SeAMK tutkii ja kehittää: VIBIOL-hanke - Liiketoimintamahdollisuudet tulevaisuuden virtuaalimaailmassa
[Jingle]
Katja Jaskari:
Tämä podcast on osa VIBIOL – Virtuaalitapahtumista uutta liiketoimintaa -hankkeen julkaisuja. Tänään meillä on haastattelijana Jenniina Palmu.
Jenniina Palmu:
Moi kaikille.
Katja Jaskari:
Jenniina on hankkeen asiantuntija Into Seinäjoelta ja minä olen Katja Jaskari, hankkeen projektipäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Tänään keskustellaan liiketoimintamahdollisuuksista tulevaisuuden virtuaalimaailmassa. Tervetuloa Jonna. Esitteletkö itsesi lyhyesti ja kerrotko teidän yrityksen taustaa?
Jonna Ranta:
Moikka. Kiva olla mukana juttelemassa metaversestä. Olen tosiaan Jonna Ranta MeKiwin pelistudio VRKiwiltä täältä Oulusta. Me ollaan 2014 perustettu firma ja ollaan tehty yrityksille pitkään erilaisia XR-ratkaisuja ja pelillistettyjä ratkaisuja opetus- ja koulutuspuolelle. Ja nykypäivänä meidän liiketoiminta, ollaan strategiaa muutettu sen verran, että ihan pelkästään keskitytään tekemään virtuaalitodellisuuspelejä. Eli ollaan ollaan kyllä hyvin vahvasti tuolla XR- ja metaversemaailmassa mukana, mutta tässä nyt oon keskustelemassa, kuitenkin ollaan oltu paljon mukana myös yrityksille tehtyjä ratkaisuja tuottamassa.
Jenniina Palmu:
Kiitoksia Jonna, ja sä ootkin meille – ja MeKiwi – aiemmin jo tuttu, ollaan toteutettu tässä hankkeessa yhdessä tällainen metaverse-aiheinen webinaari- ja työpajasarja. Ja oikeastaan lähdetään heti sulta kyselemään vähän sitä, että mitä kertoisit metaversestä yrittäjälle, joka ei ole siitä aiemmin koskaan kuullut.
Jonna Ranta:
Se onkin tämmöinen aika, osalle semmoinen hype-termi, mitä vähän miettii, että no onko se mitään aitoa juttua, niin ehkä kaikkien yritysten olisi hyvä miettiä, että se on kuitenkin semmoinen mahdollisuus, missä pystytään visualisoimaan ja tämmöisessä 3D-virtuaalimaailmassa aidosti oppimaan ja kokemaan asioita. Eli metaversemaailma tulevaisuudessa tulee olemaan semmoinen isompi yhtenäinen virtuaalimaailma, missä maailman eri kaupunkien metaverset ja eri yritysten tämmöiset 3D-virtuaalimaailmat saadaan niin kun sinne yhteen virtuaalimaailmaan, että se on se tavoite, jotta pystytään semmoista laajaa ihmisten välistä interaktiota siellä kaupunkien ja yritysten välillä tekemään.
Mutta tällä hetkellä nää metaversemaailmat on semmoisia yritysten ja kaupunkien omia pienempiä metaversekokonaisuuksia, kuten Seinäjoen kaupungilla on nyt tämä oma metaverse, Oulussa rakentuu oma metaverse, yrityksillä on omia metaversealustoja. Niin kyllä mä näen, että yritysten kannattaa tässä olla mukana oppilaitosten ja muiden yritysten kanssa, että he pääsevät myös sinne virtuaalimaailmaan mukaan, missä ihmiset pystyy sitten – tai sen visualisointien kautta tekemään ostopäätöksiä ja kouluttautumaan siellä virtuaaliympäristössä. Se mahdollistaa todella paljon, eli se on hyvin laaja konsepti ja onkin vaikea tälleen tällaisessa podcastissa nyt ehkä sillä lailla tiivistäen sanoo, että mitä se on.
Mutta ehkä vielä haluaisin tuoda esiin, että ne teknologiat, mitkä sitä metaversea mahdollistaa, niin varmaan monille tulee mieleen virtuaalitodellisuuslasit, eli mennään ihan kokonaan, uppoudutaan sinne virtuaalimaailmaan, niin se on toki eli nää VR-teknologiat mahdollistaa metaversea, mutta voidaan ajatella, että tämmöiset 3D-ympäristöt, maailmat mitä käytetään ihan nettiselaimen kautta, missä pystyy siellä maailmassa hiirellä liikkumaan ja pystyy näkemään niitä 3D-malleja ja siellä vaikka ostamaan asioita, niin jos sielläkin on interaktiota esimerkiksi asiakaspalvelijan kanssa ja näin, niin se on omanlaisensa metaversemaailma myös.
Eli on tämmöinen alustamahdollisuus ja sitten tietenkin on tämä lisätty todellisuus. Siinä on paljon potentiaalia, koska kaikilla ihmisillä on taskuissaan älypuhelimet, jonka kautta pystyy tätä lisättyä todellisuutta testaamaan, vaikka omassa olohuoneessaan jotain sohvaa, miten se siihen mahtuu siihen omaan olohuoneeseen. Tai jotain huoltotoimenpidettä pystyy lisätyn todellisuuden avulla tilaamaan johonkin laitteelle ja oppimaan. Niin nää teknologiat on hyvin vahvasti mukana näissä metaverseasioissa, että ehkä jos haluaisin tiivistää, niin ne mahdollisuudet on siinä visualisoinnissa, että ihmiset näkee ja kokee asioita, ja nää visualisoinnit mahdollistetaan näillä erilaisilla teknologioilla.
Jenniina Palmu:
No siinä tuli kyllä loistavasti, ja niin kun sanoitkin, niin hankala tiivistää kovin lyhyeen, mutta sanoisin että se meidän tunnin webinaari on aika tiivistä settiä, minkä pääsee vielä kuuntelemaan, ja tässä tuli ehkä vielä tiivistetysti se webinaarin asia, niin hyvä, eiköhän tästä yritykset saa ainakin vähän hahmotusta siihen, että mistä on kyse. Ja tossa vähän puhuit noista erilaisista teknologioista ja teknologisista ratkaisuista, ja täähän on tietyllä lailla vielä aika uusi juttu koko metaverse, niin mitäs sanoisit siihen, että kun siihen yleensä liitetään helposti myös tällainen kallis ja monimutkainen teknologia ainakin ajatuksissa, niin minkälaista teknologiaa sun mielestä vaaditaan, että se virtuaalinen kokemus asioista ja paikoista ja tilanteista olisi liiketoiminnan kannalta mahdollista? Onko sulla siihen vielä ajatuksia tarjota?
Jonna Ranta:
Kyllä ehdottomasti, että tosiaan tämä ihan web-käyttöliittymä – että on olemassa paljon valmiita alustojakin, jonka päälle pystytään näitä 3D-maailmoja rakentamaan. Eli yritykset pystyy jo ihan itsenäisesti hyödyntämään näitä valmiita alustoja tai jonkun kumppanin kanssa, jotka on tällaisia rakentanut, että se on ihan se kaikista kevyin tapa saada omalle yritykselle rakennettua. Ja sittenhän voi lähteä tästä messuboothista – nyt sana hukassa, mutta kuitenkin – tämmöisestä messuesittelytilasta, jonka mallintaa, eli se voi lähteä hyvin pienestä. Voidaan lähteä hyödyntämään olemassa olevia alustoja, ja näitä voi käyttää vaikka web – ihan omalta tietokoneelta voi liittyä tämmöiseen mukaan. Ja osa näistä alustoista tai useampikin alusta mahdollistaa sen, että sitä voidaan katsella sitä 3D-virtuaalimaailmaa joko tän oman tietokoneen näytön kautta, siellä seikkailla, tai voi liittyä tähän virtuaalimaailmaan virtuaalitodellisuuslasit päässä.
Eli täähän yritys voi valita niitä, että ei tarvitse heti ajatella jotain kallista, että “meidän pitää itse lähteä tuottamaan joku kallis iso alusta ja sinne mallintamaan kaikkia, pitää hankkia laitteita”, vaan voidaan niin kun pikkuhiljaa lähteä rakentamaan sitä omaa virtuaalimaailmaa ja sitä kautta sitten palvelemaan niitä omia asiakkaita ja omia työntekijöitä. Että paljon on potentiaalia.
Katja Jaskari:
Kiitoksia, Jonna.
[Jingle]
Katja Jaskari:
Me olemme tässä VIBIOL-hankkeessa kehittäneet ja luoneet Seinäjoen virtuaalista tapahtuma-alustaa, ja hankkeen työpajoissa pohdittiin yritykselle ja yrityksille esimerkkejä liiketoiminnan kehittämiseen. Niin miten sinun mielestä virtuaalisuus luo liiketoiminnalle uudenlaisia mahdollisuuksia?
Jonna Ranta:
No minusta se tulee tämmöisen säästön – no toki sillä pystytään lisäämään myyntiä, mutta näen paljon säästöä siinä, että kun lähdetään nyt rakentamaan sitä virtuaalimaailmaa, niin sitä samaa pystytään hyödyntämään yrityksen sisäisissä prosesseissa, vaikka suunnittelutyökaluna, kun suunnitellaan niitä oman yrityksen palveluja. Miltä ne näyttäisi? Miten ne palvelee omaa asiakaskuntaa? Tai vaikka perehdytetään siellä virtuaalimaailmassa omaa henkilöstöä. Niin se sama maailma toimii näissä yrityksen sisäisissä prosesseissa, ja sitten siitä voidaan versioida toinen versio siitä samasta virtuaaliympäristöstä, missä on nää yrityksen palvelut ja tuotteet tai tarjonta, niin voidaan siitä versioida sitten sinne asiakkaille se visuaalinen 3D-ympäristö, jossa nää asiakkaat pääsee kokemaan sitä palvelutarjoamaa. Eli ne mahdollisuudet tulee sitä kautta, että sillä yhdellä alustalla voidaan sitten sekä tukea niitä yrityksen sisäisiä prosesseja ja myös sitä omaa myyntiä, markkinointia, eli niillä investoinneilla pystytään sitten ratkaisemaan monenlaisia asioita.
Ja sitten ehkä sitä kautta, että enenevässä määrin ne haluaa niitä visualisointeja asioista, kun tehdään jotain päätöksiä, niin halutaan ymmärtää, että mitä olen ostamassa tai mitä tässä nyt harjoittelen, mitä minun pitäisi oppia. Niin nykypäivänä ei niinkään ehkä lueta tekstejä, vaan ihmisethän muutenkin on jo tottuneet, että katsellaan videoita, mutta että tää on nyt se seuraava steppi, että se ei ole vaan sitä jonkun valmiiksi tuottamaan videosisältöä, vaan tämä käyttäjä itse pääsee sinne sisältöön sisään. Hän pystyy – siellä voi olla muita käyttäjiä siellä samassa sisällössä ja hän pystyy valitsemaan, mihin hän kohdentaa sen oman kiinnostuksensa. Eli nyt käyttäjät ei enää ole vaan niitä katsojia, jotka katsoo jotain opetusvideota tai markkinointivideota, vaan me mennään sisään sinne tuotetarjoamaan tai mennään sisään sinne yrityksen koulutusratkaisuun, niin tätä kautta ne mahdollisuudet tulee, että tuodaan henkilökunnan lähelle ne koulutusjutut ja tuodaan niiden omien asiakkaiden sinne elämään, ja ne pääsee tekemään niitä valintoja siellä.
Katja Jaskari:
Aivan, ja meillä on tässä erityisesti tämä ansaintapuoli kiinnostanut, ja olisiko sulla siihen joku konkreettinen esimerkki vielä?
Jonna Ranta:
Joo kyllä, esimerkiksi yrityksellä, jos rakentaa tämmöisen lisä- tai on olemassa, me ollaan oltu esimerkiksi rakentamassa tämmöistä lisätyn todellisuuden ratkaisua, jolla käyttäjä eli yrityksen työntekijä, jos hänellä on jonkun laitteen kanssa vaikka ongelmaa, hän pystyy tän lisätyn todellisuuden kautta katsomaan tämän kyseisen laitteen 3D-mallia ja pystyy itsenäisesti ratkaisemaan mahdollisia ongelmia, mitä tän laitteen kanssa on. Eli ei tarvitse kutsua paikalle etähuoltoa korjaamaan jotain laitetta, vaan kun tämän ratkaisun avulla on visualisoitu se mahdollinen ongelma ja sen ongelman ratkaisu, niin pystytään ihan itsenäisesti siellä paikan päällä tekemään jo tämmöistä pienimuotoista huoltoa, ylläpitoa ja korjausta. Ja tämähän tarkoittaa sille yritykselle, joka on myynyt sen tuotteen, niin heidän ei tarvitse lähettää niitä takuuhuoltoja ja muita henkilöitä tekemään. Että ihmistyö on kuitenkin arvokasta, niin tätä kautta tulee yrityksille säästöä. Ja sitten, jos tarvitsee tähän huoltohenkilöön yhteyden, niin sekin saadaan etäyhteydellä sen saman lisätyn todellisuuden ratkaisun kautta, niin silloinkaan tän huoltohenkilön ei tarvitse matkustaa paikalle, vaan hän tulee niin kun virtuaalisesti siihen paikalle, hän näkee sen laitteen sen näytön kautta ja pystyy siinä vielä erikseen ohjastamaan, että mitä siinä sen käyttäjän itse tulisi tehdä.
Niin ja tämmöinenkin ratkaisu, että tämähän säästää tosiaan näitä huoltokuluja, mutta vastaavaa ratkaisua, kun yritys myy näitä omia tuotteitaan, niin hehän pystyy käyttää tätä samaa siinä myynnin ja markkinoinnin työkaluna, kun he pystyy sen 3D-mallia näyttämään, että meidän laitteista on olemassa tällaiset mallit ja opastusmateriaalit, niin kyllä se säästö tulee tällaisen – tää on niin kun automatisaatiota, eli kun on kerran rakennettu se virtuaalimalli siitä yrityksen tuotteesta tai palvelusta, niin sitä samaa mallia käytetään myynnissä. Ja sitten se vähentää niitä henkilöstökuluja, eli sitä kautta tulee sitten se säästö yritykselle.
Ja totta kai koko ajan keskiössä on myös se käyttäjä siellä, että loppukäyttäjäthän saa siitä sen nopean ja hyvän asiakaskokemuksen, kun he saa heti ratkaistua sen ongelman, niin totta kai tämmöinen sitten taas – mielellään ostetaan sen yrityksen tuotteita, joihin on tämmöinen etäkoulutus ja -opetus mahdollista. Niin kyllä tässä on yritykselle ihan monia konkreettisia säästö- ja ansaintamahdollisuuksia.
Katja Jaskari:
Kiitoksia. Vielä meen takaisin tuohon metaversen termiin, ja nostetaan sitä vielä täällä podcastin loppupuolella, niin osaisitko nostaa siitä jonkun konkreettisen esimerkin, että minkälaisia metaversetoteutuksia olette olleet tekemässä?
Jonna Ranta:
Tämmöinen virtuaalitapahtumahan on aika tämmöinen autenttinen metaversetapahtuma, missä ihmiset pääsevät kohtaamaan. Ollaan oltu esimerkiksi mukana Match XR -tapahtuman järjestämisessä, jossa on virtuaalimessut toisin sanottuna, ja näihin voi etänä osallistua tai sitten on ollut myös mahdollista olla Helsingissä paikan päällä. Mutta tää etämessualusta on – tässä on hyödynnetty valmista tämmöistä alustaa, minkä päälle sitten nää 3D-ympäristöt rakennetaan ja siellä voi olla, että on päämessuhalli ja sitten on erikseen näitä eri yritysten yritys- niin kun huoneita, ja tänne voi sitten vierailijat tulla ympäri maailman tai ihan vaikka Suomestakin. Että ei tarvitse matkustaa paikan päälle Helsinkiin, vaan voidaan tulla sinne messuille mukaan sinne ihan aulaan ja vierailla näiden yritysten luona.
Ja tämäkin alusta mahdollistaa, että siellä voidaan vierailla ihan nettiselaimen kautta, ihan tietokoneelta, tai jos haluaa sen immersiivisen kokemuksen, niin virtuaalitodellisuuslasit päähän ja siellä on ihmiset sitten tämmöisinä avatar-hahmoina ja voidaan jutella eri yritysten edustajien kanssa ja tavata muita ihmisiä eri yrityksistä. Niin tämä on yksi, mitä ei ehkä tässä tänään ole vielä keskusteltu, niin nää virtuaalitapahtumat on kyllä hyvin merkittävä osa tätä metaverseä, että siellähän on sitä aitoa kohtaamista ja interaktiota siellä 3D-virtuaalimaailmassa.
Jenniina Palmu:
Kyllä, oikein hyvin sanottu, ja nimenomaan virtuaalitapahtumiinhan tää meidän hankekin liittyy. Ja tässä kuulijat jos voisivat nähdä, niin me ollaan täällä studion puolella nyökytelty aika aktiivisesti kaikki, elikkä hyvin ollaan aiheen ytimessä, ja tässä on tullut paljon hyviä asioita ja teemoja niin ansaintamalliin kuin säästöihinkin liittyen. Ehkä mikä tässä vielä vähän kiinnostaisi ennen kuin meillä podcastin aika loppuu, niin vaikkei meillä kellään tosiaan sitä kuuluisaa kristallipalloa olekaan, niin mitäs Jonna, mitä sanoisit? Millaisena sä näet metaversen ratkaisujen tulevaisuuden, ja erityisesti tietysti kiinnostaa varsinkin meitä tää tapahtumapuoli, toki muutkin asiat, mutta miltä tulevaisuus näyttää?
Jonna Ranta:
No näin tämmöisten nuorien teini-ikäisten poikien äitinä ja totta kai oman työn kautta, niin mä näen tän ihan semmoisena varmana tulevana yhtenä kulutus- ja tämmöisenä yhtenä osana elämää, että nää omat lapset, jotka pelaa näitä virtuaalitodellisuuspelejä, niin nehän on jo tämmöisiä interaktiivisia. Itse asiassa virtuaalitodellisuuspelit on jo tämmöisiä omia metaversemaailmojaan, missä pelataan, tavataan muita ihmisiä eri puolilta maailmaa, luodaan ystävyyssuhteita, pelataan sitä strategiapeliä siellä yhdessä ja edetään siellä, ja sitten taas seuraavana päivänä tavataan niitä samoja ihmisiä ja taas jatketaan sitä seikkailua.
Niin nää samat nuoret, jotka nyt viihdekäyttäytymiseen käyttää jo tällaisia virtuaalimaailmoja, niin he on aivan varmasti niitä ihmisiä, jotka sitten haluaa niitä samoja ystäviä sitten, ystävyyssuhteita mitä he luovat siellä niissä peleissä, niin he varmaan sitten haluavat mennä johonkin virtuaalikahvilaan, ja ostetaan siellä sitten sille omalle avatar-hahmolle ehkä jotain Niken lenkkareita ja muita ja tuunataan sitä omaa omaa avatar-hahmoa. Niin kyllä yritysten kannattaa olla siellä mukana, ja se että ei pelkästään isot maailmanlaajuiset yritykset, vaan että nyt, kun lähdetään kehittämään täällä Suomessakin eri yrityksissä niitä omia metaversemaailmoja, niin sitten ne on valmiina, että kun nämä nuoret sitten siirtyvät työelämään ja ylipäänsä alkaa ostamaan asioita, niin silloin olisi hyvä olla näitä 3D-maailmoja saatavilla. Eli silloin ne ostopäätökset tehdään siellä metaverseympäristöissä. Eli näen kyllä tän ihan ihan jo tässä lähitulevaisuudessa semmoisena yhtenä osana tätä meidän maailmaa.
Jenniina Palmu:
Kyllä, ja itse asiassa juuri olin itse tässä sellaisessa tapahtumassa, missä todettiin, että tämänhetkiset 8–10-vuotiaat tulevat viettämään koko elinajastaan vähän yli 50 % erilaisissa virtuaalimaailmoissa, ja kyllä sinne pitää mennä yritystenkin, missä käyttäjät ja asiakkaat on, ja niitähän nää nuoret nyt sitten on.
Jonna Ranta:
Kyllä, tää on juuri näin ja siinä on semmoinen positiivinen mahdollisuus ehdottomasti ja siihen kannattaa lähteä. Ja just voi lähteä ihan pienimuotoisesti nyt eteenpäin, että ei oo heti pakko isoja investointeja tehdä. Pääasia, että on innostunut ja yritys selvittää, että mitä niitä mahdollisuuksia on ja testaa, ottaa sinne omaan yritykseen testattavaksi erilaisia juttuja, niin sitten on taas heti valmiimpi sen yhden projektin jälkeen sitten taas siirtymään seuraavan askeleen eteenpäin.
Katja Jaskari:
Kiitoksia Jonna, oli ilo työskennellä teidän kanssa näissä työpajoissa ja kiitoksia vielä tästä haastattelusta.
Jonna Ranta:
Kiitos. On ollut tosi kiva kevät tässä, on ollut mukavia asioita ja kivoja kohtaamisia, ihan reaalimaailmassa ja virtuaalimaailmassa ollaan yhdessä toimittu, niin kiitos meidänkin puolesta ja minun puolesta.
Jenniina Palmu:
Kiitoksia. Varmasti ollaan tulevaisuudessakin yhteydessä.
Jonna Ranta:
Kiva, ehdottomasti.