Kari Marttila

Kari Marttila tutki sosiaalialan ylemmissä amk-opinnoissaan koulukiusaamista

Viidellä eri yläkoululla kuraattorina työskentelevä Kari Marttila sai tänä keväänä SeAMKissa valmiiksi sosionomin ylemmän amk-tutkinnon. Työn ja opintojen yhdistäminen sujui Karin mielestä hyvin, kun oli riittävän määrätietoinen tehtävien ja opinnäytetyön kanssa. Työnantajakin oli myötämielinen lähiopetuspäiviin tarvittavien vapaapäivien suhteen.

IMG_9850.JPGSosiaalialan ylempi amk-koulutus on SeAMKissa suunniteltu opiskeltavaksi noin kahdessa vuodessa. Pohjakoulutusvaatimuksena on sosionomin tai geronomin amk-tutkinto.

Kari oli aiemmin opiskellut SeAMKissa sosionomiksi.

- Ylemmän amk-tutkinnon opiskelu oli teoreettisempaa kuin amk-tutkinnossa, Kari kertoo. Mielenkiintoisin vaihe oli viimeinen puolivuotinen, koska silloin menimme läpi johtamiseen liittyviä opintoja, Kari kuvailee. Luennot olivat ylipäätään mielenkiintoisia, mutta johtamiseen liittyvät opintojaksot olivat mielestäni parhaita.

Sosiaalialan ylempi amk-koulutus antaa eväitä kehittämiseen, asiantuntijatehtäviin sekä johtamiseen.

Koulukiusaaminen tutkimusaiheena

Kari teki opinnäytetyönsä koulukiusaamisesta. Hän haastatteli yhdeksää yläkoulun opettajaa ja kokosi tutkimuksensa saamistaan vastauksista otsikolla Opettajien näkemyksiä koulukiusaamisesta, siihen puuttumisesta sekä sen ehkäisystä.

- Työni tarkoituksena oli tutkia opettajien kokemuksia koulukiusaamisesta. Tutkimuksessa opettajat kuvailevat millaisia keinoja heillä on puuttua koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen, sen ehkäisemiseen ja millaisia kehittämisehdotuksia he esittävät kiusaamisen vastaiseen toimintaan, Kari valottaa. Tässä tutkimuksessa opettajat määrittelevät koulukiusaamisen olevan tahallista, toistuvaa, pahaa mieltä toiselle aiheuttavaa ja se kohdistuu henkilöön, jonka on vaikea puolustautua. Kiusaaminen voi olla näkyvää sekä piilossa olevaa.

Tutkimus osoittaa, että opettajat näkevät koulukiusaamisen ehkäisemisen varhaisessa vaiheessa tarpeelliseksi, koska yläkoululle siirtyessä oppilaat tuovat mukanaan jo opittuja tapoja.

- Ehkäisevistä toimenpiteistä merkityksellisimpinä nähtiin tukioppilaiden pitämät valistukset, luokanvalvojien KiVa Koulu -ohjelman teemat, terveystiedon opettajien aiheet kiusaamisesta, ryhmäyttämispäivät, kiusaamiskyselyt ja oppilaiden haastattelut.

Oppilashuoltohenkilöstön rooli kiusaamisasioihin puuttumisessa nähdään olennaisena, jos tilanne on jatkunut pidempään ja yksistään opettajan ja KiVa-tiimin mahdollisuudet eivät riitä kiusaamisen loppumiseksi.

- Tutkimuksessani todetaan tärkeäksi myös yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa kiusaamistapausten selvittelyssä. Jos tilanne on kehittynyt ongelmalliseksi, huoltajien tapaaminen koululla yhdessä oppilashuoltohenkilöstön kanssa on välttämätöntä, Kari painottaa. Viranomaisiin otetaan yhteyttä, jos tilanteessa on ilmennyt väkivaltaa.

Koulukiusaamisen tutkimuksessa ja kiusaamisen ehkäisyssä riittää tekemistä. Tällekin opinnäytetyölle oli tilausta.

- Kaikki yhdeksän haastateltavaa opettajaa suostuivat mielellään tutkimukseeni, Kari kertoo.

Lue Karin koko opinnäytetyö

Tutustu Sosiaalialan ylempään amk-koulutukseen

 

 

Ylös / Up