Agrologi Jorma Lähetkangas sai johtamisen eväät SeAMKista | SeAMK

Agrologi Jorma Lähetkangas sai johtamisen eväät SeAMKista

Agrologi Jorma Lähetkangas kertoo opinnoistaan
Jorma Lähetkangas on puhumassa SeAMKin yrityspäivässä 6.2.2019: www.seamk.fi/yrityspaiva

SeAMKista valmistunut agrologi Jorma Lähetkangas toimii puhujana SeAMKin Yrityspäivässä 6.2.2019 aiheenaaan Muuttuva työelämä. Lisätietoa yrityspäivästä: SeAMK Yrityspäivä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun agrologin opinnoissaan Jorma Lähetkangas kiinnostui talousasioista. Tie on vienyt sen jälkeen vähitellen aivan uudelle alueelle, isokyröläisen konepajan johtoon. Reisjärveläisen maatalon poika Jorma Lähetkangas kuuli isoveljeltään hyvää Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. ”Isoveli opiskeli Oulussa ja sanoi, että sieltä valmistuu ennemminkin kaupunkiagrologiksi. Hänen mielestään Seinäjoen ammattikorkeakoulu olisi Suomen parhaita paikkoja opiskella agrologiksi.”

Lähetkangas uskoi isoveljeä ja lähti vuonna 2003 opiskelemaan Seinäjoelle, siihen aikaan siis Ilmajoelle. Hän totesi paikan sopivaksi myös Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelta tulevalle. ”Olen aika suorapuheinen, kunnianhimoinen ja sisukas. Ymmärrän ja osaan hyvin myös huumorin, joka pohjautuu itseensä uskomiseen, joten huomasin ensimmäisestä koulupäivästä lähtien, että Ilmajoki on minulle oikea paikka.”

SeAMKista löytyi yhteisöllisyyttä ja ystävyyssuhteita, jotka kestävät edelleen. Lähetkangas oli hyvin talousorientoitunut ja hän huomasi ilokseen, että se oli vahvuus myös argologiopinnoissa. ”Ensimmäisellä talouspuolen kurssilla yliopettaja Matti Ryhänen otti heti luulot pois. Se oli hyvä, koska hoksasin, että tässähän joutuu oikeasti töihin, eikä voi mennä vain fiilispohjalta.” Lähetkangas sanoo, että on hän pärjännyt Matin opeilla aika pitkälle. Viimeistään taloussuunnittelun kurssilla selvisi, että pelkkä lukujen ymmärrys ei riitä, vaan tärkeintä on ymmärtää se, mistä luvut muodostuvat.

Kaupan ala alkaa houkutella

Seinäjoen ammattikorkeakoulun agrologin opinnot etenivät sujuvasti. Ensimmäisenä vuonna oli normaali käytännön maanviljelysharjoittelu ja kolmantena keväänä erikoistumisharjoittelu. ”Sain osaksi hyväksi luettua, kun olin ollut suunnitteluhommissa isän salaojayrityksessä. Osan kesästä olin työnjohtajana koulutilalla, jonka jälkeen työskentelinkin hetken niissä tehtävissä koulun ohella.”

Opinnäytetyökseen Lähetkangas valmisteli koululle vesitalouden suunnitteluun liittyvän kurssin. Siihen aikaan hänen ajatuksensa oli jatkaa isän yritystoimintaa. Ajatus alkoi kuitenkin muuttua, kun sosiaalinen luonne ja isonveljen esimerkki rohkaisivat kokeilemaan maatalouskauppaa. Viimeisenä opiskeluvuonna Lähetkangas kävi Jalasjärvellä maatalouskaupassa töissä. ”Tykkäsin kovasti siitä hommasta. Alkoi tuntua, että kaupan ala voisi sittenkin olla minun juttu. Siellä ei tarvitse miettiä räntäsateessa, mihin kaltevuuteen salaoja laitetaan.”

Jalasjärveltä Lähetkankaan tie vei Isojoelle jatkamaan yhden miehen Agrimarketia. ”Se olikin tosi hyvä opetus, kun olin yhtä aikaa yrityksen päällikkö ja varastomies. Sain hoitaa kaikki asiat niin kuin itsestä tuntui. Silloin näin, että pystyn ottamaan vastuuta työelämässä.”

 Rekrytointifirmasta, päivää

Isojoen aikaa kesti puolitoista vuotta. Sen jälkeen uusi työ löytyi Ylihärmästä, Junkkari Oy:n myyntipäällikkönä. Tässä työssä kului seuraavat yhdeksän vuotta. Junkkarin vuodet osuivat laskevan talouden ja maatalouskaupan aikaa. Kauppa ei käynyt ja väkeä jouduttiin vähentämään. Lähetkankaalle se tiesi lisää vastuusta. Lopuksi hän löysi itsensä myynti- ja markkinointijohtajan tuolilta ja sai tuntumaa isomman firman johtamiseen. Toiminnan ja markkinoiden alamäki kuitenkin harmitti, varsinkin kun myynnistä vastaavana tunsi olevansa vastuussa, jos kauppa ei käynytkään.

Elettiin kesää 2017, kun Jorma Lähetkangas sai soiton rekrytointitoimistosta. Soittaja kysyi, miltä tuntuisi työ konepajan toimitusjohtajana. ”Aluksi taisin sanoa, että minullahan on enemmän maatalouden koulutus eikä niinkään osaamista koneistamisesta. Mutta siitä ei ollutkaan kyse, vaan yritykselle etsittiin myyntiorientoitunutta toimitusjohtajaa. Sitä piti sitten miettiä.”

Firma oli isokyröläinen Nortech Metal Oy. Perustaja, omistaja ja toimitusjohtaja Jari Viertola halusi antaa ohjat palkkajohtajalle ja siirtyä itse hallituksen puheenjohtajaksi. Nykyään noin 40 työntekijän yritys tekee vaativia alihankintatöitä yhtä monella työstökoneella. ”Kun kävin ensimmäisen kerran firmassa, kerroin rohkeasti myös sen, mitä ette minusta saa ja missä taas koen voivani antaa jotain.” Avoimuus ja rehellisyys vetosivat omistajaan, sillä Lähetkankaalle tarjottiin työpaikkaa. Ja vaikka hän piti Junkkarista, oli lopulta helppo sanoa kyllä Nortech Metal Oy:lle. ”Näin että, Jarin kylvämä siemen on hyvässä kasvussa. Nyt kun pääsisi itse kehittämään kasvua, se olisi piristävää supistuvan alan jälkeen.”

Vahvat talousopit pätevät yhä

Puolitoista vuotta Nortech Metal Oy:n toimitusjohtajana on sujunut hyvin. Jorma Lähetkangas on pystynyt täyttämään pohjalaistalon tuvan kokoisen johtajan kulmahuoneen. Yrityksen ydinosaaminen on kunnossa, joten siihen ei ole tarvinnut puuttua. Lähetkangas on kehittänyt asiakkuuksia ja henkilöstä sekä suunnannut yritystä normaalimpaan johtamistyyliin omistaja-johtajan jälkeen. ”Liikevaihto on nyt 6 miljoonaa euroa. Tavoite on, että reilun kolmen vuoden päästä liikevaihto on yli 10 miljoonaa. Se tietää myös lisää väkeä ja investointeja.”

Lähetkangas on huomannut, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun talousopit kantavat yhä. Sama yleismaailmallinen talousoppi pätee, oli kyseessä maatila, pk-firma tai pörssiyritys. ”Ajatusmaailma taustalla on sama. Pitää ymmärtää toimintaidea ja uskaltaa kyseenalaistaa sitä talouden kehittämiseksi. Tämä tulee suoraan Ryhäsen oppitunnilta.” Lähetkankaan oma havainto on, että työelämässä on oltava yhtä aikaa nöyrä ja tarpeeksi ylpeä. Nuo molemmat piirteet kuuluvat myös pohjalaisuuteen. Itseluottamuksen taustalla on nöyryys. ”Haluan myös rohkaista verkostoitumaan jo opinnoissa. Niin tärkeää kuin oppitunnit ovatkin, niin yhtä tärkeitä ovat kahvipöytäkeskustelut, välitunnit, kisareissut tai vaikka keskiviikkobileet. Tapaat silloin todennäköisesti ihmisiä, joiden kanssa olet tekemisissä työelämässä. Piirit ovat pienet.”

Teksti ja kuvat: Anssi Orrenmaa