SeAMK Podcast - Yritysverkostojen digitalisoituminen toimittajayritysten näkökulmasta - DigiNet-hanke
Emmi Tuurinkoski: Tervetuloa kuuntelemaan DigiNetin podcastia digitalisaation merkityksestä valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä. Olen Emmi Tuurinkoski ja toimin DigiNet -hankkeessa projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Kanssani studiossa on Vaasan yliopiston nuorempi apulaisprofessori ja projektipäällikkö Anni Rajala ja tutkijatohtori Tuire Hautala-Kankaanpää sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tutkijayliopettaja ja dosentti Sanna-Joensuu-Salo. Lämpimästi tervetuloa!
Tämän podcastin aiheena on verkostojen digitalisoituminen erityisesti toimittajayritysten näkökulmasta. Toimittajayritys voi olla esimerkiksi metallialan yritys, joka valmistaa toiselle yritykselle osia.
Tutkimusten mukaan yritysverkostojen ja toimitusketjujen digitalisoitumisesta on monenlaista hyötyä. Digitalisoituminen lisää esimerkiksi kustannustehokkuutta, parantaa tiedon ja viestinnän kulkua, edistää toimitusketjun joustavuutta ja parantaa yritysten suorituskykyä. Näitä tutkimuksia ja tuloksia on tehty ja saatu pääasiassa vain isompien yritysten osalta. Pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta digitalisoituminen voi kuitenkin näyttäytyä erilaisena.
Minkä takia tätä aihetta kannattaa tarkastella toimittajien näkökulmasta?
Sanna: Yritysten välisissä suhteissa tarvitaan molempien osapuolten tyytyväisyyttä suhteeseen, kuten missä tahansa suhteessa. Esimerkiksi alihankintayritykset ja heidän digitalisoitumisensa on usein kytköksissä suurempiin asiakasyrityksiin. Asiakkailla saattaa olla myös useita erilaisia digitaalisia alustoja ja portaaleja käytössä. Näistä lähtökohdista lähdimme keskustelemaan yritysten kanssa siitä, miltä digitalisaatio näyttää toimittajan silmin ja mikä yleensäkin on toimittajakokemus. Näissä keskusteluissa huomattiin, että digitalisoituminen näyttäytyi eri yrityksille eri tavoin, mutta karkeasti luokiteltuna voidaan löytää kolme eri näkökulmaa, joita toimittajilla nousi esiin. Tuire, sinähän tapasit paljon toimittajayrityksiä ja keskustelit näistä asioista. Voisitko kertoa, mitä asioita tässä tuli esille?
Tuire Hautala-Kankaanpää:
Kuten Sanna sanoit, kolme erilaista näkökulmaa nousi esiin:
1) digitalisoituminen on olennainen osa liiketoimintaa. Se kuuluu asiaan ja on osa jokapäiväistä liiketoimintaa.
2) digitalisoituminen aiheuttaa lisätyötä. Esimerkiksi jos toimittajayrityksellä on useita eri asiakkaita, jotka kaikki käyttävät keskenään erilaisia alustoja ja portaaleja, joihin tulee kirjautua, syöttää ja hakea tietoa ja tämä nähdään työllistävänä. Sen lisäksi osa toimittajayrityksistä kokee, että asiakkaille kuuluvia tehtäviä on siirretty toimittajien tehtäväksi näiden digitaalisten alustojen myötä. Toiminnan tehostamisen sijaan, erilaiset portaalit lisäävät työtä toimittajille.
3) asiakkaan mukana digitalisoituminen kehittää myös omaa liiketoimintaa. Tässä korostuu se, että asiakasyrityksen hyvät digitaaliset käytännöt etenevät myös toimittajan käyttöön luontaisesti. Monet toimittajayritykset näkivät asiakkaan digitalisoitumisen kehittäneen myös heidän omaa liiketoimintaansa ja auttaneen heitä itseään digitalisoimaan toimintojaan.
Anni Rajala: Ja näissä työpajoissa kartoitettiin digitalisoitumisen kokemusten lisäksi myös muita toimittajakokemukseen vaikuttavia tekijöitä.
Näistä ensimmäisenä esimerkkinä asiakkaan osaaminen ja prosessit, jotka heijastuvat voimakkaasti myös toimittajayrityksen jokapäiväiseen toimintaan.
Toimittajayritykset nostivat esiin esimerkiksi yhteistyön sujuvan paremmin, mikäli tuotteen tilausvaiheessa jaetaan riittävästi tietoa toimittajalle ja että asiakkaan edustajan oma osaaminen ja päätäntävalta on riittävää tuotteen tilauksen näkökulmasta. Jos asiakkaan omat prosessit ovat kunnossa, ne heijastuvat positiivisesti myös toimittajille. Asiakasyrityksen toimimattomat ja sekavat prosessit heijastuvat myös toimittajayritykseen ja vaikuttavat yritysten välisen yhteistyön ja suhteen laatuun, vaikka tilaus saataisiinkin kunnialla hoidettua niin sekavat prosessit voivat jättää huonon kokemuksen.
Sanna Joensuu-Salo: Toisena esimerkkinä on vuorovaikutuksen rooli. Esimerkiksi puhelut sekä tapaamiset koettiin tärkeäksi erityisesti haastavissa tilanteissa. Sen lisäksi, että on tärkeä viestiä sekä hyvät että huonot uutiset heti, myös sävy, jolla esimerkiksi asiakas viestii toimittajan suuntaan, tulisi huomioida. Toimittajayritykset kokivat myös, että toimivassa asiakas-toimittajasuhteessa asiakasyritys kuuntelee toimittajan kehitysehdotuksia ja luottaa toimittajan ammattitaitoon ja osaamiseen, eikä sivuuta toimittajan ehdotuksia. Myös ennustettavuus ja ennakointi koettiin toimittajan näkökulmasta tärkeäksi. Asiakkailta saadut ennusteet auttavat toimittajia oman toimintansa suunnittelussa.
Anni Rajala: Ja jos nostetaan esiin vielä esimerkki, niin luottamus ja avoimuus. Yritysten välisissä suhteissa ihmisten välinen toiminta korostuu ja monet, erityisesti pitkät toimittaja-asiakassuhteet, ovat henkilöityneet. Suhteen rakentaminen vie aikaa, minkä vuoksi erityisesti pitkät asiakassuhteet ja pieni vaihtuvuus asiakasyrityksen yhteistyöhenkilöissä nähdään positiivisena asiana. Pitkissä suhteissa myös yhteiskehittäminen on yleisempää. Toimivassa asiakas-toimittajasuhteessa voi luottaa asiakkaan sanaan, esimerkiksi muutoksista sovittaessa. Suurien asiakasyritysten kasvottomuus koettiin taas heikentävän yritysten välisen suhteen laatua.
Emmi Tuurinkoski: Loppujen lopuksi näissäkin asioissa on samanlaiset lainalaisuudet kuin missä tahansa ihmisten välisissä suhteissa. Ihmisethän näissä yrityksissä asioita tekevät. Kiitoksia Tuire, Sanna ja Anni! Ja kiitos kun kuuntelit SeAMKin ja Vaasan yliopiston toteuttamaa Digitalisoituvat yritysverkostot -DigiNet hankkeen podcastin, jota rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston tuella.