siis uusien yliopistojen perustaminen, oli tullut päätökseen Lapin yliopiston perustamisen jälkeen.

Kokeiluaika oli monella tavalla innovatiivista, mutta pian jo vuonna 1995 alkoi kokeilujen vakinaistaminen Olli-Pekka Heinosen toimiessa opetusministerinä. Seinäjoen ammattikorkeakoululla oli onni kuulua niiden yhdeksän ammattikorkeakoulun ryhmään, joiden toiminta sai vakinaisen statuksen. Sen edellytyksenä oli mm. yhteisen kuntayhtymän perustaminen niin sanottujen Seinänaapurikuntien toimiessa kuntayhtymän pohjana.

Suomeen syntyi ammattikorkeakoulut, joiden pohjana oli monialainen koulutus- ja tutkintopohja. Opistoastetta edustaville ammatillisille oppilaitoksille tämä merkitsi pudotuspeliä. Etelä-Pohjanmaalla tämä johti seuraavassa vaiheessa ammattikorkeakoulun toiminnan laajentumiseen niin, että ammattikorkeakoulun liittyi metsäalan koulutus Ähtäristä, Yrittäjyyden yksikkö Kauhavalta, Muotoilun koulutus Jurvasta ja restonomikoulutus Kauhajoelta. Kahdeksan pienempää opistoasteen oppilaitosta jäi tämän ulkopuolelle, joukossa muun muassa kolme kauppaoppilaitosta.

Uuden vuosituhannen alussa Suomen ammattikorkeakoulut saivat uusia mahdollisuuksia, kun niissä aloitettiin maisteritason koulutus eli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutus. Tämä koulutus on vähitellen vakiinnuttanut asemansa työelämässä ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat hyvä väylä työelämässä jo toimiville täydentää opintoja: opintoihin voi hakeutua kolme vuoden työkokemuksen perusteella – ei siis suoraan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Tutkintoa voidaan hyvällä syyllä pitää suomalaisena koulutusinnovaationa, ja sen merkitys työelämässä on kasvamassa, kun tutkintoja tullaan lähivuosina suorittamaan noin 3000.

Ammattikorkeakoulut saivat vuonna 2003 uudistetussa laissa tehdä alueita ja työelämää tukevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Laissa on pidempi määritelmä, mutta muistan sen, että halliuksessa ja Eduskunnassa määritelmän joka sana käytiin suurennuslasilla läpi. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta on kasvanut 15 vuoden aikana merkittävästi ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu on ollut yksi maan aktiivisimmista korkeakouluista tällä alalla. Vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen tehtäviin lisättiin innovaatiotoiminta: tässä on paljon potentiaalia, joka tulisi saada käyttöön erityisesti yhteistyössä pk-sektorin kanssa.

Suomi on elänyt EU-aikaa vuodesta 1995 lähtien. Etelä-Pohjanmaa ei ollut riemurinnoin menossa EU:hun, mutta ammattikorkeakoulun kannalta se on merkinnyt myönteisiä asioita ainakin kahdessa suhteessa. Merkittävä osa tutkimus- ja kehittämistoiminnastamme saa jossain muodossa tukea EU:n rahastoista. Tämä on koskenut alkuvaiheessa myös EPANET-verkoston rahoitusta, jonka ansiosta Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle on perustettu noin 20 tutkimusprofessorin verkko. Epanet ja ammattikorkeakoulu ovat yhdessä ja erikseen nostaneet tutkimus- ja kehittämistoiminnan tasoa ja tuoneet siihen liittyvän osaamisen lähelle tämän alueen yrityksiä ja yhteisöjä.

EU:n monista operaatioista kansainvälinen opiskelijavaihto ja asiantuntijavaihto on epäilemättä yksi onnistuneimmista. Se on avannut käytännössä kaikille korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden opiskeluun ja tai harjoitteluun ulkomailla. Myös henkilökuntavaihtoon on nykyisin laajat mahdollisuudet. Näin ei ollut 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin Suomi ja Suomen yliopistot elivät varsin suljetussa yhteiskunnassa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on ollut kansainvälistymisen suunnannäyttäjä Etelä-Pohjanmaalla. Tämän juhlavuoemme avasi helmikuussa pidetty kansainvälinen viikko, johon osallistui asiantuntijoita 16 maasta ja 39 korkeakoulusta. On ilo todeta, että kansainvälistymisen eri muodot kehittyvä nyt Etelä-Pohjanmaalla hyvin ja monella eri rintamalla.

Hyvät kuulijat,
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on suoritettu 25 vuoden aikana noin 12 500 ammattikorkeakoulututkintoa. Vuosittain ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa noin 800 opiskelijaa suurimpina koulutusaloina sosiaali- ja terveysala, liiketalouden alan ja tekniikan ala. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on suoritettu noin 500, ja niiden määrä on tänä vuonna noin 75.

SeAMKia voidaan kuvata suihkukaivometaforalla: suurin osa opiskelijoista tulee omasta maakunnassa ja suurin osa myös sijoittuu valmistumisen jälkeen omaa maakuntaan. Valmistuneista 60 % sijoittuu Etelä-Pohjanmaalla ja tämä luku on kasvanut kymmenessä vuodessa merkittävästi. Vuosi valmistumisen jälkeen yrittäjäksi ryhtyvien määrä on noin viisi prosenttia, ja se on maan kärkitasoa.

Ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan painoalat ovat ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmä, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu. Ne ovat yhteneväiset yliopistokeskuksen kanssa ja myös Etelä-Pohjanmaa liitto on pitänyt niitä maakuntaohjelmansa pohjana. TKI-toiminnan menot ovat vuosittain noin 4 miljoonaa euroa ja tätä työtä tehdään noin 50 tohtorin ja yliopettajan johdolla.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tiivistänyt rakennettaan merkittävästi noin kymmenen vuoden ajan. Olemme nyt tilanteessa, jossa samalla kampuksella on noin 95 % toiminnoistamme. Paljon puhutaan siitä, että puhutaan liikaa seinistä, kun pitäisi puhua toiminnasta tai opetuksesta. Kokemuksemme on, että korkeatasoiset oppimisympäristöt luovat opiskelijoille mahdollisuuden laadukkaaseen opiskeluun ja kannustavat opettajia yhä parempiin suorituksiin. Hyvät tilat ovat luoneet mahdollisuuksia innovatiivisille opetusratkaisuille, joista olemme saaneet ilahduttavasti palkintoja. Digitaalisen kampuksen kehittäminen on yksi päätavoitteistamme. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toiminnan laatu on parantunut uuden kampusrakenteen myötä ja toiminnalliset ja taloudelliset tulokset hyvät kansallisessa vertailussa.

Hyvät kuulijat,
Suomen korkeakoulujärjestelmä on 25 vuoden ajan perustunut duaalimalliin, jossa ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on omat, erilaiset tutkintonsa ja jossa tutkimustoiminnan luonne on erilainen. Ammattikorkeakoulut ovat työelämää lähella oleva korkeakoulumuoto, kun taas yliopistojen tehtävänä on perustutkimuksen teko, joka ei ensisijaisesti tähtää välittömiin sovelluksiin.

Koko ammattikorkeakoulujen toiminta-ajan on keskusteltu siitä, onko duaalimalli perusteltu ja mikä sen tulevaisuus on. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnisti tämän vuoden alussa visio 2030 prosessin, jossa pyritään hahmottamaan, millainen on Suomen korkeakoululaitos tulevaisuudessa. Tämä näyttää johtavan yhden sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja koskevan lainsäädännön valmisteluun. Kehitys on kulkemassa nykyistä monimuotoisempaan suuntaan, ja sen seurauksena Suomeen on syntymässä korkeakouluverkko, jossa on yliopistoja (kuten nykyisin), ammattikorkeakouluja (kuten nykyisin) ja sitten korkeakouluja, joissa yhdistyy yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminta, tunnetuimpana esimerkkinä Tampere3 yhteenliittymä. Pidän tätä kehityssuuntaa järkevänä, koska se antaa kullekin alueelle nykyistä enemmän vaihtoja korkeakoulutoiminnan järjestämiseen. Niitä tarvitaan, koska ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat avainasemassa kun puhutaan alueiden kilpailukyvystä: on vaikea kuvitella, mikä olisi Seinäjoen kaupungin elinvoima ja kilpailukyky ilman ammattikorkeakoulua ja yliopistokeskusta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallituksessa on pohdittu eri vaihtoehtoja muuttuvassa korkeakoulukentässä. Oma itsenäinen korkeakoulu –ammattikorkeakoulu – on ollut Seinäjoen kaupungille ja Etelä-Pohjanmaalle tärkeä itsellistä identiteettiämme vahvistava tekijä. Ammattikorkeakoulu on monella tavalla vaikuttanut maakunnan elinkeinoelämän ja kulttuurin kehittymiseen.

On kuitenkin viisasta varautua myös muutoksiin. Meidän on arvioitava, onko noin 5000 opiskelijan korkeakoulu riittävän vahva yksikkö niin monipuolisen koulutustarjontaan kuin mitä odotetaan. Muodostaako se riittävän pohjan tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Mitä vaihtoehtoja voi olla tarjolla? Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus toimivat Framin alueella ja monia konkreettisia yhteistyön muotoja on kehitetty niin opetuksessa esimerkiksi maisteriopintopolkujen luomisessa kuin yhteisten painoalojen tutkimushankkeissa. Myös fyysinen läheisyys täällä Framin alueella on ollut hyvin hyödyllistä. Olen ollut tämän yhteistyön vankkumaton kannattaja, mutta jotakin merkittävää uutta tulisi tapahtua, jotta tämä yhteistyö takaisi korkeakoulutoiminnan vahvistumisen Seinäjoella. Tarvitsisimme sellaisen organisatorisen innovaation, joka nostaisi toiminnan kunnianhimoa uudelle tasolle.

Meidän on tarpeen huolellisesti analysoida oma tilamme ja omat vahvuutemme ja sen pohjalta arvioida, mitä seuraisi, jos Seinäjoen ammattikorkeakoulu olisi tulevaisuudessa jonkin yhdistyneen yliopisto&ammattikorkeakoulun osa sopimuskumppanina tai korkeakoulun osana. Maantieteellisesti lähimpiä kumppaneitamme ovat Vaasa ja Tampere. Vaasa on meille läheinen ja yhteistyö niin ammattikorkeakoulun kuin yliopiston kanssa on monipuolista. Nämä kaksi korkeakoulua muodostavat nykyisin noin 8000 opiskelijan yhteisön.

Tampereelle muodostuu vahva, monialainen yliopisto – ja jos lainsäädäntö muuttuu – on tie avoin ammattikorkeakoulun liittymiseen yliopiston osaksi. Siitä muodostuu noin 35 000 opiskelijan yhteisö, suomalaisittain suuri uusi yliopisto.

Meidän on arvioitava sitä, kiinnostaako Seinäjoen ammattikorkeakoulu/Etelä-Pohjanmaa näitä toimijoita, mitä me voisimme antaa tai saada osana näitä yhteenliittymiä. On viisaampaa olla liikkeellä nyt, kun duaalimallin uudelleenarviointi on meneillään, kun sitten kun kartta on uudelleen piirretty. Tässä arviossa on kysymys perustavaa laatua olevasta ratkaisusta Seinäjoen ammattikorkeakoulun kannalta.

Hyvät kuulijat,
Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallitus on päättänyt aloittaa varainkeruun ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämistä varten. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt siitä, että ammattikorkeakoulujen varainkeruu on mahdollista suunnilleen samoin periaattein kuin mikä on yliopistoissa ollut käytäntönä jo muutaman vuoden ajan. Asetamme tavoitteeksi yhden miljoonan euron keräämisen vuoden sisällä. Tulemme kertomaan varainkeruusta lisää lähiaikoina.

Hyvät kuulijat,
Toivotan Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille, opettajille ja koko henkilökunnalla tuloksekasta alkavaa lukuvuotta. I wish for the international students and for the faculty a great academic Year at Seinäjoki University of Applied Sciences

Seinäjoen ammattikorkeakoulun 25. lukuvuosi on avattu.

Menestyksen neljännesvuosisata

Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kari Hokkasen päätössanat SeAMK:n 25-vuotisjuhlassa 4.9.2017.

Arv. ministeri, hyvät naiset ja herrat!
Tämä on hieno hetki ammattikorkeakoulullemme, mutta myös minulle henkilökohtaisesti. Olen saanut olla jollakin tavoin mukana neljännesvuosisataansa juhlivan ammattikorkeakoulumme vaiheissa perustamisesta alkaen ja Seinäjoen korkea-asteen kehityshankkeissa jo 80-luvun alusta lähtien.

Sallittaneen muisto. Kuljin erään elokuun iltana 1980 vasta kaupunkiin muuttaneena Ilkan päätoimittajana perheen kanssa vanhan lääninsairaalan alueella. Ihastelin ääneen, kuinka hieno Kampus se olisi, jos vain olisi yliopisto. Olin ollut nuorena yliopistonopettajana ja vähän hallinnossakin vauhdikkaasti kasvavassa Jyväskylän yliopistossa.

Tulin pian valituksi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen luottamustehtäviin. Tuo maakunnan kuntien ylläpitämä yhdistys oli silloin jo runsaan kaksi vuosikymmentä tehnyt työtä korkeakouluhankkeiden hyväksi. Tuloksia oli saatu, mutta tärkeimmän, oman yliopiston tai suppea-alaisen korkeakoulunkin saaminen Seinäjoelle, oli jo myönnettävä toivottomaksi. Maakuntakorkeakoulujen perustamisaalto oli ollut ja mennyt.

Oli saatava tilalle korvaavaa. Monenlaista yritettiin, monenlaista saatiin. Missä nähtiin tilaisuuksia, niihin tartuttiin kärkkäästi. Tehtiin yhteistyötä monen yliopiston suuntaan, kuten rehtori avauspuheessaan kuvaili. Syntyi yliopistokeskus, jossa pääasiassa tutkitaan, mutta myös opetetaan.
Ylivoimaisesti tärkein edistysaskel otettiin kuitenkin runsas neljännesvuosisata sitten, kun syntyi ammattikorkeakoulu, Suomessa tuolloin uusi korkea-asteen muoto. Alkuhapuilun jälkeen löytyi meille sopiva malli, monialainen maakunnallinen oppilaitos, joka kokosi opistotasoisen, toiseen asteeseen luetun koulutuksen saman katon alle. Seinäjoella nähtiin heti uudenlainen mahdollisuus nousta korkeakoulupaikkakunnaksi. Siihen tartuttiin ja tuloksia syntyi. Päästiin ensimmäiseen kokeiluaaltoon ja oltiin ensimmäisinä vakinaisen toimiluvan saaneiden joukossa.

Epäilijöitä ja vastustusta riitti, eikä yhteinen toimintakulttuuri löytynyt helposti. Mutta se löytyi. Kun epäilijät, joita oli varsinkin yliopistoissa, mutta myös opistoissa, olivat puhuneet, ettei koko uudistus tarkoittaisi muuta kuin kylttien vaihtumista opistoissa, he erehtyivät. Kyllä koulutus nousi uudelle tasolle. Henkilökunta otti omankin kouluttautumisensa tosissaan. En malta olla ottamatta esimerkkiä ylimmästä akateemisesta tasosta. Kun muutin Seinäjoelle kesällä 1980, kaupungissa oli lisäkseni vain yksi väitellyt tohtori. Nyt meitä on lähemmäs paria sataa, suuri osa ammattikorkeakoulussa, jopa tällä kampuksella väitelleitä. Rehtori näytti itse esimerkkiä parikymmentä vuotta sitten.

No, tohtorien lukumäärä on vain jäävuoren huippu. Tärkeämpää on ollut opettajien, mutta varsinkin heidän kouluttamiensa tutkinnon suorittaneiden osaamisen sekä muodollisen että käytännöllisen tason nousu kautta linjan. Tradenomi on tietää enemmän kuin merkonomi, insinööri amk osaa enemmän kuin opistoinsinööri.

Tänään kukaan ei epäile ammattikorkeakoulujen sijoittumista aidosti korkea-asteelle – tuskin enää yliopistoissakaan. Ammattikorkeakoulutkin sekä opettavat että tutkivat, molemmissa käytännönläheisesti, sitä mitä ensi sijassa oman maakunnan elinkeinot ja organisaatiot kaipaavat. Toimitusjohtaja Juha Gröhn toi äskeisessä yritysjohtajatapaamisessa esille tärkeän näkökulman: opiskelijain ja yritysten yhteistyö on mallikasta, mutta opettajien osallistumista enemmän työpaikkojen todellisuuteen kaivattaisiin.

Oli kovasti mieluisaa kuulla viime perjantaina, opetusministeri Grahn-Laasosen johtamassa keskustelutilaisuudessa, kuinka ministeriö valmistelee tiedeylipistoille ja ammattikorkeakouluille yhteistä lakia. Se vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa merkittävästi yliopistojen rinnalla. Tilaisuudessa esitettiin vertaus palloilusarjoista. Yliopistot eivät pelaa liigassa ja ammattikorkeakoulut maakuntasarjassa, kuten nyt vielä paljolti ajatellaan. Molemmat pelaavat ylimmällä sarjatasolla, mutta eri lajeissa.

Ammattikorkeakoulujen erikoisluonne käytännönläheisen koulutuksen antajana ja soveltavan tutkimuksen tekijänä pysyy, vaikka uusi laki mahdollistaa monenlaiset konsernit ja koalitiot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken – erilaisia mahdollisuuksia pohtii parhaillaan myös SeAMKin hallitus. Työelämälähtöisyys on meidän erikoisominaisuutemme, jossa onnistuminen antaa ammattikoreakoululle olemassaolon oikeutuksen. Se pysyy.

Palaute yrityskentältä ja kansainvälinen auditointi osoittavat, että asiamme ovat kunnossa. Hallituksemme vierailu Saksassa, kumppanuuskorkeakouluissa Würzburgissa ja Aschaffenburgissa viime keväänä vakuutti meidät, että ollaan oikealla tiellä sekä että on mahdollista kulkea vielä pitkiä taipaleita eteenpäin. Euroopan vahvin kansantalous panostaa paljon nimenomaan käytännönläheiseen koulutukseen ja opetukseen, ammattikorkeakouluista työpaikkojen oppisopimuskoulutukeen saakka. Kyllä se on meidänkin tiemme.

Iloitsemme siitä, että nyt, kun kansantaloutemme pyörät on taas saatu pyörimään tuottavasti ja valtiontaloutemme mahdollistaa lisäpanostuksia koulutukseen, myös lainsäädännön uudistus lupaa uusia mahdollisuuksia, kunhan itse osataan mahdollisuuksiin tarttua. En epäile, ettei se onnistuisi.
Kun Etelä-Pohjanmaalla ollaan, kehutaan vielä vähän itseämmekin. Ammattikorkeakoululla on ollut hyvä herraonni – käytän sanaa tässä sukupuolineutraalisti. Sekä keskeisimmät johtavissa tehtävissä työskentelevät että luottamushenkilöt ovat kantaneet vastuunsa mallikkaasti.

Väheksymättä muidenkaan panosta mainitsen jälkimmäisistä erikseen ensimmäiset hallituksen ja silloisen valtuuston puheenjohtajat, kaupunkineuvos Yli-Uotilan ja kunnallisneuvos Yli-Suomun – siinäpä symboliikkaa, kaupunki ja maakunta ja molemmat yli-etuliitteellä – sekä myöhemmistä kunnallisneuvokset Timo Paavolan ja Aaro Harjunpään. Ja tietysti ylivertainen panos on ollut se, jonka rehtori-toimitusjohtaja Tapio Varmola on antanut, onhan hän palvellut ammattikorkeakoulua sen alusta tähän päivään saakka, ja työ jatkuu. Vähäinen ei ole senkään merkitys, että rehtorimme on parhaillaan valtakunnallisen ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston puheenjohtaja ja vararehtorimme valtioneuvoston pitkäaikaisin jäsen.

Hyvä juhlayleisö:
Ammattikorkeakoulumme on neljännesvuosisataisen olemassaolonsa aikana kyennyt vakuuttamaan maakunnan kunnat ja yrityselämän tarpeellisuudestaan. Julkinen ja yksityinen sektori ovat panostaneet paljon ammattikorkeakoulun hyväksi. Tottahan meillä, kuten luullakseni muissakin korkeakouluttomissa maakunnissa, joskus valitetaan, miksi vanhojen yliopistojen sijaintikaupungit ovat saaneet korkea-asteen koulutuksensa ja tutkimuksensa valtiolta, yhteisistä rahoistamme, kun taas me olemme joutuneet turvautumaan niin suurelta osalta kuntiemme ja yritystemme rahoitukseen.

Kuten sanoin, on rahaa kohtuullisesti riittänyt. Pitäisi riittää taas kerran, kun ammattikorkeakoulu on uusien mahdollisuuksien edessä. Yliopistot ovat saaneet jo usean vuoden ajan pääomitukseensa vahvaa tukea valtiolta, kun se maksaa peräti kolminkertaisen summan ns. vastinrahana silloin kun yliopisto saa lahjoituksia yksityiseltä sektorilta. Nyt on vastinrahaa luvassa myös ammattikorkeakouluille – missä suhteessa, ei vielä tiedetä. Kuinka vain, SeAMKin hallitus päätti, että keräyslupaa haetaan.

Täällä on ilahduttavan paljon maakunnan yritysjohtajia. Vetoamme taas kerran teihin: meillä on mahdollisuus saada maakuntamme koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen merkittäviä summia valtiolta – niitä rahoja, joiden kokoamiseen olemme myös me Etelä-Pohjanmaalla osallistuneet. Julkinen raha ei vastinrahaan oikeuta, mutta yksityinen kyllä. Tulemme lähestymään maakunnan yrityselämää, kunhan keräyksen ehdot täsmentyvät. Kehitetään siitä kunnon kökkä – se kannattaa!

Hyvät naiset ja herrat!
Kiitän kaikkia tämän juhlamme onnistumiseen vaikuttaneita, henkilökuntaa järjestelyistä, taideohjelman suorittajia, puhujia. Ennen muuta kiitän ministeri Grahn-Laasosta rohkaisevasta puheesta. Kun Sipilän hallitus joutui, tarttuessaan vihdoin tosiotteella kansan- ja valtiontalouden velkaantumisongelmaan, leikkaamaan julkisia menoja, myös koulutukseen kohdistuvia, nousi ymmärrettävästi suuri parku. On hieno asia, että nyt kun talous on saatu kasvu- ja velkaantumisvauhti lasku-uralle, hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen ja tutkimukseen, kaikille asteille. Kauniin kiitoksen annan myös maakuntalehdellemme Ilkalle siitä, kuinka se muisti ammattikorkeakoulumme 25-vuotista taivalta ja nykypäivää tänään – ihan tulivat mieleen ajat, jolloin maakuntalehti valoi uskoa uuteen ja tuntemattomaan hankkeeseen neljännesvuosisata sitten.

Näillä sanoilla, kiitos vielä kerran. Tässä hengessä uudelle neljännesvuosisadan taipaleelle, entistäkin menestyksellisemmin isänmaata ja maakuntaa palvelemaan!