SEAMK Talk: Jaksaminen opiskelijana - osa 1
Ensimmäisen vuoden sosionomi-opiskelijat kertovat jaksamisestaan ja mm. Mitkä asiat tuovat iloa ja onnellisuutta.
[Haastattelija]
Tervetuloa kuuntelemaan SEAMK TALK-podcastia. Ollaan tällä hetkellä täällä kampustalon tapio-salissa. Ollaan saatu tänne paikalle muutama ihana vieras.
Täältä käytävältä kirjaimellisesti ollaan napattu tähän mukaan. Ihanaa, kun pääsitte paikalle. Voidaan aloittaa ihan tällaisella esittelykierroksella.
Kertokaa teidän oma nimi ja mitä te opiskelette täällä. Ja monennetteko vuotta?
[Emma]
Mä oon Emma ja opiskelen sosionomiksi. Mä teen opinnot kahteen vuoteen ja nyt puolivälissä mennään. Ihan hyvällä mallilla.
[Haastattelija]
Kahteen vuoteen?
[Emma]
Kyllä.
[Ville-Oskari]
Mä oon Ville-Oskari ja mä oon sosionomi-fuksi.
[Mila]
Mä oon Mila ja mä oon ensimmäisen vuoden sosionomi-opiskelija.
[Haastattelija]
No niin, aivan. Sosionomi-edustuksella mennään tänään. Tosiaan meillä on tänään aiheena hyvinvointi ja jaksaminen.
Aloitetaan ihan tällaisella kevyellä kysymyksellä, että miten te voitte? Voitte itse määritellä, miten haluatte vastata tähän. Voidaan käydä tällainen miten voitte-kierros.
[Emma]
Mä voin oikein hyvin tällä hetkellä. Nukun riittävästi ja syön monipuolisesti. Oon löytänyt uuden urheilulajin tähän rinnalle.
Tuntuu siltä nyt, että opinnot luistaa oikein hyvin. Mä teen siis monimuoto-opiskeluna tätä koulutusta. Tahti on oikein sopiva ja kaikki sujuu hienosti.
En näe, että olisi mitään sellaista, mikä kuormittaisi omaa jaksamista.
[Haastattelija]
Joo, mutta ihan kuulostaa hyvältä. Haluatko sä paljastaa, mikä sun tämä urheilulaji-löytö on?
[Emma]
Mä oon ruvennut pelaamaan salibändyä uudestaan. Mä oon joskus juniorina sitä harrastanut. Nyt sit löysin tosiaan uudestaan.
Mä oon vuosikausia haaveillut, että pitäisi päästä takas kentälle. Nyt sit löysin rohkeuden.
[Haastattelija]
Vau, siis nopea välikommentti tähän väliin. Mäkin oon löytänyt salibändyn tänä vuonna uudestaan. Tai ehkä ekaa kertaa, ei uudestaan.
Mä en oo harrastanut sitä aiemmin, mutta se on ollut kans mulla tässä.
[Ville-Oskari]
No tota, mä voin ihan hyvin. Arki on vähän kiireistä, mutta on paljon koulua ja paljon töitä. Sitten harrastuksia pitäisi olla.
Kyllä se on vähän ehkä kuormittavaa, mutta näillä mennään.
[Haastattelija]
Joo, niinpä.
[Mila]
Minäkin voin oikein hyvin. Mulla nyt ei tällä hetkellä itsellä ole mitään harrastusta. Vaikka olisi kyllä yksi, mitä haluaisin harrastaa, mutta se on vasta syksymällä mahdollista.
Kyllä mä nyt oon pari kertaa käynyt vähän lenkeillä pihalla ja kaikkea tämmöistä. Koulutyöt sujuu ihan hyvin, niitä on kyllä aika paljon, mutta on ne semihelppoja, kai.
[Haastattelija]
Joo. No sä sanoit, Ville-Oskari, että sä käyt töissä myös opintojen ohella, niin mitäs muut? Käyttekö töissä vai keskityttekö vain opintoihin?
[Emma]
Mä oon ihan päätoiminnan opiskelija, että mä en käy töissä samalla.
[Haastattelija]
Joo, no miten… Okei, no oliks säkin siis fuksi?
[Emma]
Mä en tiedä, miten se oikein lasketaan, kun tekee kahteen vuoteen.
[Haastattelija]
Okei, no joo, mä en sitten siihen kommentoi. Miten sitten, kun käy töissä, on harrastuksia, on koulua, niin miten tasapainotella sen kaiken kanssa? Tässä vähän tulikin just sitä, että saattaa välillä vähän painaa se, että on arjessa paljon kaikkea, mutta ootteko löytäneet jotain sellaisia keinoja, että miten löytää sellaista balanssia kaiken tuon keskellä?
[Ville-Oskari]
No ei ehkä ole, mutta keskiviikkosin on aina hyvä tietynlainen rentoutumispäivä.
[Haastattelija]
Okei.
[Ville-Oskari]
On opiskelijajuhlat aika usein keskiviikkosiin.
[Haastattelija]
Joo, sä käyt niissä.
[Ville-Oskari]
Joo, kyllä sinnekin ehtii tässä kaikessa kiireessä.
[Haastattelija]
Joo.
[Mila]
No mulla nyt ei ihan hirveästi ole töitä. Mulla on siis nollasoppari. Kyllä mä ainakin kerkeen ihan hyvin käymään myös töissä ja koulussa.
Olisi se sitten eri asia, jos olisi vaikka joka viikko tietty tuntimäärä, niin pitäisi katsoa aikatauluja vähän tarkemmin, mutta kalenterin ostin ja se on ainakin auttanut hahmottamaan paremmin.
[Haastattelija]
Joo, pistee muiltakin paperikalentereille. Mitkä asiat teille tuovat iloa arjessa? Mitkä on sellaisia, mitkä tuovat teille iloa?
[Emma]
Jos ajatellaan sellaisesta näkökulmasta, että jätetään kouluaspekti kokonaan ulkopuolelle ja ei ajatella sitä, että mikä onnistumisen fiilis tulee siitä, kun kaikki viikon hommat on tehty tai kurssihommat on tehty ja saat vetää sinne 100 prosenttia muistiinpanoihin, että kaikki on hoidettu. Kyllä minulla iloutuu tällä hetkellä ehdottomasti se, että meillä oli lyhyt talvi. Tämä jäi kokonaan pois tästä sellainen kylmä ja inhottava keli.
Kyllä tämä selkeästi huomaa, että ilma lämpenee ja tulee valoa lisää. Se on sellainen, joka tällä hetkellä ihan ehdottomasti tuottaa eniten iloa. Joo, se on kyllä totta.
[Ville-Oskari]
Joo, toi aurinko on kyllä. Se kyllä tuo mukavasti. Sitten sellainen asioiden loppuun saattaminen.
Oli se sitten vaikka ruoan tekemistä tai joku sellainen tosi äkillinen asia, mutta sitten kun sen saa tehtyä, niin siitä tulee sellainen ilo.
[Haastattelija]
Niinpä.
[Mila]
On kyllä kivaa, kun on nyt alkanut olemaan aurinkoisempaa. Tykkään myös, kun nyt on aika vähän. Minulla on yksi kurssi, että pitää kerran viikossa käydä vain koulussa, niin kerkeästi kotonakin tekemään muita kursseja.
Se on kivaa, että saa tehtyä edes jotain päivän aikana. Siitä tulee kyllä hyvä fiilis. Sitten kavereiden näkeminen ja semmoinen.
[Haastattelija]
Joo, tosi hyviä vastauksia. Jos mietitään vielä tällaista arkea, rutiineja ja arkirytmiä, niin miltä näyttäisi teidän sellainen ideaali arki? Muuttaisitteko jotain teidän tämän hetkisessä arjessa?
Kuka vaan voi sieltä heittää.
[Mila]
No, mä ehkä muuttaisin mun unirytmiä vähän sen. Oon kyllä nyt tullut herättyä aika myöhään ja menty jo nukkumaan niin myöhään. Mä tykkään kyllä herätä aikaisin aamulla ja saada suoritettua päivän tehtävät hyvissä ajoin.
[Ville-Oskari]
Mulla toi rytmi on ollut aika elävää. Ei ole ehkä tullut sellaisia tietynlaisia rutiineja, kun joka viikko on ollut vähän erilainen. Kaikki tapahtuu aina eri aikaa.
Sitten se on aika vaihtelevaa se arkirytmi ehkä. Mutta en kyllä vaihtaa sitä, mä ihan tykkään sitä. Se on ihan cool.
[Haastattelija]
Joo, vähän monipuolisuutta.
[Emma]
Meillä toimii arjen struktuuri aika kivasti kotona. Siinä on kiva balanssi. Kun tekee monimuoto-opintoja, niitä saa opiskeluita sujauttaa sinne väliin, mihinkä niitä mahtuu.
Pystyy hyvin pitämään normaaleista rytmistä kiinni. Ja saatellaan nukkumaanmenoa, harrastuksia, ruokailuita ja tällaista. Aika kivasti menee kyllä omalla painollaan.
Ja siihen on tullut oma rutiini niiden asioiden hoitamiseen. Jää hyvin aikaa vielä viikonloppuisin mennä ja tehdä mitä vielä huvittaa ja jaksaa.
[Haastattelija]
Oikein tässä vähän sivuttiin unirytmiä. Ihan tälleen kaikille kuulijoille, mutta myös ihan minulle itsellenikin. Mitä vinkkejä te antaisitte unirytmin ylläpitoon?
Tai mitä te itse teette, että teidän unirytmi pysyy kautta pysyisi hyvällä mallilla? Kaikki vinkit otetaan vastaan.
[Ville-Oskari]
Joo, tänne kanssa. Just ollut toi unirytmi vähän huonona, niin ei oikein ehkä osaa antaa hyviä vinkkejä siihen, miten siitä saisi pitää hyvää. Se aina sattuu pörähtämään sinne huonon puolelleen.
Mutta jos siitä rytmistä enemmänkin pitää, niin onko se silloin huono?
[Mila]
Niin. Periaatteessa joku tietynlaisen iltarutiinin asettaminen, niin se voisi ehkä auttaa siihen, että osaa katsoa vähän kelloa ja mennä sänkyyn tarpeeksi ajoissa. Mulla on välillä myös auttanut se, että jos on mennyt myöhään nukkumaan, niin herää seuraavana päivänä ajoissa.
Niin sitten illalla väsyttäisi vähän enemmän. Mutta en tiedä, onko toi kovin tehokas, jos sinulla ei ole aamulla mitään menoa, niin onko tarpeeksi itsekuriä oikeasti herätä.
[Haastattelija]
Niin.
[Ville-Oskari]
Varmaan jos aamulle keksisi aina jotain, mitä pitää aina tehdä aamulla, niin se varmasti motivoisi ehkä myös menemään aikaisemmin nukkumaan.
[Emma]
Totta. Mä ehkä liputan sen puolesta, että antaa itselleen aikaa siihen tottumiseen. Että sitten kun se nukkumaanmeno ja herääminen rutinoituu, niin se on paljon helpompaa toteuttaa sitä.
Että sen kanssa pitää olla kärsivällinen, että vaikka se ei ensimmäisen viikon aikana tuntu ihan hirveältä, että sä heräät seiskalta ja meet puoli yksitoista nukkuun, niin kyllä siihen tottuu.
[Haastattelija]
Mutta oli kyllä hyviä nostoja. Sitten kun noi saisi vielä käytäntöön, teorian tasolta, niin se olisi myös aika hyvä juttu. Ja puhun siis itsestäni tässä ensisijaisesti.
Oletteko te suorittajapersoonia?
[Ville-Oskari]
Miten sä määrittelet?
[Haastattelija]
No toi on hyvä kysymys. No ehkä toi… Okei, no kysytään tälleen, että koetteko, että te olette sellaisia perfektionisteja sille, että kaikki pitää tehdä viimeisen päälle ja on vaikea jotenkin.
No miten sen määrittelisi? No te tiedätte mikä on perfektionisti, niin mennään sillä.
[Emma]
No tietyissä tapauksissa kyllä. Riippuu vähän aihealueesta, että mun perfektionismi on joustava. Sanotaanko näin, että vaikka asettaa itselle jonkunlaisen tavoitteen ja siihen ei pääse, niin kyllä siinä kohtaa tulee sellainen olo, että jos on oikeasti kaikkensa antanut sille asialle, niin kyllä sen sitten hyväksyy omana suorituksenaan.
Että vaikka olisi tavoitellut täydellisyyttä, niin ei se ole mikään maailmanloppu, että se ei toteutunutkaan.
[Mila]
Mullakin on kyllä aika lailla toi sama, että riippuu paljon aiheesta. Mutta en mä ehkä muuten niin justii, ei tarvii olla.
[Ville-Oskari]
Mulla on taas ehkä enemmän, että jos asian aiheena on sellainen, mikä on itselle vaikka todella mielenkiintoinen, niin sitten siinä ehkä pyrkii sellaiseen parhaaseen lopputulokseen. Mutta sitten taas, jos se aiheena on sellainen vähemmän kiinnostava, niin sitten voi antaa asioita ehkä vähän enemmän anteeksi ja lipsua vähän sinne lopputulokseen näkyyn.
[Mila]
Lopputuloksen saavuttamisessa.
[Ville-Oskari]
Niin, ehkä jotain sinne päin kuitenkin. Mutta sitten taas, toisaalta tykkään siitä vaikka sitten omaan käänjäljestä sen verran, että ei se siltikään aina täyttä hutilointia ole. Kyllä sitä kuitenkin pyrkii vaikka sitten hienoon lopputulemaan.
Mutta sitten taas, jos se aihe on mielenkiintoinen, niin sitten se on siitä vielä parempi.
[Emma]
Minulla on vielä lisäksi se, että olen hirveän kilpailuhenkinen ihminen. Että jos tähän liittyy jonkinlainen kilpailuasetelma siihen lopputulokseen saavuttamiseen, niin se on sitten sellainen, että vähempi kuin täydellinen ei riitä.
[Haastattelija]
Joo, okei, minä kyllä fiilaan tuota. No, näkyykö nämä teidän kuvailemat asiat, tai miten tuo vaikuttaa, kautta näkyy teidän koulun käynnissä? Tai vaikka koulutehtävien suhteen, että onko niissä helppo olla silleen, että okei, no tämä on riittävän hyvä, vai onko silleen, että tekisi mieli viimeiseen asti vaikka jotain esseitä tai tällaista?
[Emma]
No minulla on ollut kyllä se, että minä aina pyrin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ja aina annan parhaani sille tehtävälle ihan tehtävästä riippumatta. Mutta sitten kun sieltä ei tule sitä parasta mahdollista, niin se on ihan riittävä. Se, että pystyy itsensä kanssa olemaan niin, että on yrittänyt parhaansa ja se, että on, mitenköhän minä sanoisin sen, se, että on panostanut just sen verran, mikä on tuntunut itsestä siltä, että tämä on se paras, mihin minä kykenen, niin se on se, mikä on oltava riittävä, että olisin voinut antaa enempää.
[Ville-Oskari]
Kyllähän se silleen näkyy, että minulla on ainakin, että jos aiheena on ollut joku tosi mielenkiintoinen, niin sitten se tulee hierattua ihan mintiin ja sitten se on hyvä arvosana, mutta sitten taas huomaa, kun aihe ei ole ollut kiinnostanut, niin sitten se lopputulema näkyy kyllä arvosanassa.
[Haastattelija]
Aivan.
[Mila]
Minullakin oikeastaan sama. Kyllä minä aina yritän kirjoittaa vaikka jotakin, jos se on joku essee, niin mahdollisimman hyvin, mutta just tämä, että jos aihe ei kiinnosta, niin ei sitten niin paljon kiinnostakaan myöskään sitä, että onko se nyt ihan tip-top, perfect.
[Haastattelija]
Otan tähän väliin tällainen kumpi mieluummin osio, ja minä tuun sanoa täältä kaksi eri juttua, ja sitten voidaan ihan käydä tällainen kierros, että kumman te valitsisitte, ja saa perustella, jos haluaa. Hyvät yöunet vai hyvä aamupala ennen koulua?
[Emma]
Oh no, hirveän vaikea.
[Ville-Oskari]
Yöunet.
[Emma]
Tämä on kyllä vaikea. Kyllä myös yöunet, ehdottomasti kyllä. Nyt kun pohdin, niin ilman aamupalaa kyllä pärjää, mutta ilman yöunia ei pärjää.
[Mila]
Minä olen taas vähän sellainen ihminen, että minä en pärjää ilman aamupalaa, mutta toisaalta myös huonoilla yöunilla, niin no en minä tiedä, kyllä minä ottaisin aamupalan. On jonkun kahvinkin sitten siihen viereen, niin ei ole paha.
[Haastattelija]
Joo, aivan esillä aamupalalla sitten vähän kompensoi niitä huonoja yöunia. Vähän energiaa. Joo.
Jätät pesemättä hampaat aamulla vai unohdat laittaa dödö?
[Mila]
Apua varmaan.
[Emma]
Kyllä minä jättäisin hampaat pesemättä.
[Mila]
Minä en halua haista pahalta.
[Haastattelija]
Niin.
[Ville-Oskari]
Kyllä minä varmaan jättäisin se dödön laittamatta.
[Haastattelija]
Okei, sinä priorisoit suuhygieniaa sitten.
[Ville-Oskari]
Minä tuoksun muutenkin niin hyvältä.
[Haastattelija]
Okei, niin joo. Aamu vai iltavirkku?
[Mila]
Aamu.
[Ville-Oskari]
Ilta.
[Emma]
Ilta.
[Haastattelija]
Paljon tehtäviä viikossa vai yksittäisiä tenttejä kuukausittain?
[Ville-Oskari]
Yksittäisiä tenttejä.
[Mila]
Paljon tehtäviä.
[Emma]
Okei. Minulle vähän riippuu. Ehkä se voisi…
kyllä minä sanon, että tenttejä. Joo.
[Haastattelija]
Onko siellä paljon tenttejä?
[Emma]
Meillä ei ole. Onkohan ollut nyt kolme?
[Haastattelija]
Joo. Miten muilla?
[Mila]
Meillä on ollut sellaisia moodle-tenttejä, mutta examissa ei ole ollut vielä yhtäkään. Paitsi yksi etiikan tentti oli. Se piti oikein käsinkirjoittaa paperille.
[Emma]
Meillä en muuten huomioinut noita moodle-tenttejä ollenkaan. Niitä on ollut kyllä paljon. Mä ajattelin vain noita exam-tenttejä.
Moodle-tenttejä on ollut kyllä käytännössä oikeastaan melkein joka kurssista.
[Ville-Oskari]
Jos moodle-tenttejä lasketaan, niin varmaan keskiarvo on yksi per kurssi.
[Haastattelija]
Jep. Eli joitakin periodeita. Opiskeletteko mieluummin etänä vai paikan päällä?
[Emma]
Paikan päällä. Monimuoto-opiskelijan näkökulmasta se riippuu aika paljon kurssista. Meillä on lähi-viikot usein niin, että ne sisältävät sisältöä, jonka olisi voinut lukea suoraan itse tietokoneenäytöltä.
Lähi-opetus ei tuo mitään lisäarvoa siihen opetukseen. Jos se on sellaista opetusta, joka oikeasti antaa opiskelijalle jotain, niin sitten mä tuun mieluummin paikan päällä. Mutta jos miettii sitä näkökulmasta, että opiskelisin mieluummin joka päivä täällä, niin sitten mä vastaan, että etänä.
[Mila]
Joo.
[Haastattelija]
Hyvä perustelu.
[Mila]
Kyllä mäkin sanoisin, että mieluummin paikan päällä kuin etänä. Siinä niin helposti lähtee ajatukset marhailemaan tai rupeaa tekemään jotakin muuta ja on vain puhelimella tyyliä siinä vierellä. Ei siinä sitten oikein opi mitään.
[Haastattelija]
Sekin vaatii sellaisia itsensä johtamisen taitoja. Oletko mieluummin ryhmässä se johtaja ja vetohenkilö vai sitten ihan vain tällainen ryhmäläinen?
[Emma]
Jos on kyseessä sellainen aihealue, missä mä koen, että mulla on asiantuntemusta, niin sitten mä haluan olla se, joka vetää sitä porukkaa.
[Mila]
Samaa mieltä.
[Ville-Oskari]
Mä oon ehkä enemmän sellainen, että mä oon ehkä se ryhmäläinen, mutta sitten kun tarvitaan sitä johtajuutta, niin sitten mä ehkä nousen vähän esiin.
[Haastattelija]
Joo. Jep. Tarvittaessa kyllä voi ottaa sen paikan.
Kiitos teille. Tämä oli nyt tämä kumpi mieluummin osio. Se on nyt paketissa.
Oli hyviä vastauksia. Otetaan tähän loppuun ihan tällainen. Aloitettiin tällaisella kysymyksellä, että miten te voitte, niin lopetetaan tällaiseen kysymykseen.
Mikä tekee teidät onnelliseksi?
[Ville-Oskari]
Mila ja jääkiekko.
[Emma]
Mua tekee ehdottomasti onnelliseksi hyvä ruoka. Se on semmoinen, mistä tulee aina hyvälle mielelle. Se kantaa kyllä päivässä pitkälle, jos on oikein mahtava ruoan syönyt.
[Haastattelija]
Se on kyllä totta. Oletteko tykänneet sodexon ruuista?
[Ville-Oskari]
Joo, mutta lohikeittoa voisi olla kyllä enemmän varattuna silloin, kun sitä on tarvinnut.
[Haastattelija]
Okei, terveiset sodexolle.
[Ville-Oskari]
Se on aina loppu.
[Haastattelija]
Joo, se on varmaan niin hyvä, että se menee kuumille kiville.
[Emma]
Täällä on kyllä opiskelijahinta näille ruuille. On kyllä ihan loistava.
Täytyy sanoa, että se on positiivista. Ja tuo salaatti on ihan sikahyvä.
[Haastattelija]
Niin on. Ja täytyy antaa tällainen shout out kampustalon kahvilalle. Mun mielestä se on vertaansa vailla.
Minä just tulin tuolta lounalta itsekin tähän. Ja ihan perus otin siellä normisti ruokaa. Sitten kun siinä menee liukuhihnalta ja sitten siinä on vitriinissä kaikki tuoreet jutut, mitä on tänään leivottu, niin siis en voinut olla ostamatta.
Siellä oli siis sellaisia tänään paistettuja munkkeja. Ja sitten ne olivat sellaisessa kipossa, missä oli kinuskikastiketta. Vähän niin kuin churroja, ne dipataan suklaakastikkeeseen.
Niin munkkeja dipattuna tuonne kinuskikastikkeeseen. Mä olin silleen, että tämä on ennennäkemätöntä. Ja mä ostin sen ja oli ihan superhyvää.
Niin jos joku sodexolainen kuuntelee tätä, niin teette hyvää työtä.
[Emma]
Tehkää toistekin munkkeja kinuskikastikkeessa.
[Haastattelija]
Niitä varmaan vapun alla saattaa olla kyllä aika hyvät valikoimat. Mutta joo, niin hyvä ruoka. Se oli aasin sieltä tähän.
[Mila]
Kyllä. Joo. No, mun on tosi vaikea määritellä, että mikä tekee minut onnelliseksi, kun mä koen olevani onnellinen koko ajan.
Tai silleen, en mä tiedä, ei mun nyt oikein ole mikään tietty asia, miksi olen juuri onnellinen. Vaan siihen on just monta tekijää. Esimerkiksi parisuhde, ystävät, perhe.
Ja siihen vaikuttaa tosi paljon oma mentaliteetti. Oletko sellainen, että kaikki on paskaa koko ajan vai onko sit vaan positiivisella asenteella enemmänkin?
[Haastattelija]
Jep, toi on kyllä hyvä pointti. Sillä että oma asenne kyllä vaikuttaa, miten katsoo asioita. Sillä on kyllä iso merkitys.
[Mila]
Toki jos mulla ei olisi noita asioita, mitä mä luettelisin, niin sit voisin kyllä olla hieman eri mieltä, että olenko onnellinen. Mutta pienet tekijät ainakin auttaa siihen onnellisuuteen.
[Haastattelija]
Jep, mutta ne oli erinomaisia vastauksia. Ja ehkä tässä myös tulee esille se, että lopulta ne asiat, mitkä tekevät onnelliseksi. Tai jotenkin, että ei tarvi olla jotain maailman isoimpia asioita, vaan sellaiset pienet arkiset jutut.
Vaikka hyvä ruoka tai hyvä parisuhde tai ystävät tai tällainen hyvä arki, niin voi kokea olevansa onnellinen. Niin se on kyllä hyvä juttu. Just toi, että millä asenteella elää elämää, niin sillä on vaikutusta.
[Emma]
Siis noi pienet asiat on sellaisia, mun on pakko kertoa tarinaa. Meillä alkoi koulu silloin vuosi takaperin ja meillä oli ensimmäisiä kursseja ja meillä oli sitten tehtävä sellainen, että piti mennä parin kanssa selät vastakkain ja kertoa, että mitä kuuluu. Se oli sellainen lyhyt kolme minuutin juttu.
Piti kertoa toiselle katsomatta silmiin, että mitä sulle kuuluu. No mä aloitin tämän meidän keskustelun sitten. Mä kerroin tosi isoja asioita elämästäni, että mitä mulle kuuluu.
Tämä mun pari vastasi sitten mun selän takaa, kun tuli hänen vuoron, että mulle kuuluu hyvää, että tänään paistaa aurinko.
[Haastattelija]
Ihanaa.
[Emma]
Sitten mä olin aivan järkyttynyt siitä, että ei ne tarvitse olla sellaisia isoja asioita, että mitä sä kerrot toiselle, että mitä sulle kuuluu. Ihan oikeasti, että pitää osata nauttia niistä pienistä asioista.
[Haastattelija]
Se on niin totta, täysin samaa mieltä. Tämä oli ihana lopetus tälle jaksolle. Pidetään näistä asioista kiinni ja kiitän erittäin paljon, että pääsitte tänne mukaan.
Haluatteko vielä sanoa jotkut.. No noi oli kyllä tosi hyvät viimeiset sanat, mutta jos teille tulee vielä jotain tällaisia. Hei otetaan tähän loppuun tällainen tsempit ja rohkaisut vielä kuulijoille.
[Emma]
Muistakaa syödä hyvin, muistakaa nukkua hyvin, muistakaa nauttia kaikista pienistä asioista ja menkää ulos.
[Haastattelija]
Erittäin hyvä.
[Mila]
Mulla on yksi idea mielessä, mutta mä en osaa laittaa sitä lauseeksi.
[Haastattelija]
Haluatko sä kokeilla?
[Ville-Oskari]
Kokeile, sen voi sitten editoida sitten pätkinä lauseeseen.
[Haastattelija]
Joo, irrotetaan ne sanat ja sitten laitetaan.
[Mila]
Jos tulee jotakin pieniä vastoinkäymisiä, tai vaikka isompiakin, niin se ei ole välttämättä maailmanloppu. Välillä saattaa tapahtua huonoja vastoinkäymisiä, mutta elämä kuitenkin jatkuu siitä vielä eteenpäin.
[Haastattelija]
Niinpä, ihan superhyvä.
[Ville-Oskari]
Ei ole niin deep. Se on ehkä se, mitä haluan sanoa. Tietenkin sitten myös, että jaksakaa raahatutua niille luennoille.
Se ei ole niin paha se pari tuntia.
[Haastattelija]
Tosi hyvä. Ihanaa. Nämä oli ihan todella hyviä closeauksia vielä tähän.
Hei, kiitos tosi paljon mun puolesta teille kaikille, kun hyppäsitte tähän ihan superspontaanisti mukaan. Täähän meni tosi hyvin. Ja myöskin kuulijoille, kiva kun olitte mukana.
Tervetuloa kampustalolle tai Frami F aulaan. Me ollaan joko tapio-salissa, kampustalolla tai Frami F:n aulassa joka tiistai äänittämässä näitä jaksoja. Kuka vaan voi tulla tänne juttelemaan, niin tulkaa rohkeasti.
Kiitos ja mukavaa päivän jatkoa.
[Mila]
Kiitos.
[Emma]
Kiitos.