SEAMK Talk: B2S-jakso 2: Franchising-yrittäjyys: Valmis brändi, oma persoona

Podcastin tekstivastine 4.11.2026

B2S Business to Students I Yrittäjyys – Entrepreneurship -podcast on SEAMK Osuuskunnan ja SeiESin yhteistyöllä tuotettu podcast, jossa keskustelemme yrittäjien, ammattilaisten ja liike-elämästä kiinnostuneiden ihmisten kanssa menestyksen taustalla olevista matkoista. Tässä jaksossa on vieraana Specsavers-yrittäjä Anssi Kivistö, joka kertoo meille pitkästä urastaan ja kokemuksistaan franchising-yrittäjänä. 

Veikko
Hei, kuuntelet B2S Yrittäjyys Entrepreneurship-podcastia. B2S on SeiESin ja SEAMK
Osuuskunnan yhdessä luoma paikka, jossa kohtaavat yrittäjyys, tositarinat, rohkeat ideat ja
inspiroivat ihmiset. Jokaisessa jaksossa keskustelemme yrittäjien, ammattilaisten ja liike-elämästä
kiinnostuneiden ihmisten kanssa menestyksen taustalla olevista matkoista ja
realiteeteista rakentaa jotain merkityksellistä. Tämä on bisnestä ilman suodattimia. Nauti
jaksosta.
No niin, tervetuloa podcastin pariin. Olen Veikko, olen tradenomiopiskelija ja olen myös
osuuskunnan puheenjohtaja.

Elina
Hei vaan kaikille, Elina Ojala ja SEAMK Osuuskunnan osuuskuntakoordinaattori.

Veikko
Tänään meillä on vieraana Anssi Kivistö ja aiheena on franchising-yrittäjyys. Kerrotko ensin
hieman itsestäsi, Anssi?

Anssi
Hyvä, kiitos ensin kutsusta tähän podcastiin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaista on
tekemässä, mutta yrittäjyydessähän on juuri kysymys siitä, että heittäydytään. Tämä on
tällaista heittäytymistä heti aamutuimaan, kun on unenrippeet saanut silmistänsä pois.
Lyhyt tarina varmaankin on paikallaan. Olen syntynyt siis vuonna 1961, en aloita ihan sieltä
asti, vaan lyhyesti tätä, mitenkä yrittäjyyteen sitten päädyin. Olen siis syntynyt
yrittäjäperheeseen. Isäni ja äitini ovat huonekaluyrittäjiä, niin kuin Etelä-Pohjanmaalla aina
pakataan olla: joko mattokauppiaita, matontekijöitä tai sitten huonekaluyrittäjiä. Siinä olen
kasvanut sitten ja veri on tavallaan yrittäjyys on ollut siinä niin pitkään.
Jo nuorena tällaisesta yrittäjyydestä tietenkin, niin jo muutenkin kauppaleikit ja muut
varmaan on tuttuja nykylapsillekin, niin näitä leikin. Kauppa on ollut aina lähellä sydäntäni.
Siinä kun saa kohdata muita ihmisiä ja vaikuttaa heidän päätöksentekoon ja johdattaa
heidät sellaisiin hyviin ratkaisuihin, mitkä sitten sekä omalta kannalta ovat hyviä ja oikeita,
että asiakkaan kannalta. Eli silloin päästään rakentamaan tämmöinen win-win-tilanne,
jolloinka se asiakassuhde myöskin sitten kenties jatkuu siitä eteenpäin. Eli ei ole tarkoitus
koskaan yrittäjyydessä tehdä kauppaa tämmöisten punaisten takavalojen periaatteella, että
sitten kun tehdään kauppa, niin sitten ei enää kauppiasta näy eikä vastata siitä asiastansa.
Vaihto-oppilasvuoden jälkeen tosiaan ylioppilaaksi. Sitten armeija. Kun armeijasta tulin, niin
lähdin keskustelemaan erään kaverin kanssa, joka oli optikkoliikkeessä töissä, että mitäs
tämä homma on, mitäs sä täällä teet. Ja hän sitten opasti tai kertoi, että no tässä myydään
silmälaseja. No se oli hyvä, kun ”myynti” sana on siellä mukana, niin sehän alkoi tietenkin
kiinnostamaan. Ja pyrin sitten optikko-opistoon 1982 ja satuin pääsemäänkin
ensimmäisellä yrittämällä sinne. Hakijoita oli 1356. Tämän numeron muistan, koska meille
se tuotiin esille varsinkin sitten, kun me oltiin sinne päästy. Ja meitä valittiin muistaakseni
kaksi rinnakkaiskurssia, 15 hengen ryhmissä. Ja sitten valmistuin tosiaan -87.
Ensimmäinen työpaikka oli täällä paikallinen liike Seinäjoen keskustassa. Ja sitten siitä heti
paikalla heidän Alavuden toimipisteen liikkeenhoitajaksi, ja liikkeenhoitajana siellä sitten
tein yksin. Eli johdin itse itseäni. Ja sehän oli tietenkin hyvä, kun aina oli tottelevainen
alainen. Eli itse johtaminen oli sillä tavalla oma koulunsa. Yksin pyöritin sitä firmaa.
Sitten täällä Seinäjoen keskustassa oleva isompi yritys perusti oman optikkoliikkeen, johon
ryhdyin ensin optikoksi ja kohta pian toimitusjohtajaksi. Parikymmentä vuotta olin siinä
toimitusjohtajana.
Ja sitten suuri tämmöinen ketju osti tämän liikkeen, jota johdin, altani pois ja sehän oli
onnenpotku. Ja onnenpotku sitä kautta, että toimitusjohtaja saa potkut tietenkin, koska ei
enää ole yhtiötä, mitä johtaa. Ja sitten samalla hetkellä lanseerattiin tai maahan rynnisti
Specsavers 2007 ja sehän oli mulla ensin pahin kilpailija, koska mä toimin taas siellä
yläilmatilassa, eli tässä entisessä optikkoliikkeessä, eli korkealla hintatasolla. Ja sitten
yhtäkkiäkin sukellettiin tänne edulliseen hintatasoon ja volyymibisnekseen. Ja siihen
tosiaan mua pyydettiin.
Ja samaan hetkeen, kun nämä potkut sain täältä edellisestä liikkeestä syystä, että
toimitusjohtaja lopettaa toimintansa, kun tuolta yhtiö myydään, niin nykyinen
yhtiökumppanini Hanna Rautava oli mulla optikkona samassa liikkeessä alaisenani. Ja sen
tuolla Epstorin alakerrassa eräänä päivänä lähdimme kotiapäin kukin omaa taholleen, niin
siellä juteltiin, että tämä ei ole meidän juttu oikein. Tämä ei tunnu hyvältä. Ja samoina
päivinä mua oltiin pyydetty Specsavers-yrittäjyyteen mukaan. Ja kerroin siitä Hannalle. Ja
se oli 18 vuotta sitten.
Paras päätös, mitä omalla urallani olen tehnyt koskaan. Ja samalla Hanna varmaan samaa
tuota ajattelee. Ja hän tätä varmaan kuuntelee. Toivottavasti ei korva punaisena. Niin
perustimme optikkoliikkeen, Specsavers-liikkeen Seinäjoelle uusiin tiloihin. Meillä ei ollut
yhtäkään asiakasta, kun siinä aikana Specsavers-optikkoliikkeet tehtiin sillä periaatteella,
että ostettiin liiketoimintoja tai optikkoliikkeitä. Ja sitä kautta siirryttiin Specsaversin nimen
alle. Mutta me oltiin ensimmäinen Suomessa ihan nollatasolta lähtevä. Tosin asiakkuuksia
mulla ei Seinäjoella ole vaikka kuinka paljon jo, mutta se ei auttanut siinä kohtaa.
Liike tai lähtö oli räjähdysmäinen. Eli siitä lähtien 18 vuotta sitten, kun me aloitettiin, meillä
on ollut nousujohteinen ura.

Veikko
No, mua kiinnostaisi tietää, että miksi sä teit tämän päätöksen ryhtyä Specsaversyrittäjäksi?
Että oliko se franchising-yrittäjyys sulla aina selkeä tavoite, vai sattuiko se vaan
tähän omalle kohdalle?

Anssi
Jouduttiin vain yrittäjäksi. Mahdollisuuksia olisi ollut tietenkin toisentyyppisiäkin polkuja
käydä. Mutta tämä tuli niin hyvin kohdalle sattuman kauppana, että ei parempaa hetkeä
olisi voinut olla myös oman elämäntilanteen kannaltakin. Ja sitten samaten mun
yrittäjäkollegan, eli Hannan kannalta. Eli kaikki meni yhteen. Löysimme toisemme
yrittäjäpartnereina ja sitten löysimme Specsaversin uuden konseptin, jota kukaan
Suomessa ei vielä ollut koskaan kohdannut ja tehtiin vallankumous kaiken kaikkiaan.

Veikko
Tykkään tuosta kuvauksesta ”vallankumous”, koska varsinkin meidän suomalaisilla on aina
tapana vähän niin kuin vähätellä sitä omaa toimintaa, niin tämä oli hyvin osuva, hyvin
jämäkkä.

Anssi
Kiitos. Se me nähtiin, mutta niin se myöskin meidän ala näki silloin, että tässä lyhyesti, olin
monissa mukana sitten tämmöisessä aina isoissa laatuhommissa. Ja sitten meitä katsottiin
vähän alaspäin siinä vaiheessa, kun me tultiin edullisella hintatasolla, vaikka samoilla
tuotteilla markkinoille, niin tämmöinen markkinahäirikkö kun oltiin, niin siinä ravisteltiin koko
Suomen optista alaa nähtävästi.

Veikko
Monia varmasti kiinnostaa se itse prosessi tästä franchising-yrittäjyyteen liittyen. Eli miten
franchising-yrityksen ostaminen käytännössä tapahtuu, kuinka paljon alkupääomaa
tyypillisesti tarvitaan, ja mitä kaikkea yrittäjä saa ketjulta vastineeksi tälle investoinnille?

Anssi
Investointimäärähän on aina sitten siitä kohteesta riippuvainen. Eli jos nyt esimerkiksi tällä
hetkellä haluaisi ryhtyä franchising-yrittäjäksi Specsavers-ketjuun, niin siinä pitäisi olla
silloin, no se into tietenkin, halu ja sitten kyky tehdä asioita meidän tavalla. Ja mehän siihen
myöskin koulutetaan, Specsavers kouluttaa yrittäjäehdokkaat, ja sitten heistä näistä
koulutetuista sitten valitaan yrittäjät, jotka sitten kenties ostavat jonkun yrityksistä.
Mutta tosiaan ihan samalla tavalla, kun liiketoimintakauppoja tehdään missä tahansa
muissakin osakeyhtiöissä, kun meillä on osakeyhtiöt aina pohjalla siellä. Ja me ollaan
tosiaan, niin kuin meidänkin firma on osakeyhtiö, ja me ollaan maailman suurimman
yksityisen Specsavers-optikkoketjun kanssa yhteistyössä franchising-sopimuksella. Tämä
on hyvä tietää, että me ollaan itsenäisiä yrityksiä, mutta sitten joka tapauksessa olemme
kiinteästi brändin tämmöisen sateenvarjon alla toimien, mutta persoonallisesti.
Eli mitä investointeja tarvitaan, niin ihan samalla tavalla, että tulos kertaa jotakin, niin
periaatteella määräytyy liikkeen hinta kaiken kaikkiaan, ja sitten toki myöskin ostajahan
määrittää sitä hintaa, koska hän katsoo vain tulevaisuuteen eikä menneisyyteen. Mutta
tämä meidän kuviossa on, niin kuin jos nyt sitten tässä seuraavan 20 vuoden kuluessa, mä
oon vasta kohta 65-vuotias, niin jätän tämän, ja myymme tämän meidän liikkeen, niin
tottahan me haluamme siitä myöskin parhaan tuoton. Mutta se, joka tähän liikkuvaan
junaan hyppäisi, niin pääsee liikkuvaan junaan. Ei tarvitse aloittaa mitään alusta.
Eli asiakkuudet on pitkälti jo olemassa, ja meillä on vankka asiakaskunta, joka sitten
pyörittää sitä yritystä eteenpäin, ja muuallakin päin Suomea on sama juttu, että näistä
tulevaisuuden odotuksistahan sitten loppujen lopuksi se hinta määräytyy, eli investoinnin
määrä.
Ja ketju itsessään, niin ketjuhan luo meille meidän markkinoinnin, meidän näkyvyyden,
monta asiaa semmoista, minkä ei tarvitse yrittäjyydessä sillä tavalla kiinnittää huomiota.
Totta kai tilihoidot, nuo kirjanpidot ja muuta, niin ilman muuta ne kannattaa ulkoistaa
kaikissa tapauksissa. Niitä ei kannata ruveta tekemään, vaan keskittyä siihen olennaiseen,
niin kuin tässä meilläkin, niin me keskitymme asiakkaisiin.
Koska ainoa keino, millä yritys menestyy, on se, että asiakas ostaa sinulta uudestaan ja
uudestaan. Siinä ei ole mitään kiertotietä, mistään ei rahaa tule muualta siihen omiin
investointeihin ja sitten omaan elämään ja oman henkilökunnan elämään, kun vaan sieltä
asiakasrajapinnasta.

Veikko
Mainitsit, että franchising-tapauksessa ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Haluaisin keskustella
tästä hieman enemmän. Eli jos vertaat franchising-mallia siihen, että perustaisi täysin
uuden yrityksen tyhjästä, mitkä ovat ne suurimmat erot yrittäjän arjessa ja taloudellisessa
riskissä?

Anssi
Specsavers-ketjuna tietenkin on myöskin omat intressinsä siinä ilman muuta, että yritys ja
yrittäjä, vaikka nyt Seinäjoki tai Vaasa, tai missä nyt on, meillä on 52 yritystä tällä hetkellä
Suomessa, niin on intressi, että he menestyvät. Jokainen yritys menestyy, koska se on yhtä
kuin koko ketjun menestyminen on siitä kiinni.
Eli tuki tarkoittaa sitä, eli markkinoinnissa tietenkin tuetaan, tai markkinointeja kun tehdään,
niin siinä on se oma brändi, tehdään valtakunnallista markkinointia. Ketjulla on myös
mahdollista antaa tähän markkinointiin hieman ekstrarahaakin, koska on oma intressi
kuitenkin menestyä koko ketjuna. Ja niin kuin varmaan olette huomanneet, niin olemme
aika hyvinkin täällä jalansijan Suomen optisella alalla saaneet tällä yhteistyöllä.
Jos aloittaisi ihan vaan nollasta, niin varsinkin nykyaikana saattaa olla hieman kivisempi tie,
koska täytyisi luoda se oma tunnettuus sille firmalle, itselle ja niin poispäin. Ja sitten joutuisi
myöskin siihen omaan markkinointiin laittamaan aika paljon paukkuja tässä median
mylläkässä ja someen ja muita juttuja, ja siinä välttämättä ei oma aika riittäisi siihen
asiakaspalveluun.
Eli tässä pääsee hieman, sanotaan helpommalla siinä ajankäytön suhteen, ja pääsee
keskittymään siihen asiakkaan kanssa toimimiseen ja siihen palvelemiseen, mikä on kaiken
kulmakivi kaikessa yrittäjyydessä, kun ihminenhän se ostaa, eikä kone, ainakaan vielä
tekoäly tai muu vastaava. Että harvalle robotille mä oon koskaan mitään saanut kaupaksi
vielä.

Veikko
Juurikin näin! Linjasit tuossa hyvin nuo franchising-mallin edut ja hyödyt. Kun otimme
sinuun yhteyttä, niin sanoit meille osuvasti, että ”tahtoa ja halua ei voi ulkoistaa brändille”,
ja että mukana on oltava aina oma persoona. Specsavers on kuitenkin valtava globaali
ketju, jolla on varmasti tarkat linjaukset. Miten kykenet tuomaan siihen sitä omaa
persoonaa?

Anssi
Tätä olen yrittänyt tässä koko ajan sivulauseissa tai siellä rinnalla kuljettaa tätä omaa intoa
ja yrittäjyyteen liittyvää paloa. Se on se, mikä tekee siitä yrityksestä menestyvän. Että
pelkästään katot ja brändi tai värin antaminen ei puhalla henkeä siihen yritykseen, vaan
jokaisen paikkakunnan yritys on oma yrityksensä nimenomaan.
Eli yrittäjyys, henki, persoonahan elää niiden ihmisten kanssa, jotka yrittäjänä siinä ovat, ja
sitten sen henkilökunnan kanssa. En usko, että missään muussakaan toiminnassa, olkoon
vaikka joku hampurilais-franchising-yrittäjä tai sitten näitä kiinteistönvälitysyrityksiä
franchisingin periaatteella toimivia, niin jotkut näistä yrityksistä vain menestyvät ja jotkut
eivät. Ja ne, joissa on se oma persoona, jos se on onnistunut olemaan sitten vielä
miellyttävä sille asiakkaalle, että hän tulee uudemman kerrankin, niin kyllä ne menestyvät.
Että se itsessään se ketju ei tee menestystä, vaan ne henkilöt siellä yrityksen sisällä.
Ja siihen saa todella kovan ja hyvän tuen sitten tässä ainakin meidän franchising- ja
Specsavers-ketjussa. Eli rohkeasti vaan yrittäjäksi hakeutumaan, koska se on kaikille teille
mahdollista.

Veikko
Joo, tuo oli todella hyvä vastaus, Anssi. Toit esille opiskelijat muutaman kerran tämän
keskustelun aikana ja olemme puhuneet opiskelijoista, niin haluaisin viimeisenä kysyäkin,
että minkälainen opiskelija voisi harkita franchising-uralle lähtemistä?

Anssi
Nykyäänhän on sillä tavalla, että tämmöisen franchising-mallin mukaisia sopimuksia ei tällä
hetkellä ainakaan yrityksemme tai Specsavers-ketjuna tee, vaan ne on tämmöisiä JV- eli
Joint Venture -yrittäjiä, jolloin siihen pääsee vielä helpomminkin. Koska siinähän on osana
yrityksen omistajana sitten tuo ketju ja sitten toisena ovat yrittäjät. Eli siinä on oma jakonsa,
joka selviää sitten, kun kukin ryhtyy.
Mutta tässä on tärkeä tieto myös sitten se, että kaikki osingot, eli se voitto, on sen yrittäjän
käyttöön.

Veikko
Kiitos Anssi ja kiitos kuuntelijoille mielenkiinnosta. Tämä oli B2S-podcast. Juontajina Veikko
ja Elina. Kuullaan seuraavassa jaksossa!