Väitös: Vakiintuneet yritykset kykenevät kasvuun – vieläpä kannattavasti
Vaasan yliopiston uuden väitöstutkimuksen mukaan kasvu ei ole vain uusien yrityksien ja start-upien ominaisuus, vaan vakiintuneetkin yritykset kykenevät kasvuun. KTM Marko Matalamäen johtamisen alan väitöskirjan mukaan vakiintuneet yritykset pääsevät kasvu-uralle toimimalla tilanteen ja kysynnän mukaan – aivan kuten aloittavatkin yritykset.
Kasvuyrittäjyys on noussut viime vuosina yrittäjyystutkimuksen yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi. Valtaosa kasvuyrittäjyyteen liittyvistä tieteellisistä julkaisuista keskittyy kuitenkin uusien ja aloittavien yritysten kasvun tutkimiseen. Vakiintuneet yrityksetkin tuottavat kasvua, mutta niiden potentiaali pääsee usein unohtumaan talouskeskustelussa.
– Vakiintuneet yritykset pääsevät kasvu-uralle toimimalla tilanteen ja kysynnän mukaisesti, eivätkä niinkään tehtyjen strategisten valintojen seurauksena, kertoo perjantaina 21. joulukuuta väittelevä Matalamäki.
Marko Matalamäen tutkimuksen aineisto on kerätty 134 suomalaisesta yrityksestä eri toimialoilta. Yritystä kohden haastateltiin 1–4 johtavassa asemassa olevaa henkilöä. Yrityksistä tehtiin kaksi ison vastaajajoukon tutkimusta sekä yksi kymmenen kasvuyrityksen haastattelututkimus.
Tulosten mukaan ne yritykset, jotka ovat valinneet asiakassuuntaisen lähestymistavan, ovat menestyneet ja onnistuneet kasvamaan toimialan suhdanteesta riippumatta. Tutkimusajankohta sijoittui kasvun kannalta haastaviin vuosiin 2009–2015, jolloin Suomessa oli pitkittynyt taantuma.
Strategian joustavuus johtaa kasvuun
Tutkimustulokset osoittavat, että tilanteen mukainen toiminta ei ole ainoastaan uusien aloittelevien yrityshankkeiden toimintatapa, vaan se on hyvin käyttökelpoinen myös vakiintuneissa yrityksissä. Matalamäki on tutkimuksessaan kehittänyt mallin, joka osoittaa, että erityisesti strateginen joustavuus vaikuttaa positiivisesti pidempään toimineiden yritysten innovaatiotoimintaan ja auttaa liiketoiminnan kasvua.
Tutkimuksessa näkyi selvä yhteys kasvumotivaation ja yritystason innovoinnin välillä. Myös suunnitelmallisuus esiintyi tässä mallissa vaikuttavana tekijänä.
– Strateginen liittoutuminen ja verkostoituminen näyttäisivät vaikuttavan yrityksen kasvuun. Riskihakuisuus sen sijaan ei ole kasvuhyppäyksen tehneissäkään yrityksissä kovin korkealla tasolla, vaan olemassa olevat yritykset pyrkivät kasvamaan kannattavasti, Matalamäki kertoo.
Yrittäjyystutkimus keskittyy liiaksi start-up yrityksiin
Väitöstutkimuksen aihe on hyvin ajankohtainen, sillä yrittäjyystutkimusta on viime aikoina kritisoitu liiallisesta keskittymisestä teknologia- ja start-up -yrityksiin. Useat kansainvälisesti arvostetut yrittäjyystutkijat ovat viime aikoina esittäneet huolensa tavallisten kasvua tuottavien yritysten puuttumisesta kasvuyrittäjyystutkimuksessa.
Start-upit eivät useinkaan luo pysyviä työpaikkoja. Niitä on syytetty julkisten varojen ja sijoitusten kalastelusta, sen sijaan, että ne tuottaisivat hyvinvointia toimintaympäristöönsä kuten vakiintuneet, markkinalähtöisesti toimivat yritykset. Kun start-upeista hyvin pieni osa selviää ensimmäisistä vuosistaan, pidempään toimineet yritykset epäonnistuvat todella harvoin.
– Onkin aiheellista kysyä, tuleeko start-up -yrityksiin käytetty rahamäärä koskaan takaisin kansantalouteen, vai valuuko se tulonsiirtona tämän yrityskulttuurin edustajille. Entä jos nämä panostukset käytettäisiin olemassa olevien yritysten verotuksen keventämiseen, voisiko vaikutus kansantaloudelle olla kokonaisvaltaisempi, pohtii Matalamäki.
Lisätiedot
Marko Matalamäki, puh. 0400 830 600, sähköposti: marko.matalamaki@seamk.fi
Matalamäki Marko (2018). Growth trajectories of the established companies – effectuation and causation in focus. Acta Wasaensia 412. Väitöskirja. University of Vaasa. Vaasan yliopisto.
Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-835-1
Julkaisun tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/tuote/24721/
Marko Matalamäki on syntynyt ja asuu Seinäjoella. Hän valmistui tradenomiksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta vuonna 1999 ja kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012.
Matalamäki on ennen tutkijan koulutusta ja tutkijan uraansa toiminut Seinäjoen Kaihdin Oy:n yrittäjänä ja toimitusjohtajana vuosina 1992–2006. Vuosina 2007–2014 hän toimi kehittämispäällikkönä EP:n Sosiaalipsykiatrisessa yhdistyksessä. Vuodesta 2014 lähtien Matalamäki on toiminut tutkijan tehtävissä Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa ja Vaasan yliopistossa. Tällä hetkellä Matalamäki toimii Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa tutkijana ja projektipäällikkönä.
Väitöstilaisuus
KTM Marko Matalamäen johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus ”Growth trajectories of the established companies – effectuation and causation in focus” tarkastetaan perjantaina 21.12.2018 klo 12 Seinäjoella (SeAMK, Frami F, auditorio 110, Kampusranta 11, Seinäjoki).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Erno Tornikoski (Grenoble Ecole de Management, Ranska) ja kustoksena professori Marko Kohtamäki. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.