SEAMK Talk: SEAMK Konetekniikka - LoCost-luokan kilpa-auto
Auto- ja työkoneopiskelijat kertovat projektipajasta, jossa tekevät LoCost-luokan kilpa-autoa.
[Haastattelija]
Tervetuloa kuuntelemaan SEAMK-radiota. Tänään aiheena on Project LoCost. Mulla on täällä tänään konetekniikan opiskelijoita, jotka on suuntautunut tuohon auto- ja työkonetekniikkaan.
Haluaisitteko esitellä itsenne?
[Mikko]
No joo, eli mä oon Mikko, Mikko Moore. Ja opiskelen just konetekniikkaa nyt toista vuotta. Kotosin Helsingistä, mutta kuitenkin tänne Seinäjoelle päätynyt opiskelemaan.
[Miro]
Joo, meikäläinen on Miro Kammonen, ja opiskelen juurikin konetekniikkaa. Mä oon alunperin Kurikasta kotosin, että oon mäkin vähän joutunut matkustamaan, että pääsen tänne opiskelemaan.
[Ville]
Joo, ja minä olen Ville Värtinen. Opiskelen myös toista vuotta täällä konetekniikkaa. Tulin tuolta Savonlinnan seudulta, Punkaharjulta tarkalleen tänne opiskelemaan konetekniikkaa.
[Haastattelija]
No joo, sä oot tullut vähän kauempaa. Mutta teillä oli tämmöinen projektipaja nimeltä LoCost. Mikä tämä on?
Kertokaa vähän siitä.
[Miro]
Ottaako Mikko vaikka siitä?
[Mikko]
No mä voin kertoa vähän nyt alustavasti siinä projektista. LoCost on semmoinen opiskelijoiden projekti, missä pienessä ryhmässä saatetaan LoCost-luokan kilpa-autoa eteenpäin.
Sitä suunnitellaan ja rakennetaan sitä autoa. Siinä samalla päästään soveltaan noita insinööritaitoja, mitä ollaan opittu tuossa aiemmin.
[Haastattelija]
Sisältyykö tämä työpaja siihen teidän alaan?
[Miro]
Joo, mä voin kertoa siitä. Se on sisällytetty noihin projektipajoihin. Konetekniikan opiskelijoilla on tällainen projektipaja-opintojakso, tai onko se jopa opintokurssi itse asiassa.
Siellä on eri aiheita. Sinne pystyy yritykset pyytämään apua ja varmaan värväämään opiskelijoita, kehittämään heille ratkaisuja, jos on jotakin ongelmia yrityksessä. Tai jotakin kehityksen kohteita, mitä pitää vaikka suunnitella uusia asioita.
Projekt LoCost on meidän autolaboratorion oma projekti. Siinä meillä on vetävä pää on niin kuin opettaja, joka tähän projektiin haetaan. He ovat ohjaajina tässä.
Siinä ei ole yritystä. Samalla idealla se on. Sitä on tarkoitus suunnitelmanmukaisesti kehittää eteenpäin.
[Haastattelija]
Onko tämä LoCost-nimi ollut aina monivuotinen juttu?
[Ville]
Kyllä. Se on aloitettu 2010-luvun taitteessa osana projektipajoja. Ihan täysin opiskelijavetoisesti.
Kouluhan ei siihen tarjoa kuin tilat. Sitten jäätään yksittäisiä perustarvikkeita, kuten pulttimutteriaineita, mitä tarvitsee. Kaikki muut hankitaan itse omalla taidollaan ja kyvyillään.
[Miro]
Meillä ei ole siinä mitään rahoitusta. Kaikki raha, mitä meillä tarvitaan, esimerkiksi sen auton osiin. Vaikka putkimetallista, mitä sen auton rungonrakentamiseen 10-15 vuotta sitten on tarvittu.
Se on pitänyt hankkia yhteistyökumppanien kautta. Eli siinä on juurikin se, että se on täysin opiskelijavetoinen.
[Haastattelija]
Okei, eli te hankitte näitä auton osia näiden yrityksien yhteistöiden kautta?
[Miro]
Kyllä. Jos on joku yritys, joka pystyy meille esimerkiksi ratin ja penkin myymään. Me pystytään mahdollisesti heidän kanssa sopimaan yhteistyökumppanuus sopimus, missä me annamme taas sitten, yleensä se on ollut somenäkyvyyttä, ja sitten käydään vierailemassa yrityksessä, tehdään sitä mainontaa.
Että he saavat meidänkin kautta mainontaa vähän jotakin almuja takaisin siitä, että he ovat esimerkiksi lahjoittaneet meille joko kokonaan tai vain osahintaan jonkun ratin ja penkin. Ja se juurikin tässä ideana on se, että yritetään mahdollisimman paljon niiden lähtökohtaisesti paikallisten yritysten. Se ei nyt ole ihan täysin ennenkuulumaton, että lähdettäisiin Suomenlaajuisesti hakemaan jotakin osia, koska ei tässä Seinäjoellakaan aivan kaikkia palveluita ole.
Mutta heiltä juuri yhteistyökumppanuuksien kautta joko sitten ihan puhdasta rahaa, millä voi sitten myöhemmin ostaa joko heidän yrityksestä tarvikkeita tai sitten näitä lahjoituksia. Elikkä erinäisiä valmiita osia.
[Haastattelija]
Tuo kuulostaa niin hyvältä, että on yhteistöitä, että ei tarvitse omasta pussista laittaa sitten tähän. Mutta tuli mieleen, että no laitatteko te omasta pussista tuohon jotain?
[Ville]
No minä olen henkilökohtaisesta pussistani laittanut siihen ja myös omasta harrasteautostani lahjoittanut joitain nuo pikkuosia, mitä en ole itse enää tarvinnut. Siitä olen tietysti jonkinlaisen korvauksen saanut, niin se on ihan ok minulle, vaikka ei olisi tarvinnutkaan.
[Haastattelija]
Okei, niin olet hyödyntänyt sitten sun omasta autosta jotain, aiemmasta autosta osia.
[Miro]
Ehkä se suurin, mitä opiskelijat itse voi tähän laittaa on tietysti se oma aika. Myös koulun ulkopuolella. Esimerkiksi markkinoinnissa ja somessa, niin se ei ole ihan itsestäänselvyys, että aina perjantaisin kerkeen niitä tekemään, niitä töitä.
Niitä joutuu tekemään sitä välillä vähän niin kuin koulupäivän ulkopuolellakin. Ja sitten jos joku osa pitää hakea ulkopaikkakunnalta, niin yleensä siihen käytetään opiskelijoiden omaa autoa. Ja voihan niistä kyllä tietysti ottaa kilometrit ylös ja pyytää kilometrikorvauksen, mutta hyvin usein se on mennyt vähän silleen, että käydään nyt vaan autolla.
Ei ole vaivattu sen enempää.
[Haastattelija]
Joo, mut kun tuli mieleen tuo, että mistä toi sitten nimi LoCost tulee?
[Mikko]
No se LoCost nimihän, se on vähän semmoinen englanninkielinen sanaleikki sanoista low cost, eli niin kuin halpa tai alhainen hinta. Ja se tulee just siitä, että kun nuo autot alunperin on, no ei nyt ihan vielä mennä ehkä, että mikä se low cost on, mutta nuo on alunperin tehty niin kuin semmoisista, että sen saisi mahdollisimman halvasti rakennettu just tommosen kitkaarin. Se on englannista alunperin lähtenyt.
Ja ne on alunperin, mitä ne nyt oli? Ne oli Lotus…
[Ville]
Ne on Austin 7, eli semmoinen todella vanhasta autosta. Aluksi semmoinen urheiluautoyritys kuin Lotus aloitti rakentamaan Lotus seveneitä niistä, eli semmoisina rakennussarja-autoina periaatteessa asiakkaille. Se tarkoitus oli rakentaa mahdollisimman halpa viikonloppu hauskanpitolaitetta, jonka voit lähteä viemään ratapäiville ja ei maksa paljon.
Sitä on kehitetty aina vuosikymmenien varrella. Nykyään isoin firma, mikä tarjoaa just tuollaista, on Caterham, joka tekee noita ihan sarjatuotettuina valmiiksi kasattuina autoina, tai sitten myös rakennussarja-autoina myyvät kyseistä mallia, jos haluaa itse sen vaikka rakentaa.
[Haastattelija]
No joo, ihanaa, että tämä konsepti jatkuu. Tuli mieleen tuosta, kun sanaleikki, halpahinta ja näin, niin onko tässä, mä en tiedä, mä kuulin jostakin huhua, niin te voitte nyt varmistaa, mä voin nyt vahvistaa teiltä, että onko tämä totta, että te kuulemma justiin kilpailette sitten näillä autoilla vai?
[Miro]
Valitettavasti me ei olla päästy virallisiin kilpoihin vielä osallistumaan. Eli jos mennään taas vähän vuosista takaperin, niin toi ensimmäinen moottorivaihtoehto, mikä tuossa autossa oli, niin se oli hyvinkin ongelmallinen. Eli siinä oli vähän voiteluongelmia, ja se sitten hyvin usein hajosi koeajoilla.
[Haastattelija]
Voi vitsi.
[Miro]
Sille ei päästykään sitten ikinä kilpailemaan sillä konfiguraatiolla. Mutta nyt tämä uudempi moottori, mikä siellä nyt on jo hetken aikaa ollut, niin sitä ollaan kovaa saatettu eteenpäin. Päästäisiin vihdoin siihen tilanteeseen, että päästäisiin osallistumaan johonkin viralliseen kilpailuun.
[Haastattelija]
Toivotaan parasta, että se nyt sitten toimisi. Minä olen kuullut, että jostain kuullut huhua, että onko kilpailun tavoitteena, että teille annetaan tietty määrä polttoainetta ja sillä pitäisi päästä sinne maaliin asti. Vai onko tämä joku ihan urbani juttu?
Kuuluuko se edes tähän, tai mistä minä olen kuullut näitä?
[Ville]
Ei, voi olla sekoitettu toinen kilpasarja, koska näillähän ajetaan ihan tavallista rata-ajoa toisia autoja vastaan. Tuo LoCost-luokka on Historic-alaluokka, mitä ajetaan Suomessa ja Ruotsissa ja Briteissäkin ajetaan näillä LoCost-autoilla niin eri nimellä, vaan se on Caterham Academy siellä. Mutta ihan tavallista kilpan ajoa.
Muita kilpailuja on vastaan kierroksia, onko niitä 15-20, kun niitä on kisan aikana suurin piirtein.
[Mikko]
Riippuu varmaan kuinka paljon autoja.
[Ville]
Niin, kuinka paljon on radalla niitä ja sitten miten se on suunnattu. Kilpailuja on sitä nyt kaudessa, eli jos niitä on neljä kisaa viikonloppua ja sitten meillä, jos se auto olisi kilpailukunnossa nyt, niin me pystyttäisiin osallistumaan yhteen tai kahteen suurin piirtein, koska sehän auto säilytetään täällä koululla ja sitten loput kisathan olisi kesäaikaan.
[Haastattelija]
Niin, niin.
[Ville]
Alkukeväästä ja loppusyksystä pystyttäisiin osallistumaan.
[Haastattelija]
Hyvä, että vahvistitte tämän kilpajutun, että en ole väärässä tiedossa. Toivotaan, että pääsette vielä kilpailemaan tällä autolla, jos tulee se moottori.
[Miro]
Joo, tavoite olisi kova.
[Haastattelija]
Haluatteko vähän kertoa, että mikä on teidän työroolit sitten näissä? Jaatteko tehtäviä jotenkin, että sä teet tämän homman, sä teet tämän homman?
[Mikko]
Meillä ei ehkä niin varsinaista oikein työnjakoa ole, mutta on vastuualueet, että joku on vastuussa yhdestä osasta autosta ja joku on toisesta. Mutta sitten meillä on myös semmoinen karkea jako, että minä ja Miro tässä ollaan vähän niin kuin johtoryhmää, ja sitten noin kolme muuta ryhmäläistä on enemmän semmoista työryhmää.
[Miro]
Se on hyvinkin karkea jako, että vaikka ollaan johtoryhmää, Mikko tosiaan projektipäällikkönä, meikäläinen some- ja markkinointi vastaavana, niin kyllä se oikeastaan sitä tarkoittaa, että me tehdään ihan samalla lailla niitä hommia siellä koko ajan.
[Haastattelija]
Mutta se on hyvä, että on nimellisesti.
[Miro]
Se on juurikin se, että sitten kun tulee tarve, niin ei sitten tarvitse siinä hetkellä kinastella, että kukas tämä tällä kertaa tekee. Mä ajattelen, kun ihan alusta lähtien on se titteli määritetty, niin sitten vaan valitettavasti se henkilö siitä puuhastelusta poistuu hetkeksi sivuun ja tekee sen projektipäällikön työn, mikä tarvitsee tehdä, tai some-postauksen tai markkinointijuttuja.
[Haastattelija]
Oikein hyvä, että kun jossain on tämmöisiä yhteistyökumppanuuksia ja tällaista tietää, että se yhden kanssa teistä vaan juttelee ja viestii ja sä kerrot muille. Vähän niin kuin yhdessä kuitenkin tehdään, mutta siinä on se yksi nimellisesti, joka viestittelee, ettei tarvitse joka suuntaan soitella. Mietin, että kun teillä alkoi tämä projektipaja, niin oliko siellä joku semmoinen, että oli valmiina jo jonkun vanhan edellisen ryhmän auto, jota te jatkoitte, vai onko siinä valmis jo runko, vai teettekö tän alusta loppuun itse?
[Miro]
Joo, mä voin kertoa siitä. Meillä koulussa on tällä hetkellä kaksi niitä autoa. Tämä nykyinen auto, mitä me ollaan tässä eniten rakennettu, niin sen runko ja muut alut on jo siellä 2010 vuoden taitteessa.
Eli se on ollut pidemmän aikaa. Noita ei valmistu liukuhihnana tuosta joka vuosi.
Ja se ei ole se tarkoituskaan. Tuossa juurikin ideana on se, että kun maailma muuttuu ympärillä, niin sitä jatko kehitetään koko ajan. Sitä parannetaan.
Ja siinä se on se insinöörityön idea. Elikkä pitää etsiä epäkohtia siitä. Jotakin juttuja, mitä voi parantaa, kehittää eteenpäin.
Se onkin semmoinen, että nyt on vähän hassusti ollut silleen, että kun se auto ei ole ollut jo kuntonen, kilpailukuntoinen, näin edespäin, niin se on vähän vaikuttanut siltä, että sitä joutuu tekemään alusta lähtien. Mutta jos tavallaan kaikki olisi kunnossa, kaikki olisi oikein, niin se olisi lähtökohtaisesti, että se auto olisi sellainen, että se olisi kunnossa, ajettavissa. Ja sitten sitä vaan hiotaan ja parannetaan niitä kaikkia sen ominaispiirteitä.
Mutta joo, tuo auto on tosiaan, se runko on valmistunut silloin. Se ei ollut valmis, senkin teki oppilaat itse silloin. Se on lähtenyt ihan tyhjästä.
[Haastattelija]
Joo eli 2010 se on lähtenyt ihan nollasta.
[Miro]
Siitä ei ole tarkkaa dokumentointia siltä ajalta, on vähän ehkä huonoa. Se on myös iso osa, mihinkä voidaan myöhemmin palata sitten.
[Haastattelija]
Joo ja te joudutte vähän selvittelemään sitten niitä.
[Miro]
Se ei ole ihan tarkka, mutta me ollaan sanottu, että 2010 paremmalla puolella on oppilaat ruvenneet tekemään runkoa tuohon autoon. Ja se on siitä sitten lähtenyt kehittyyn eteenpäin.
[Haastattelija]
Joo, kuulostaa hyvältä. Että vähän tämmöinen palapeli, joka siirtyy sitten seuraavalta seuraavalle. Ja se palapeli ei välttämättä ikinä ole valmis.
Tai silleen, että aina on varmaan jotain parannettavaa ja kehitettävää, kun maailma muuttuu mukana.
[Miro]
Joo siinä on näillä, jotka rakentaa kilpa-autoja. Niillä on sellainen yleinen sanonta. Ja samoin myös näillä, jotka tekee yleisesti projektiautoja.
Että projekti tai kilpa-auto ei ole ikinä valmis.
[Haastattelija]
Niin ja sitten siihenkin, kun tietää, että on tosi paljon näitä kaikkia tuning-juttuja, että laitetaan, teettekö te jotain tuningia tai noita.
[Miro]
Siinä on toki se juttu, että me joudutaan, tuotaa… meidän, mitä me kutsutaan kilpuriksi. Eli kun meillä on kaksi autoa. Meillä on prototyyppi ja sitten meillä on tuo kilpuri.
Niin kilpuria rakennetaan ihan täsmälleen sääntökirjan mukaan. Elikkä totta kai pitää olla sääntökirja, että sillä on turvallinen ajaa sitten radalla toisia muita samanlaisia autoja vastaan. Ja sitten se, että kenelläkään ei ole mitään selvää etulyöntiasemaa siellä.
[Haastattelija]
Niin totta.
[Miro]
Että se on sellainen vähän herrasmiesmäinen kilpailu. Niin sitä on vähän silleen ehkä huonompi tuning mielessä tehdä. Että jos miettii sanaa tuning, niin sehän voi tarkoittaa vaikka mitä tahansa autoon liittyvää hienostamista tällaista.
Niin ehkä meillä se on enemmän taas sitten sellaista auton meikkaamista. Elikkä tehdään siitä sellainen hyvän näköinen. Joka itse asiassa viime vuonna tapahtui.
Se auto teipattiin ihan kokonaan uusiksi. Ja sen ulkoilme ja väritys muuttui.
[Haastattelija]
Okei. No haluatko kertoa vähän siitä, että mikä se oli silloin?
[Miro]
Se oli punertavan valkoinen ennen. Ja nykyään se on noissa SEAMKin virallisissa väreissä. Se on vähän edustavamman näköinen.
[Haastattelija]
On mahtava. No mihinkä kilpaluokkaan tämä auto kuuluu?
[Mikko]
Tämähän kuuluu, tuolla kisataan se on Historic-ratasarja.
[Ville]
Joo, alaluokka siinä.
[Mikko]
Joo, ja Historic siellä sarjassa on sitten alaluokka näille LoCost-kilpa-autoille.
[Haastattelija]
Okei.
[Mikko]
Eli se on niin kuin siellä Historicin sisällä kilpaillaan näillä autoilla.
[Haastattelija]
No kuinka monta aluetta tähän tulee kilpailemaan myös mukana?
[Mikko]
Montakohan niitä nyt oli?
[Ville]
En muista, onko samassa lähdössä sitten kuinka monta. Mutta tämä on samana viikonloppuna ajaa. Perus Historic-autot, sitten on Roadsport-autot vissiinkin samaan aikaan.
Ja sitten olisiko nämä Historic-formula-autot myös. Olisiko ollut samaan aikaan? Että onhan niitä kuitenkin aika paljon.
Ja sitten on eri kategorioitakin näissä Historic-autoissa ja sitten Roadsport-autoissa myös. Että siellä on A- ja B- ja C-luokat ja niin edespäin.
[Miro]
Se on hyvin laaja luokka. Ja siinä on erittäin paljon noita alaluokkia.
[Haastattelija]
Okei, joo. No kuulostaa hyvältä.
[Miro]
Mutta se on juurikin näitä LoCost-luokan autoja.
[Haastattelija]
Okei. No sanoittekin, että voitte teoriassa osallistua per vuosi kahteen.
[Miro]
Joo, ainakin se on koulun aikana. Kesällä saattaa olla vähän haastavaa.
[Haastattelija]
Niin totta. No mutta herää kysymys, että miten te sitten päädyitte tähän projektipajaan? Mistä tämä kaikki lähti?
Löysittekö te vain toisenne ja olitte silleen, että hei, mennään tänne ja tehdään tämä?
[Mikko]
No se ehkä vähän lähti siitä, että meillä oli yksi aiempi tämmöinen projektipajajakso ollut jo ykkösvuonna.
[Haastattelija]
Okei.
[Mikko]
Osa meidän porukasta oli samassa ryhmässä ja osa oli sitten eri ryhmässä. Mutta sitten me kaikki tiedettiin, että täällä koulua on toi Seam Locost-projektipaja, mihin voi just päästä. Sitten me lyötiin tuossa kakkosvuoden alussa päämme yhteen ja päätettiin, että jos me yhtenä ryhmänä haettaisiin tähän projektipajaan.
[Haastattelija]
Oho, sika hyvä.
[Miro]
Noin vaan kävi. Päästiin siihen kaikki. Se ei ole ihan niin selvää, että pääseekö siihen edes.
[Haastattelija]
Okei.
[Miro]
Nyt kävi vaan niin hyvä tuuri tai sitten me oltiin ilmeisesti tarpeeksi hyvin opiskeltu tai jotain muuta vastaavaa, että meidät sitten valittiin tuohon.
[Haastattelija]
Hei, ihan mahtavaa, että pääsitte pajalle.
[Miro]
Kyllä.
[Haastattelija]
No joo. Kaikki lähtee aina hyvästä ideasta. Käyttekö te sitten jossain messuilla tai muualla vaikka näyttämässä tuota autoa tai onko jotain tuommoista?
[Miro]
Joo, kyllä me käydään. Tällä hetkellä meidän pitkäaikainen yhteistyökumppani, tuo Rengastien autotarvike, niin niillä joka kevät on nuo kevätpäivät, minkä tulee muutenkin näitä, sinne tulee tuning autoja ja tulee viritettyjä autoja ja tulee ihan ralliautoja ja tällaisia. Se on ollut meidän pitkäaikainen yhteistyökumppani, joka on aina halunnut, että me tullaan myös edustamaan sinne tuota meidän autoa.
Viime keväänä oltiin, tai meidän ryhmä ei ollut, mutta edellinen ryhmä oli siellä. Se olisi nyt ilmeisesti kanssa edessä, että mentäisiin taas tänä vuonna sinne. Se on ollutkin aika pitkän aikaa.
Tosin sitten on muitakin yhteistyökumppaneita, joidenkin työ, he voivat kutsua meitä sinne ihan edustamaan. Onhan se sellainen, jos on joku messutapahtuma esimerkiksi, niin kun he pääsevät sitten mainitsemaan, että paikalla on LoCost luokan kilpa-auto. Kyllä se on sellainen, että kyllä se pysäyttää.
[Haastattelija]
Hieno meriitti.
[Miro]
Kyllä, jos siellä porukka kulkee käytävillä ja kattelee ympärille ja jotenkin siellä onkin avopyöräinen kilpa-auto, niin kyllä ne pysähtyy siihen, kyselee kysymyksiä, ihmettelee ja tuumii ja näin edespäin. Kyllä se on yhteistyökumppaneillekin sellaista, että tuo vähän sinne eloa.
[Haastattelija]
On vähän niin kuin win-win-situation.
[Miro]
Se on sellaista hyvin, että tasapuolista vaihtokauppaa.
[Haastattelija]
Joo, että te tykkäätte kuitenkin olla tollasissa edustustehtävissä myös.
[Miro]
Kyllä se on, että kun meidän pääasiallinen puhekanava meidän seuraajille, jotka seuraa tuo projektia, niin on juurikin tuo meidän some. Sitten kun ollaan livenä jossakin messutapahtumassa ja siellä tulee meidän seuraajia vastaan, niin on se helpompi puhua kasvotusten ja osoittaa oikein sormella, että tämä on se asia, mistä puhuttiin. Tämä tässä oli vähän tällainen kummallinen se korjatti viime aikoina.
[Haastattelija]
Vitsi, on tuo varmaan hieno hetki. Nähdään konkreettisesti ihminen ja se on vaan silleen, että vitsi, mä olen kattonut näitä teidän juttuja.
[Miro]
Se on mahtavaa päästä tapaamaan niitä myös, ketkä tuolla seuraavat. He ovat yleensä tietysti parhaiten kärryillä tuosta projektista.
[Haastattelija]
Niin totta. Tulee sellainen vitsi oikeasti, että täällä on muitakin ihmisiä, ketkä tietää, mitä me ollaan tehty. Tai kiinnostaa myös yhtä lailla samalla tasolla.
[Miro]
Kyllä, juurikin näin.
[Haastattelija]
Kuten sä äsken sanoitkin, että someen julkaisettavissa on aika paljon sisältöä tästä projektista. Onko se ihan joka päivästä?
[Miro]
Meillä on tavoitteena, että yksi viikos vähintään. Se on perjantaisin yleensä, kun meillä on perjantai on se virallinen projektipäivä. Silloin tulisi tällainen viikonlopun herkku meidän seuraajille, että pitäisi olla saatu aikaiseksi.
Nyt meillä on ollut sellainen jakso, että meillä on ollut vähän väljempi lukkari. Me ollaan tehty viikollakin töitä tuonne autoon. Kaikki työ ei tapahdu perjantaina.
Perjantaina olen saanut ottaa kuvat ja kuvata vähän sitä tekemistä ja näytellä uusia osia. Sitten teen Instagramin puolelle siitä postauksen, joka automaattisesti menee myös Facebookiin.
[Haastattelija]
Okei, eli vähän kuin perjantai on tällainen virallinen somepäivä. Miten teillä muuten ajoittuu, kun sanotte, että menee vapaa-aikaa myös auton tuunaamiseen?
[Miro]
Auton tekemiseen.
[Haastattelija]
Auton tekemiseen. Paljonko teillä menee vapaa-aikaa tai aikaa tuohon?
[Mikko]
No siihen menee jonkun verran aikaa. Perjantai on just se, milloin yleensä se on varattu just sille projektipajalle.
Niin kuin ihan lukkarissa varattu sillä. Mutta tosiaan nyt kun meillä on väljempi lukkari, niin pystyy just helposti maanantaina ja myös sitten muinakin päivinä noiden tuntien jälkeen pystyy myös sitten painaa jonkunlaista duunia. Ei sen päättämättä tarvitse sen auton kimpussa olla se työ, vaan se voi olla myös jotain tiedonhakua jostain tai jotain muuta osien etsimistä internetistä tai jotain semmoista.
[Miro]
Joo, siinä on todella paljon tuollaista, mitä me kutsutaan näkymättömäksi työksi. Se saattaa, no ulkopuolisillehan se tietysti saattaakin vaikuttaa siltä, että sinne ne tulee taas porukka, ryhmä paikalle ja ne asentaa osat ja mennään eteenpäin. Mutta se, että päästään niiden uusien osien asennuspisteeseen, niin tarkoittaa yleensä sitä, että siellä takana on tunteja, suunnittelutyötä, tutkimustyötä, erilaista mittausta, sovittelua ja kaikkea muuta.
[Haastattelija]
Niin just se, että mikään ei tapahdu itsestään, tai silleen pitää selvittää myös paljon.
[Miro]
Sehän, että me oltaisiin aivan vararikossa, jos me lähettäisiin hakuammunnalla tilaamaan osia netistä ja todettaisiin, että mikään näistä ei sovi.
[Haastattelija]
Joo, silleen oho, väärä, noh, takaisin.
[Miro]
Se on mitä me yritetään minimoida tuossa, ja siihen kuluukin sitten aikaa, kun yritän etsiä niitä oikeita paloja. Sitten meikäläisellä taas somen ja markkinointin kohdalla eniten tunteja kuluu, kun itset on varsinaisen päivän ulkopuolella, niin tietysti yhteydenpitoon, meidän yhteistyökumppaneihin. Se on vaan valitettava totuus, että kiireisimmät päivät yrityksissä on maanantai ja perjantai.
Yleensä se on aina perjantai ennen sitä sulkemista, tuntien sulkemista. Niin sinne välillä tulee tiistaina ja keskiviikkona. Tulee viikonloppunakin sähköpostia, niin mä sitten vastailen niihin ja teen sieltä pohjalta suunnitelmia, riippuen tietysti mikä sähköpostin aihe on ollut.
Sitten tuo some, että välillä niitä postauksia joutuu tekemään jo vähän valmiiksi etukäteen, editoimaan kuvia, katsomaan, että ne kuvat on järkeviä tietysti. Sekin tehdään ihan sieltä ruohonjuuritasolta. Meillä edellisen ryhmän somevastaava teki ensimmäisen kaavan ikinä, että mitenkä noita meidän postauksia kuuluu tehdä.
[Haastattelija]
Oikeasti, se on ensimmäinen ikinä, joka teki tällaista?
[Miro]
Joo, se on ensimmäinen. Oikein ollut sieltä 2010 vuoden taitteesta. Niin oli jo aika.
2024 on tullut ensimmäinen, somekäsikirjaksi, me kutsutaan sitä. Ja sitä sitten tietysti kehitellään. Siitä tuli kerralla yllättävänkin hyvä, mutta siihen ei saa tyytyä, sitä pitää parantaa.
Se on se insinöörimäinen työ siinäkin. Jos näitä someja lähtee rullaamaan vähän aikajanalla taaksepäin, niin siellä jo vähän huomaa. Suurin osa niistä ihan vanhoista postauksista on poistettu, kun ne ei enää ole kauhean ajankohtaisia.
Niissä saattuu olla väärää tietoakin esimerkiksi. Mutta siellä on joitakin vanhempia postauksia, ja sieltä näkee sen, että kuinka paljon se on lähtenyt kehittymään.
[Haastattelija]
Niin, että mistä ollaan tultu ja tähän päivään.
[Miro]
Juuri some ja markkinointi, niin yleensä ne ottaa eniten aikaa perjantain ulkopuolelta.
[Haastattelija]
Joo, se on kyllä. Mä voin vaan kuvitella, että vie kyllä aikaa. Ja sitten se editointikin, niin se vie oikeasti yllättävän kauan aikaa.
[Miro]
Meillähän kovana tavoitteena on se, että meillä on YouTube-kanava kanssa. Jos ja kun toi auto alkaa nyt olla valmis ajettavaksi, niin koe käytettäväksi ja penkitettäväksi, eli missä sen auton säädöt haetaan, niin me saataisiin sinne YouTuben puolelle videomateriaalia. Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin video kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa.
Se on taas se seuraava askel siinä. Mahtavaa olisi se, kun sais kuvattua jotakin kypäräkuvaa, kun sillä autolla ajetaan radalla.
[Haastattelija]
Niin totta, ihan suoraan sieltä kentältä.
[Miro]
Joo, koska sitten pääsee kuulemaan, miten se moottori käy, miten se käyttäytyy. Kyllä yleensä kilpailutojen seuraajat siitä ovat eniten kiinnostuneita.
[Haastattelija]
Niin uskon myös, että näkee, miten se liikkeessä toimii. Varmaan uskon, että ihmisiä kiinnostaa. Haluaisin nähdä esittelytyyppistä videota, että tämmöinen auto on ja täällä on tämmöistä ja tämmöistä osaa.
Tähän on jouduttu tekemään tämmöinen ratkaisu, koska jnee. Toivottavasti saatte penkit kasaan ja auton siihen kuosiin, että YouTube-ura alkaa tai lähtee vielä isommin nousuun.
[Miro]
Se on jäänyt tällä hetkellä vähän backburnerille. Sitä ei ole ylläpidetty. Ollaan panostettu enemmän juurikin sosiaaliseen mediaan.
Pois lukien sitten se YouTube.
[Haastattelija]
Miten kauan tämä projektipaja kestää? Koska sitten on sen aika, että sanotte goodbye?
[Mikko]
Meillä nyt loppuu tämä kyseinen projektipajan jakso. Loppuu nyt tässä keväällä. Mutta meillä on kuitenkin mahdollisuus vielä jatkaa ainakin tuo ensi syksy tämän projekti LoCostin parissa.
[Haastattelija]
No, aiotteko?
[Miro]
Kyllä me varmaan aiotaan. Jotenkin nyt tuntuu oudolta jättää kesken.
[Haastattelija]
Niin ees vähän keskeneräiseksi. Ei malta.
[Miro]
Meillä on hyviä ideoita. Meidän työryhmässä ehkä se onnistuminen on tapahtunut siinä, että me ollaan oikeasti saatu asioita eteenpäin. Edellinenkin ryhmä sai asioita eteenpäin.
Mutta kun se ei aina ole niin itsestään selvää. Nyt jos jättäisi kesken, niin tuntuisi vähän siltä, että ensi ryhmällä on taas niin vaikeaa aloittaa siitä, että meidän ajatukset on vielä pöydällä. Eikä niitä ole toteutettu sinne.
Se menee vaikeaksi siitä.
[Haastattelija]
Jos jotenkin näin ulkopuolisena, niin vaikuttaa, että teillä on niin hyvä ryhmä koossakin tässä jo. Tuntuu siltäkin osin surulliselta, että tämä nyt vaan päättyisi tähän.
[Miro]
Meillä synkkaa tosi hyvin tämän ryhmän kanssa.
[Haastattelija]
Ei aina. Se on ihan, että ei aina voi synkata kaikkien kanssa.
[Miro]
Se ei ole itsestäänselvyys.
[Haastattelija]
Kun joku on niin tottunut tekemään asiat tietyllä tavalla ja sitten toiset eri tavalla, niin siinä voi tulla helposti erimielisyyksiä.
[Miro]
Mutta se tosiaan viimeistään silloin pitää lopettaa, kun meillä tulee opintopiste täyteen tästä projektipajasta. Eli mitä se oli? Muistaako Mikko sitä ulkoa?
[Mikko]
15 opintopistettä on tämä projektipaja kokonaisuus yhteensä, mitä pitää saada kasaan. 15 opintopistettä. Meillä nyt vähän vaihtelee meidän työtunnit näiden ryhmäläisten välillä, mutta kyllä meillä kaikilla se sanoisi, että helposti tulisi täyteen tämän projektin kanssa nämä 15 opintopistettä, mitä tarvitaan.
[Miro]
Kyllä. Perjantai on meillä oikeastaan kokonaan työpäivä. Siinä tulee se 7,5 tuntia.
Ihan vaan siitäkin, kun sitä lähtee merkkaamaan, niin yhtäkkiä niitä tunteja onkin aika paljon.
[Haastattelija]
Niin, että helposti on jo se 15 opintopistettä.
[Miro]
Se tulee todella nopeeta tässä vastaan.
[Haastattelija]
Mutta saako sitten, jos te aiotte vielä syksyllä jatkaa vielä sen, tai onko siis vain sen syksyn ajan vai keväälle?
[Mikko]
Se on varmaan oikeastaan vain sen syksyn ajan, koska sitten keväällä alkaa nämä työssä harjoittelut. Niin. Silloin on vähän vaikeampi sitten olla näiden projektien parissa.
[Haastattelija]
Joo, no mitä sitten tämän jälkeen, onko teillä jotain tulevaisuudensuunnitelmia sitten, että haluatteko jatkaa vielä jossain kilpa-autojen parissa vai oma YouTube-tili?
[Mikko]
No en itse en Youtube-tilistä tiedä, mutta joo siis moottoriurheilussa olisi kiva työllistyä, ainakin jollain lailla. Ja vielä parempi olisi, jos pääsisi jonnekin kansainväliseen jonnekin moottoriurheilulajiin töihin.
[Miro]
Meistä taisi joka ikinen meidän nykyinen projektilukuista ryhmäläinen olla sellainen, joka haki tänne kouluun juurikin sen takia, että meillä on täällä tuossa auto- ja työkonetekniikan puolella, tai itse asiassa konetekniikan puolella korjataan, niin on se Motorsport-niminen. Onko se nyt sitten mikä?
[Mikko]
No opintokokonaisuus, vähän niin kuin sanoisin.
[Haastattelija]
Okei, eli jokainen teistä, joka on tässä ryhmässä, on hakenut SEAMKiin sen takia?
[Miro]
Joo, meikälainen kuuli siitä silloin ammattikoulussa. Mä olen käynyt tuossa Törnävän ammattikoulun autopuolen siellä myös. Niin kuulin siellä ihan ensimmäisen kerran, että tässä on tässä SEAMKilla sellaista tarjolla, ja kyllähän se sitä kiinnostaa.
Kaikki muutkin moottorilaitoimet, vempaimet kiinnostaa, niin kyllähän kilpaa-autot ja kaikki muut tällainen moottorikilpailu, niin onhan se kiinnostavaa. Ja sitten tuo, musta tuntuu, että Mikko ja Ville osaa kertoa siitä vähän paremmin siitä, että mikä se Motorsport varsinaisesti on.
[Haastattelija]
Joo, no mikä se on?
[Ville]
No, miten sen nyt selittää silleen oikein järkevästi? Se Motorsport-osa, mikä täällä käydään koululla, niin sehän on luentoja käydään, jotka pitää ihmiset, jotka ovat moottoriurheilun kanssa töissä, niin kuin siellä on nyt käynyt esimerkiksi viime viikolla, niin käytiin siellä…
[Mikko]
Käytiin Jari-Matti Latvalan automuseossa ja siellä sen ralliautopajalla. Ja sitten on ollut muun muassa Ossi Oikarinen, oli nyt tässä alku-talvesta luennoimassa. Ja sitten on ollut muun muassa myös Ville Kaukosta.
Hän on tullut jakamaan driftingistä, tietämystä, sun muuta tämmöistä ja kaikkia muita tämmöisiä moottoriurheilualan henkilöitä.
[Haastattelija]
Wow, nämä on varmaan isoja nimiä.
[Mikko]
On, on joo. Siis kyllähän Ossi Oikarinen, hänhän on ollut Ferrarin Formula 1-tallilla kisa-insinöörinä.
[Haastattelija]
Mitä?
[Miro]
Joo.
[Haastattelija]
Okei, wow.
[Miro]
Joo, kyllä se tuo motorsport ehkä puhuu itsensä puolesta siinä, että Mikko ja Ville on ihan eri puolilta Suomea. Ja he ovat hakeneet tänne kouluun, vaikka on ollut lähempiäkin vaihtoehtoja.
[Ville]
Autojen kanssa pitää päästä tekemään töitä. Itsehän tässä, kun porukan vanhin, kun olen itse ollut jo kouluttautunut jo ajoneuvoasentajaksi, sain paperit vuonna 2018 ja siitä sitten vielä metallialan perustutkinto perään. Siitä sitten vielä työelämässä, kuitenkin seitsemän vuotta konepaja-asentajana ollut jo tähän asti.
Sitten tuli tämä mahollisuus, että tuli vaan googletettua, että no ajoneuvo-insinöörin paikkoja, ja sitten, no mitä siinä, että motorsport-insinööri, se ei ole ammattikorkeakoulu. Ja yhteishaku on auki, no ei kuin hakupaperit vetämään.
Vuonna 2023 alkukeväästä, kun se oli, ja sitten kesäkuussa, kun olin tuolla töissä, niin Joensuussa voimalaitoksella tuli sähköpostiviesti, no niin paikka on teidän, olette päässeet kouluun.
[Haastattelija]
Tuli semmoinen, että jess.
[Ville]
Oho, hups, hei, nyt on mentävä.
[Haastattelija]
Nyt on aika tuulettaa.
[Ville]
Kiire tuli. Niin, kiiret tuli.
[Haastattelija]
No onko Ville, niin mitäs nyt sitten jatkossa, että kun paja päättyy ja tulee ja menette harkkaan ja näin, niin onko jotain, että haluaa kuitenkin autojen parissa olla ja tehdä töitä tulevaisuudessa vai?
[Ville]
Sitä se on, jottain se on tehtävä kuitenkin. Autojen parissa on sekin vaan niin, päästään johonkin kansainväliseen niin moottoriurheiluun liittyvään asiaan, mutta jos ei se onnistu, on noita muitakin vaihtoehtoja. Itse tykkään autoja restaroida esimerkiksi, niin että senkin parissa tulee tehtyä.
[Haastattelija]
Mitä tarkoittaa restaroida?
[Ville]
Entisöidään.
[Haastattelija]
Niin niin, okei.
[Ville]
Entisöidään, rakennetaan. Joku vanhempi auto, niin meillä henkilökohtaisesti löytyy tallista oikeasti vanhoja autoja, niin on se 70 vuotta vanhoja laitteita, niin pitää niitä pitää tien päällä.
[Haastattelija]
Joo, kuulostaa hyvältä. No, mitä tota Mirolla?
[Miro]
No, mulla on ehkä vähän samaa vikaa kuin Villellä, että mulla on kanssa noita aika vanhoja autoja ja mäkin tykkään niitä restaroida, entistää siihen alkuperäiskuntoon.
[Haastattelija]
Okei.
[Miro]
Ja Suomessahan se on tietysti hienosti toteutettu, kun on tämä museoajoneuvoluokka, eli saa rekisteröityä jonkun hyvässä kunnossa olevan yli 30 vuotta vanhan auton siihen museoajoneuvoksi. Kyllä se kiinnostaa ja siihen mä vapaa-ajalla kanssa harrastelen omassa tallissa, rakentelen noita autoja. Se on Villen kanssa samaa vikaa, mutta olisi kyllä tarkoitus tästä sitten päästä hakkaamaan myös autoihin liittyville aloille.
Eli itsestäänselvyyshän se ei ole, että toi unelmahan se olisi, että pääsisi tekemään jotakin, esimerkiksi suunnittelutyötä liittyen vaikka uusiin automalleihin.
[Haastattelija]
Okei, joo. Kuulostaa kyllä oikeasti kiinnostavalta. Ikinä itse ajattelen, että auto siinä se on.
[Miro]
Siinä on yllättävän monta ihmistä ennen kuin sinulla on se fyysinen auto siinä.
[Haastattelija]
Niin, se tietenkin pistää ihan raksuttaa päässä.
[Miro]
Olisi mahtava olla osa sitä ketjua.
[Haastattelija]
Joo, no joo. Katsotteko formuloita muuten?
[Ville]
Kyllä. No vähän harvemmin itse, mutta välillä kun sattuu F1 TV:stä avaamaan, niin kyllä sitä välillä tulee seurattua.
[Miro]
Itse koitan pysyä kärryillä.
[Haastattelija]
No kertokaa jotain asioita, mitä te olette oppineet tätä projektia tehdessä.
[Mikko]
Minä olen ainakin oppinut soveltamaan noita, sanotaan että ykkösvuonna opittuja, juuri noita insinööritaitoja. Just esimerkiksi jotain 3D-mallinnusta. Ja sitten isossa roolissa on tietysti myös ollut ihan raporttien kirjoittaminen, koska vaikka niitä on tietysti harjoituksena tullut, ties millä kurssilla kirjoitettu, mutta nyt kun on ihan, mitä se nyt sanoisi?
Todellinen. Niin, semmoinen todellinen tilanne, että pääsee ihan täysin soveltamaan. Just esimerkiksi tuon LoCost-projektinkin kanssa, jos on joutunut jostain kirjoittaa jotain raporttia, niin se on ihan semmoinen avonainen pöytä, mistä sä lähdet kirjoittamaan sitä.
Että ei ole ollut mitään valmista pohjaa. Se on ollut tosi hauskaa lähteä soveltamaan.
[Miro]
Ja siinä on harvoin kukaan auttamassa.
[Mikko]
Niin, sekin vielä.
[Miro]
Tietysti saadaanhan me meidän laboratorioinsinööriltämme Roni Kurulta, niin me saadaan apua, jos tulee joku tenkkapoo siinä. Ei saa jotenkin tehtyä. Mutta näin lähtökohtaisesti, niin aika vähän siinä on sellaista ohjaavaa tekijää.
[Haastattelija]
Eikö toi ole myös aika kiva? Vähän niin kuin oikeasti oppii siinä, että menee heti syvään päätyyn.
Mutta sitten kuitenkin, ettei tarvitse yksin kuitenkaan olla niiden huolien kanssa, että on kuitenkin tämmöinen ohjaaja.
[Miro]
Joo, kyllä se siinä on, että Ronikin on sellainen, että hän on sanonut, että kyllä sen sitten huomaa, jos on joku ryhmä, joka vaatii enemmän ohjausta.
[Haastattelija]
Niin, niin.
[Miro]
Meidän kohdalla on sattunut silleen, että me ollaan vaan, niin kuin mä sanoinkin, me ollaan synkattu aika hyvin. Me ollaan saatu hommat hoitumaan. Meitä on yllättävän vähän tarvinnut ohjata.
Mutta sitten se ei tarkoita sitä, että ei tarvitsisi ohjata ollenkaan.
[Haastattelija]
Niin.
[Miro]
Ja kyllä sitä pitää silti sitä toimintaa valvoa siinä. Kun me tehdään tätä silleen näin niin kuin periaatteessa paperilla, niin autolaboratoriolle Roni Kurulle tätä projektia, kun hän on siinä se ohjaava opettaja.
[Haastattelija]
No, onko jotain muuta, mitä on oppinut projektia tehdessä?
[Miro]
Mä voin jatkaa tästä. Kyllä mä oon oppinut sen, että kuinka tärkeää toi on toi dokumentointi.
[Haastattelija]
Joo.
[Miro]
Eli siinä se, että kaikki pitää kirjoittaa ylös mitä sä teet.
[Haastattelija]
No joo, jos ei silloin 2010 sitä oikein vissiin tehty, niin se on vissiin aika tärkeetä.
[Miro]
Se toimii, tai mä veikkaan, että sitäkin on tehty. Mutta se on hävinnyt jonnekin sitten ajansaatossa.
Ja tietenkin kun mietitään silleen, että 15 vuotta tästä on takaperin, niin silloin on ollut hyvin erilaiset esimerkiksi tietokonejärjestelmät, niin kuin mihinkä sä kirjaat noi ylös. Nykyään me käytetään driveä. Me pistetään kaikki driveen, ne pysyy siellä yllättävän hyvin.
Mutta onko 2010 käytetty driveä? Onko kirjoitettu paperilla enemmän? Todennäköisesti kyllä.
Niin siinä se juurikin, että siinä on hävinnyt se tietoista sinne jonnekin.
[Haastattelija]
Jossain matkan varrella lentänyt roskiin tai mitä ikinä.
[Miro]
Mä oon oppinut sen, että se, että suunnittele hyvin, dokumentoi mitä teet ja sitten toteuta.
[Haastattelija]
Eiks niin sanota, että hyvin suunniteltua ei ole puoliksi tehty?
[Miro]
Kyllä, se on aivan pitävä paikkaansa. Mutta se, että sitten siitä jää se jälki. Siihen pystyy myöhemmin palaamaan.
Mitenkäs mä tein tämän?
[Haastattelija]
Joo, ja sitten sekin on mun mielestä lämmin käden puristus seuraavalle ryhmälle. Että ihanaa, ne on kirjoittaneet, että miksi ne on laittanut ton tohon tai tehnyt näin.
[Miro]
Joo, musta tuntuu, että me itse asiassa varmaan palataan tuohonkin myöhemmin. Kyllä näin. Se on semmoinen asia, mikä meikäläinen on oppinut tässä.
[Ville]
Joo, mitä tuohon itse nyt vielä lisäämään. Mä oon tässä nyt sen kummoisemmin oppinut, kun on päässyt soveltamaan niitä kädentaitoja, mitä olen itse oppinut vuosien saatossa, kun on tehnyt. Esimerkiksi nyt kun on konepaja-asentajana ollut, niin siellä on sitä metallin käsittelytaitoja joutunut tässäkin soveltamaan aika paljon loppupelissä.
Että, pääsee opittuja kädentaitoja käyttämään, sanotaanko näin, aika paljon.
[Haastattelija]
Joo, se on hyvä, että pystyy hyödyntämään niitä aiempaa oppimaa ja sitten myös noita uusia.
[Ville]
Joo.
[Haastattelija]
Kenelle suosittelisitte tätä LoCost-projektipajaa?
[Mikko]
No siis ketä tahansa, ketä kiinnostaa vähänkään kilpa-autot ja autojen kanssa räpeltäminen. Sitten myös ehkä sellainen henkilö, ketä kiinnostaa ehkä enemmän some- ja markkinointijuttu myös. Sekin puoli on tässä projektissa.
[Miro]
Joo, kyllä se pitää paikkaansa. Täysin samat kuin Mikolla. Tässä kyllä saa hyvin kiinni siitä, että miten tuotetaan some-sisältöä.
[Haastattelija]
Tulee siinä vähän niin kuin käsi kädessä kimpassa.
[Miro]
Joo, se tulee pakostakin.
[Ville]
Eipä oikeastaan ole lisättävää. Kyllä semmoinen, jos on vain yhtään kiinnostunut autoista ylipäätänsä ja tykkää niitä rakentaa, niin kyllä se silloin tämä projekti on aika hieno kokemus, sanotaanko näin.
[Haastattelija]
Onko tullut tätä projektia tehdessä vastaan jotain haasteita ja tämmöisiä, niin minkälaisia?
[Miro]
Mä voin itse asiassa jatkaa tästä, päästään pienellä aasinsillalla siitä hyvästä dokumentoinnista.
[Haastattelija]
Joo.
[Miro]
Tätä mä viittasinkin siinä, että se on aikamoinen kauhistus siinä kohtaa, kun pitää lähteä jotakin asiaa muuttamaan tuossa autossa. Ja sä katsot sitten sitä ja toteat, että okei, tässä on asia, mikä tähän autoon on tehty. Joku hyvin olennainen asia.
Sitten sä meet sinne aikaisempiin projektimuistioihin ja lähet tonkimaan, etsimään sitä, ja sieltä ei löydy mistään tietoa siitä, miksi se on tehty niin. Esimerkiksi hyvä juttu olisi, että ton auton koko sähköt, sähköjärjestelmä, kaikki sähköjohdot, millä tuo koko auto toimii, niin niistä ei löytynyt minkäänlaista dokumentointia.
[Haastattelija]
Eikä.
[Miro]
Kyllä. Ja se on kuitenkin, että niitä johtoja on siellä kymmeniä, jos ei jopa yli sata. Vaikka onkin yksinkertainen kilpa-auto, mistä puuttuu tällaiset normaali henkilöauton hienoudet ja tällaiset muut pikkusähköt, miksi niitä voitaisiin kutsua, niin silti se on aikamoinen perkaaminen lähteä selvittämään sitä, että mikä on mikä, mikä menee mihinkä.
Mutta kyllä se vaan sitten sieltä pienellä tiedonhaulla ja vähän pään käytöllä, niin löytyisitte, että minkälainen se järjestelmä sitten lopulta siinä on.
[Haastattelija]
Mutta tohonkin menee ylimääräistä aikaa tosi paljon. Semmoiseen, että miten tähän on päädytty.
[Miro]
Joo, kyllä se on ollut sellainen haaste, mikä meikäläisellä on tullut eteen.
[Haastattelija]
Joo.
[Miro]
Mikko kerrotaan vähän.
[Mikko]
Kerronko mä meidän 3D-tulostushaasteista? Kerro meidän 3D-tulosteesta. No mä voin kertoa meidän 3D-tulostushaasteesta.
Tuolla Autolabralla on 3D-tulosti, millä me ollaan imusarjaa tuohon moottoriin yritetty tulostaa. Eli ollaan suunniteltu imusarja ja se piti tulostaa sitten tämmöisestä hiilikuitunailonista. Mutta tuossa nyt melkein koko talvi, tai no ei nyt koko talvi, mutta tammikuusta, helmikuuhun, tai aika iso osa meidän ajasta mennä vaan siihen sen itse 3D-tulostimen korjaamiseen ja vianselvitykseen.
[Haastattelija]
Eikä.
[Mikko]
Siellä oli, mikä siellä nyt oli? Siellä oli joku rajakytkin. Raja-arvoanturi.
[Miro]
Eli tulostuspedin raja-arvoanturi oli, voitaisiin sanoa viallinen. Tämä johti sitten siihen, että se tulostuspeti ei tiennyt, missä se on.
[Haastattelija]
Selvitittekö te tämän itse?
[Miro]
Kyllä, pakko oli itse selvittää.
[Haastattelija]
Pakko oli selvittää.
[Miro]
Me koettiin, että okei, me ollaan tätä käytetty, me tullaan tätä käyttämään, niin ehkä me nyt vaan tehdään tämä. Oltaisihan me voitu pyytää siihen, että meidän laboratorioinsinööri selvittäisi sitä. Mutta sitten mitä muutakaan me tehtäisiin?
Jos meillä olisi sillä hetkellä tärkeytenä se, että me saadaan nimenomaan tulostettua 3D-tulostimella kautta.
[Haastattelija]
Niin totta, että te ei tarvitse sitä. Minusta tuntuu enemmän sellaista, että te kysytte apua, jos on vaan äärimmäinen hätätilanne. Että, haluatte selvittää joka itse asiat.
[Miro]
Ehkä se on se luonteenpiirre, mutta kaikki tuollainen kiinnostaa.
[Haastattelija]
Miksei tämä nyt toimi? Tulee sellainen, että teknisiä ongelmia tai jotain tällaista, otan haasteen vastaan.
[Miro]
Niin, kyllä.
[Haastattelija]
Joo, ihan mahtavaa.
[Ville]
Teknisiä vikoja.
[Haastattelija]
Joo, että se meni parasta ja pahinta.
[Miro]
Nyt se 3D-tulostin, niin me saatiin sitten loppujen lopuksi ne imusarjat tulostettua. Ei nyt ihan priimajälkeä tullut, mutta sellaista, että se toimii. Toimi vaan, se on ehkä se tärkein siinä.
Että, on siinä vieläkin jotakin pientä vikaa. Kun se ei tulosta sellaista laatua, mitä me haluaisimme siltä.
[Haastattelija]
Okei, että siinä on vielä jotain, mutta jotenkin toimii.
[Miro]
Voidaan lähteä siitä, että me ollaan kokeiltu jo aika lailla kaikkia. Niin aletaan hiljalleen sitten syventyä siihen asiaan, että onko siinä kapistuksessa ollut tehtaalta lähtien jo joku vika.
[Haastattelija]
Niin, että siitä on tullut joku maanantaikappale.
[Miro]
Joo, kuten se raja-arvoanturi, niin se oli ihan fyysinen vika.
[Haastattelija]
Okei.
[Miro]
Eli se oli, niin kuin voitaisiin sanoa, että väärässä paikassa.
[Haastattelija]
Joo, reklamaatiota. Onko se mahdollista vielä näiden vuosien jälkeen vielä reklamaatiota?
[Miro]
Joo, en tiedä kauanko se on siinä ollut.
[Haastattelija]
Mutta te huomasitte sen, että silleen mun mielestä aika hyvin.
[Miro]
Joo, meidän kappalet oli sellaisia, että ne oli siis keskeltä väärässä kulmassa.
[Haastattelija]
Oho.
[Miro]
Eli se tulosti ihan hyvin, vaikka mietitään ihan normaalia vaikka lieriötä. Se tulosti sitä ihan hyvin, sitten kesken, niin yhtäkkiä pari senttiä vinos. Ja sitten se jatkoi taas tulostamista normaalisti.
[Haastattelija]
Mitä?
[Miro]
Joo, että siitä tuli sitten semmoinen lieriö, missä oli pieni porras.
[Haastattelija]
Joo, pieni semmoinen välihyppy.
[Miro]
Pieni, hyvin tärkeä, kun puhutaan kuitenkin millin toleransseista, kun pitää tulostaa kaikkea. Mutta se oli niin kuin sellainen, että hetki, nyt ei toimi kaikki.
[Haastattelija]
No ei kyllä.
[Ville]
Tuleehan niitä muita haasteita myös siinä, kun onhan tuossa edeltäviä projektiryhmiä, hän on ollut. Niillä, ketkä ovat olleet osana niitä projektiryhmiä, niin heillä ei välttämättä ihan täysin ole ollut hallussa tuo auton rakentaminen. Ja se kyllä myös näkyy joissain paikoin autoa.
Tässä oli tämä vaihdelaatikon vaihto tähän uuteen, niin sitä joutui runkoa. Niin sille piti yksinkertaisesti näyttää rälläkkää, että saatiin uusi vaihdelaatikko paikoilleen. Koska vanhan vaihteiston kiinnikkeet oli, no sanotaanko vähän…
Sinne päin. Sinne päin, sanotaanko näin, laitettu paikalleen. Että ne piti rälläköidä auki hitsi saamatti ihan täysin ja sitten lyödä isolla vasaralla pois.
[Haastattelija]
Ihan kauheeta. Jotenkin silleen, kun yritetään ajatella, että se minkä sä laitat johonkin, niin sun pitäisi saada se myös pois.
[Ville]
Kyllä, se oli vähän ehkä ajateltu, että ei sinne koskaan vaihdeta erilaista vaihdelaatikkoa, mutta kyllä sinne olisi voinut ehkä vähän ajatella, että mitäs jos siinä joutuisi tekemään muokkauksia.
[Haastattelija]
Joskus, ikinä.
[Ville]
Tällä hetkelläkin, mikä meillä on vaihteiston kannatin, niin se on tehty niinkin järkevästi, että se on pulttiliitoksilla sentään, että sen saa aina pois sieltä.
[Haastattelija]
Niin, että oikein on hyvä ratkaisu tuollainen.
[Miro]
Sekin, että se pysyy vielä kuitenkin säännöissä, että se saa olla pulttiliitos. Jälleen kerran meidän pitää katsoa sitä isoa sääntökirjaa, tuon autoluokan sääntökirjaa, että voiko näin tehdä. Voi tehdä, joten ei hitsata.
[Haastattelija]
Joo, pitää katsoa sieltä, että mikä on sallittua. Mutta kuulostaa radikaalilta, että aiemmat on tehnyt silleen, että se on teillä murheenkryyninä nyt sitten, että pitääkö nyt rälläkällä vai vasaralla tätä vetää palasiksi.
[Miro]
Ja välillä joutuu, ja on joutunutkin. En tiedä, kuinka se ulkopuoliselle näyttää, mutta se on yllättävän, niin kuin usein joutuu käyttämään niin sanotusti väkivaltaa tuon auton rakentamisessa. Ja väkivallalla tarkoitan sitä, että sitten kun se rälläkkä tulee esiin, niin sitten se joutuu leikkelemään jotakin.
Silloin on ainakin meikäläisen mielestä edellisten suunnittelu mennyt pieleen. Kun ainakin itsellä on sellainen mentaliteetti, että lähtökohtaisesti kaikki pitää suunnitella niin, että se on mahdollisimman yhteen sopivaa tulevaisuuden suunnitelmien kanssa.
[Haastattelija]
Niin, ja tuo on mun mielestä hyvä ajattelua silleen, että ehkä aiemmissa ryhmissä ei ole ollut sellaista tietotaitoa vielä siinä kohtaa.
[Miro]
Niin, ja siinäkin se, että mä veikkaan, että on ollut. Mutta silloin se ei ole ollut niillä ehkä niin iso prioriteetti.
[Haastattelija]
Niitä ei ole ollut sellaista motivaatioita sitten näkynyt.
[Miro]
Tässä on kuitenkin, meidän on helppo sanoa, meillä on melkein 15 vuotta dokumentointia, mitä me voidaan lukea. Niin, kyllä tuosta helposti ottaa sitten opiksi.
[Haastattelija]
Niin totta.
[Miro]
Ja silloin on joku väärin, jos ei sitä ota opiksi, että hei, mietipä sen ennen kuin teet.
[Haastattelija]
No joo, no kertokaa mitä te olette tehneet tuolle autolle. Vähän ollaan puhuttu tässä jo aiemmin, että jotain on silleen.
[Miro]
Vähän 3D-tulostusta.
[Haastattelija]
Vähän tällaista menty, niin kertokaapas vielä siitä autosta, että mitä te olette sille nyt tehneet.
[Mikko]
No isoin juttu, mikä me siihen autoon ollaan nyt tehty, niin me ollaan vakioimusarjan tilalle laitettu tämmöiset läppärungot, mitkä hengittää vähän paremmin kuin se vakioimusarja. Niin se saa vähän paremmin ilmaa sinne moottoriin sisälle, jonka pitäisi sitten nostaa näitä tehoja.
[Haastattelija]
Se on sallittua kirjan mukaan?
[Mikko]
On, on joo.
[Haastattelija]
Vaikka se nostaa tehoja?
[Mikko]
Joo. Okei. Siinä on joku laskennallinen tehoraja, mitä en muista ulkoa.
Mutta joo, siis saa. Ne on ihan sääntöjen sisällä tehty niitä ajatellen. Mutta sitten toinen juttu myös, mikä on ollut, niin tuo edellinen ryhmä oli aloittanut tämmöisen vaihdelaatikkomuutoksen tähän autoon.
Eli sinne on vaihdettu nyt, se oli Fordin Type 9, mikä siellä oli aiemmin. Ja nyt siellä on BMW Getrag viisivaihteinen vaihdelaatikko.
[Miro]
240?
[Mikko]
240, kyllä. BMW Getrag 240 vaihdelaatikko. Me ollaan sitä edellisen ryhmän, mihin ne jäi, niin ollaan sitten sitä jatkettu eteenpäin, tätä vaihdelaatikkomuunnosta myös.
[Haastattelija]
Okei, tämä on vissiin parempi tämä BMW vaihdelaatikko.
[Miro]
Joo. Se tai se Fordin Type 9, niin oliko se, se taisi olla vähän niin kuin elämänsä lopus jo.
[Ville]
Kyllä, se oli vähän joo.
[Miro]
Sinne ilmeisesti ei mennyt enää oikein kunnolla vaihteetkaan sisään.
[Ville]
Ei siellä. Ai, tämä oli aika. Sellainen voisit sanoa, niin kuin moni varmaan on, jos on joku ajanut vaikka armeijan kuorma-autoilla, niin sanottu soppakauhavaihteisto, että ei minkäänlaisia.
[Haastattelija]
Okei, sitten vaan tuurilla se menee silmään.
[Ville]
Niin.
[Haastattelija]
Okei, joo, että oli aika kiinni vaihtaa. No onko jotain muita?
[Mikko]
No nyt ollaan sitten tuossa, me ollaan tuota E85 muunnosta, eli niin kuin etanolimuunnosta myös vähän yritetty saattaa eteenpäin tai aloitella tuossa myös. Eli se kävisi niin kuin etanolipitoisella polttoaineella, RE85, saisi käymään tuon moottorin, niin sen kautta saisi myös sitten enemmän tehoa siitä moottorista. Niin me ollaan sitä nyt vähän aloiteltu, eli ollaan sytytyspuolia vähän suunniteltu uusia sinne ja noita polttoainelinjoja myös suunniteltu ja kateltu, että vedetään uusiksi.
Ja jotain muita komponentteja myös, mitä siihen sitten tarvii.
[Haastattelija]
No joo, tästä on nyt tulossa tehokkaampaa autoja sinne, on tulossa tästä etanolia ja sitten nää läpät, jotka vaihtaa ilmaa jotenkin.
[Ville]
Joo, ne läppärungot. Kaasun vastin, että auttaa myös ne läppärungot nopeammin vastaamaan kaasuun, koska sinulla on neljä kaasuläppää yhden sijasta.
[Miro]
Joo, se tota toi täytyy varmaan lisätä siihen, että kun me aloitettiin tää projekti viime syksynä, tai no varmaan itseasiassa marraskuuta ollut. No oikeastaan siinä sanotaan viime syksynä, niin se moottori oli silloin vielä ihan täysin vakio moottori. Elikkä tosiaan niin semmonen, mikä löytyy ihan semmosesta henkilöautosta, mistä löytyy myös tämä kyseinen moottori.
Sitä ei ollut mitenkään muutettu vielä.
[Mikko]
Mikä moottori se on?
[Miro]
No se on Citroënin EV10J4.
[Haastattelija]
Tiedätkö paljon siinä oli niin kuin heppoja esimerkiksi?
[Miro]
Joo, joo me laskettiin. Elikkä tässä EW10J4, niin siinä on 134 hevosvoimaa tehtaalta.
[Haastattelija]
Okei.
[Miro]
Ja nyt näillä meidän muutoksilla me muutettiin myös sen auton kantta, ja me laskettiin, että olisi hyvä, jos me saataisiin 180 hevosvoimaa esimerkiksi pihalle siitä.
[Haastattelija]
Oho, eli te olette näillä niin kuin elementeillä saanut nostettua?
[Miro]
Joo, sitähän ei ole vielä testattu, elikkä se pitää, puhuin aikaisemmin sitä penkittämisestä. Elikkä se on moottori tai niin kuin henkilöauto dynorulla, ja sillä mitataan renkailta ajoneuvon hevosvoimat.
[Haastattelija]
Okei, se tarkoittaa penkittämistä?
[Miro]
Se on penkittämistä jollekin.
[Haastattelija]
Niin okei.
[Miro]
Me ei olla vielä tähän päästy, mutta nämä pystyy laskemaan matematiikalla. Eli se lasketaan näin periaatteessa yksinkertaisesti sen kautta, että paljonko on mahdollista syöttää ilmaa sen koko moottorin läpi, elikkä imupuolelta pakopuolelle.
[Haastattelija]
Okei.
[Miro]
Ja sitten tämä ilmamäärä, niin siitä pystytään laskemaan erilaisilla matemaattisilla kaavoilla se, että paljonko siinä on se potentiaalinen hevosvoimamäärä. Ja meidän laskuilla se meni yli 180, mutta nyt koska se on vain potentiaalisesti se on laskuja, niin tietysti sitähän pitää sitten saada tämä konkreettia pihalla.
[Haastattelija]
Ja varmaan vaikuttaa, että onko tuolla talvi vai kesä, ja tuulenvire ja kaikki tämä, niin sitten saa sen todellisen luvun.
[Miro]
Tietysti siinä on niin paljon antureita jo tollaisessakin automoottorissa, että se säätää sään mukaan itseänsä.
[Haastattelija]
Okei.
[Miro]
Mutta silti siinä on paljon tekijöitä, mitkä siihen vaikuttavat.
[Haastattelija]
Joo.
[Miro]
Esimerkiksi paljonko sitä tehoa häviää voimansiirtoon.
[Haastattelija]
Niin niin.
[Miro]
Eli kun se menee sitten…
[Haastattelija]
Ja koska te pääsette testaamaan tätä sitten, että paljon siinä on oikeasti hevosvoimia?
[Miro]
Kyllä se tässä keväällä olisi tarkoitus.
[Haastattelija]
Okei.
[Miro]
Paljonko tätä jaksoa onkaan jäljellä, onko tämä neljä viikkoa jäljellä? Neljä viikkoa?
[Haastattelija]
Joo.
[Mikko]
Vähän saattaa kiiret tulla, mutta… Kyllä, tässä kiiret tulee.
[Haastattelija]
No deadline 4 viikon päästä, niin sitten saadaan tietää hevosvoimat. Tuleeko siitä julkista tietoa?
[Miro]
Tulee tottakai. Jes.
[Haastattelija]
Jäädyn odottamaan. Oliko se 180 hevosvoimaa vai?
[Miro]
Se oli sittenkin toivomus. Niin. Ja sen jälkeen, kun me ollaan saatu se säädettyä se auto sitten.
[Haastattelija]
Okei.
[Miro]
Sehän pitää näiden meidän muutosten jälkeen, niin sehän pitää säätää ihan alusta loppuun uusiksi. Eli siellä on ollut joku jo aikaisemmin tällainen moottorikartta, mutta se ei enää päde näiden muutosten jälkeen.
[Haastattelija]
Joo. No kertokaa vielä vähän lisää tuosta kilpa-auton tekniikasta.
[Mikko]
Miro nyt sanoikin sen moottorin, ja me luoteltiinkin jo vaihteistokin sen lisäksi, mutta siellähän oli… Sitten tasauspyörästönä siellä oli, Ville muistaa, se oli Volvon…
[Ville]
Volvon, niin… Mikäs se olikaan?
[Miro]
140, olisiko ollut Volvon?
[Ville]
Olisiko ollut 140?
[Miro]
Joo.
[Ville]
Volvon jäykkä taka-akseli, jossa on tasauspyörästön lukko vielä.
[Miro]
Joo.
[Ville]
Että voima vain liittyy molemmille puolille, kun vedätetään.
[Miro]
Sitten jarruista, niin oliko siinä edessä, taisi olla Taunuksen jarrut.
[Ville]
Joo.
[Miro]
Ford Taunuksen jarrut, levyjarrut ja taisi olla tuplamäntäjarrut.
[Mikko]
Kyllä, joo, näin on.
[Miro]
Ja takana siinä oli taas sitten, muistaako kukaan teistä mikä se oli?
[Ville]
Se on varmaan siinä, olisiko ne ollut Volvon, niin oisko?
[Mikko]
Mä en ulkoa muista. Mä muistan vaan, että ne oli punaiset ne.
[Ville]
Joo. Satulan väri punainen. Okei.
Yks mäntäjarrut siellä on kuitenkin.
[Miro]
Joo. Edessä kaksi mäntäiset Taunuksesta ja takaa, tai kyllä ne mä väittäisin, että ne on Volvon. Volvon yks mäntäiset jarrut.
Ja levyjarrut joka pyörässä. Ja sitten hydraulinen käsijarru. Ja oikeastaan siinä se tuommoisen yksinkertaisen kilpa-auton tekniikka onkin.
Moottorivaihteisto ja voimansiirto ja jarrut.
[Haastattelija]
Tuli mieleen, että te varmaan tiedätte ihan ylipäätään autoista.
[Miro]
Kyllä.
[Haastattelija]
Joo, niin voitteko heittää semmoisen, että mikä on hyvä auton merkki?
[Ville]
Mitä haluaa?
[Haastattelija]
Ja perustelut.
[Ville]
No tästähän voidaan olla vaikka montaa eri mieltä. Sehän riippuu mitä haetaan autolta. Haetaanko sitä, että se on peruskäyttö, kauppakassi.
Että siellä ajat paikasta A paikkaan B ja ei kiinnosta, että onko se ajo dynamiisesti mitenkään mielenkiintoinen. Onko se mielenkiintoinen ajaa, onko se urheilullinen ajaa.
Kaikki tallainenhan merkkaa. Varsinkin meikäläiselle, kun ollaan autoharrastajia. Sen auton pitää olla dynaamisesti hyvä auto ajaa.
Että, se voi olla semmoinen peruskauppakassikin. Mutta jos se ei ole mielenkiintoinen auto ajaa, niin emme sellaista hanki ollenkaan.
[Haastattelija]
No mikä se auto sitten olisi? Tai mikä merkki se olisi?
[Ville]
Se vähän riippuu taas, että mitä halutaan.
[Mikko]
Japanilainen?
[Ville]
No japanilaisilla on aika hyviä malleja aina. Ja on ollut vuosia. Itsellä on monta japanilaista autoa ollut.
Sitten on myös saksalaisia ollut. Niillä on ajodynamiikaltaan todella hyviä autoja, sanotaanko näin. Mutta itse insinöörityön kannalta ja tekniikalta.
Kyllä niitä ruvetaan huoltamaan. Nyt ne on vähän kyseenalaisia, sanotaanko näin. Jotkut ne ratkaisut niissä autoissa.
On ne varmaan insinöörin pöydällä ollut ihan hienoja. Mutta sitten kun pitäisi tälleen yleensä, kun meikäläinenkin ostaa jonkun tuommoisen auton. Sehän on yleensä urheiluauto.
Niin se ei ole uusi auto enää. Se pitää muistaa siinä vaiheessa myös. Niin siellä tulee vanhan auton viatkin.
Ja sitten kun niitä joutuu korjaamaan. Niin oho, olipas taas tämmöinen yksinkertainen puolentunnin homma. Tämä muuttuikin kolmen tunnin hommaksi.
[Haastattelija]
Eikä, joo, inhottavaa.
[Ville]
Mutta jos tälleen perushyvä auto, millä minäkin nyt aion taas keväällä, otan taas pihalle. Niin Mazda MX-5 urheiluauto.
Se on, sanotaanko näin, jos haetaan sellaista perushyvää urheiluautoa vaikka. Että se on luotettava. Ja yllättävän polttoainetaloudellinenkin.
Ja halpa pitää. Niin se on se MX-5 Mazda. No ei se ole syystäkään.
Se on syystäkin maailman myydyin urheiluautomalli.
[Miro]
Kuulostaa hyvältä. Ainakin näistä uusista. Minkäs ikäinen se oli Ville, se sun auto?
[Ville]
Se on 2020, niin se on nyt viisi vuotta vanha auto. Oho. On minulla nyt käyttöautona Hyundain i20 n, joka ei ole tavallinen hatchback, se on hot hatchback, eli kuumo viistoperä. Se on urheilumalli sekin, että sekin on ihan jees silleen käyttöautona.
[Haastattelija]
Se on sellainen kauppa-auto.
[Ville]
Kauppa-auto, niin suoraan. Kauppa-auto, kauppa-auto. No se on kauppa-auton kokoinen, mutta jos haluaa hauskaa pitää, niin kyllä se polttaa rengasta kahdella pyörällä, mutta ei tule vetoonen kuitenkin, ja sillä pystyy aiheuttamaan pahennusta vaikka kuipaan monelle ihmiselle.
[Haastattelija]
Eli se kauppakassi on monikäyttöinen.
[Ville]
Kyllä on, se on erittäin monikäyttöinen kauppakassi.
[Miro]
Mulla on taas itsellä ollut se, että ei taida olla mun uusin auto, mikä mulla on, niin se on vuosimallia 88.
[Haastattelija]
Onpa vanha.
[Miro]
Joo, tai no mun mielestä se on aika uusi, mutta ehkä se on se, että kun se on se uusi, niin sen takia se tuntuu niin uudelta.
Mutta mulla on ollut aina vähän sellainen, että mua kiinnostaa kaikki eriskummalliset autot. Jos on semmoinen auto, mitä mä en näe päivittäisliikenteessä.
[Haastattelija]
Semmoinen uniikki.
[Miro]
Joo, uniikki. Jos en mä näe sitä päivittäisliikenteessä, jos siinä on vähän jotakin eriskummallisia ratkaisuja. Esimerkiksi mulla on osa omistajuudessa hyvän ystäväni kanssa semmoinen Citroën BX, ja siinä on hydraulinen alusta, eli hydraulinen jousitus ja hydrauliset jarrut.
Eli siinä ei ole perusrautajousitusta, ja se säätää itse sen tien mukaan.
[Haastattelija]
Oikeasti?
[Miro]
Joo, eli se adaptoituu siihen tiehen.
Ja se on tosi monin kuvaajalle sitä, että se on vähän niin kuin tyynyllä ajaessa.
[Haastattelija]
Oikeasti, että se vetää vähän hitaasti?
[Miro]
Se on semmoinen vesipatja periaatteessa.
[Haastattelija]
Ja mitä jos tulee yhtäkkiä töyssy silleen?
[Miro]
Se ottaa sen vastaan, eikä se auto hievahtaa silleen.
[Haastattelija]
Tekeekö se silleen hitaasti sen?
[Miro]
No tietysti, kuinka lujaa sä ajat siihen töyssyyn. Lujaa tulee, niin se antaa kyllä joustaa, mutta se tarkoituksena Citroënillä siinä on ollut silloin aikanaan se, että tien epäkunto, töyssyt nämä, niin ne ei tunnu korissa. Elikkä vaikka kuinka huono tie olisi, niin auton kori pysyy paikallaan ja kuski pysyy, niin kuin sä ajais ihan uudella asfaltilla.
[Haastattelija]
Tyynyllä?
[Miro]
Joo, toi tyynyllä. Mulla on se, että erikoiset ajaneuvot, tollaiset vanhat yleensä, niitä näkee aika vähän, niin se on sellainen, mikä mua kiehtoo.
Siinä on myös sitten se, että ehkä vähän insinöörin näkökulmasta, niin katsoa sitä, että miten se on tehty, miksi se on tehty, mitä sillä on haettu, ja sitten, että kuinka hyvin se oikeasti sitä käytännössä toimii.
[Haastattelija]
Niin, totta kuulostaa on hyvältä. Ja mitäs Mikko?
[Mikko]
No mä sanon jo mun mielipiteen, että sehän on subjektiivista, että mikä on paras auto, mutta kyllä ne japanilaiset osaa niitä autoja tehdä paremmin kuin kukaan.
[Haastattelija]
Hei, droppaa nyt joku merkki.
[Mikko]
Toyota ja Subaru.
[Haastattelija]
Okei, hyvä.
[Ville]
Itsekin kesät, niin on mulla se MX-5, mistä saa katoon heitettyä alas, mutta sitten on myös tallissa vuoden 59 Sefralet Corvette, joka on oikeasti hieno klassikkoauto, täysin alkuperäiskuntoinen ja todella arvokas laite. Sillä tulee, vaikka ajattelisi, että semmoinen vanha klassikkoa arvokas auto, eihän sellaisella kannata ajoa joka päivä, mutta aina kun on kesä viikonloppuun, oli se pihalle ja ajetaan tällä S-kauppaan hakemaan limppaa.
[Haastattelija]
Niin totta.
[Ville]
Siinähän se on paras siinä vaiheessa.
[Haastattelija]
Siis tuli mieleen, että onko Renault niin ranskalainen?
[Ville]
On.
[Haastattelija]
Ja mun henkilökohtainen mielipide, mä vihaan niitä, ne on ihan paskoja. Ne jättää tielle.
[Ville]
Oikein.
[Haastattelija]
Vaikka ne jättää tielle, mä oon kokenut tän ihan kantapään kautta, että se on jättänyt aina tielle.
[Haastattelija]
Pahinta on sadekelit, ne jättää ainakin silloin tielle. Ne ei vaihda vaihdetta, vaan yhtäkkiä se koneisto voi mennä rikki, ja se vaihtaa itsestään jotenkin silleen.
[Ville]
Se on semmoisia jotain automaattisia.
Joo, no siinä tapauksessa.
[Miro]
Joo, kyllä se on tuota toi, mulla on tuolla se yksi ranskalainen auto, mutta niitä on päässyt tuossa, itsekin oon kuitenkin jonkinmoisen pienen uran jo suorittanut ihan perusmekaanikkona korjaamolla, kun mä tänne tulin. Kyllä se ranskalaisissa autoissa, niissä pitää aina pieni varaus ottaa, ennen kuin niitä lähtee korjaamaan, että siellä saattaa olla kaikenlaisia.
[Haastattelija]
Never again.
[Miro]
Mutta omalla kokemuksella, ehkä ne ei vaan tykkää tästä Suomen kelistä ne autot.
[Haastattelija]
Joo, veikkaan joo.
[Miro]
Ne on suunniteltu sinne jonnekin Pariisin kaduille.
[Ville]
Sama se on nuo italialaisetkin. No se vähän riippuu, itse kun olen vähän urheiluisempi autojen perään, niin minulla nyt on se, että vielä en pystynyt elämään niiden autojen virheiden kanssa kyllä. Mutta niissäkin pitää aina varauksella ottaa, että hei, tässä saattaa joskus käydä vaikka jotain hassua.
[Haastattelija]
Ettei tule yllätyksenä.
[Ville]
Niin, sama se on kyllä saksalaisissakin autossa. Minulla oli avobemari tässä, minulla oli se useamman vuodenkin jopa, niin semmoinen 335 avobemari. Ei siinä mitään niin ohjausten ostimeen päälinjan letku 1 ja 2 vaan päätti, että minäpä peruutan pihalle.
Ja kaikki ohjausten ostinöljyt, niin ajoaikana pihalle hirveä savu, ja ohjausten ostimen pumppu rikki. Eikö siinä, no ei kun käy hakemassa uusi, niin käy paikallisista motonetistä hakemassa uuden, 200 eurolla. Ai, tämä ei käykään tähän, koska tämä on erilliseen, tai sitä on siihen autoon tehty, mutta semmoisella varusteella olevaa, koska niitä sai kahdella eri varusteella niitä autoja, oli adaptiivisella ohjauksella ja sitten ilman adaptiivista.
Ja minulla oli just semmoinen, missä ei ollut adaptiivista ohjausta.
[Haastattelija]
Eikä.
[Ville]
Oho, no mistäs minä pumppun tähän? No ei kun Jenkeistä tilaamaan, ja se maksoi 800.
[Haastattelija]
Joo ei, pitää niin kaukaa lähteä tilaamaan.
[Ville]
Joo, ja sitten ootat siinä, no ei kuukausi suurin, no vei niin siinä, että se pumppu tuli, ja sitten, no ei kun vaihtamaan sitä, ja siihen vielä yksi työpäivä, ja semmoiseenkin kannattaa aina varautua.
[Haastattelija]
Niin, ja sitten just niin, että pitää odottaa sitä osaa oikeasti joku miljoonan vuotta.
[Miro]
Joo. Tuossa ehkä meikälaiselta tällainen mun tyhjentävä vastaus siihen, että mikä on oikeasti paras auto, niin on se, että no yksi, osaatko sä korjata autoja? Jos sä osaat korjata autoja, niin no sittenhän se laajentaa, joista paras auto skaalaa aika paljon.
[Haastattelija]
Repertuaria.
[Miro]
Joo, se laajenee hyvin paljon. Että mulla niinkun taitaa, mä oon sellainen sekamerkkikäyttäjä, että mulla on monta erimerkkistä autoa, mutta Mazda ja Nissania löytyy niinku japanilaisista. Ja kyllä mä sanon, että japanilaisissa autoissa on ehkä se hienous, että sä ostat itselle sellaisen käyttökuntoisen japanilaisen auton, vaikka 80-luvulta tai 90-luvulta, ja sit sä ostat toisen varaosiksi siihen viereen.
[Haastattelija]
Oho!
[Miro]
Niin, niin siinä tavallaan se, että jos sä osaat jotakin itse tehdä, niin sähän pystyt pitämään sen toisen auton aika pitkäänkin liikenteessä, ja samalla sä puraat jotakin, esimerkiksi yleensä ne varaosa-autot on huonokuntoisempia, sellaisia, mitä ei kannata laittaa enää liikenteeseen, niin sä purat sen hiljalleen paloiksi siinä, ja sitten se lähtee takaisin kiertotalouteen, ja siitä tehdään vaikka lusikoita. Niin, niin se on ehkä tämä minun ajattelutapa siinä, että pääsee ajaa vanhalla autolla, ja sitten niin totta kai kun sitä itse koko ajan siinä huoltaa ja rakentaa, niin se sitten kunnoltakin paranee.
[Haastattelija]
Seuraavassa hetkessä sä katsot, että sun mazda on sun kädessä oleva lusikka.
[Miro]
Joo!
[Haastattelija]
Sillain wow!
[Ville]
Toivottavasti se ei siihen mene, mutta kyllä se itsekin olen myös sitä mieltä, että se on parempi pitää se vanha auto liikenteessä, kuin ostaa viiden vuoden välein uusi auto rahoituksella yleensä, niin miksei vaan osta sitä vanhaa autoa, ja sitten pidä sitä liikenteessä. Varaosien tekohan vie vähemmän materiaalia, kun teet uuden auton esimerkiksi, jos mennään niin kuin näin pitkälle.
[Haastattelija]
Niin totta, taloudellinen hyöty.
[Miro]
Toki siinä on sitten taas se, että kun kaikilta ei löydy sitä taitoa pitää sitä vanhaa autoa. Se on valitettava totuus. Mutta ehkä siinä olisi sellainen, että ihmiset opetelkaa pieniä nikkarointitaitoja.
[Ville]
Eihän ne ole kuin ihmisten tekemiä.
[Haastattelija]
Katsotaan vain YouTubesta.
[Ville]
YouTube on hyvä. Ihminen on sen kasannut, niin ihminen osaa myös sen purkaa.
[Haastattelija]
Step by step, niin kuin näin opit.
[Ville]
Näin se on kaikki muutkin oppinut. Tämä oli aika tyhjentävä.
[Haastattelija]
Minuakin alkoi nyt kiinnostaa tämä aihe. Minä ehkä aloitan katsoa nyt YouTube-videoita.
[Ville]
Kohta on viisi harraste-autoa pihassa.
[Haastattelija]
Mutta Renaultista hankkiudutaan eroon, ja sitten se on varmaan Toyota.
[Mikko]
Hyvä, peukkuu ylös.
[Haastattelija]
Peukkuu ylös Toyotalle. Ei, mutta sehän on luokkansa turvallisin.
[Miro]
Vai oliko se Volvo? Tästäkin voidaan taas kiistellä.
[Haastattelija]
Joo, mutta Volvossa on hyvä se, että sinä muistat aina sitten, että kumpi on vasen ja kumpi oikea.
[Miro]
Vasen ja oikea.
[Haastattelija]
Ikuinen muistisääntö. Tässä on nyt käynyt ilmi, että olen aavistanut, että olette ihan tykännyt tehdä tätä projektia yhdessä.
[Miro]
Kyllä.
[Haastattelija]
Onko tähän loppuun vielä jotain, mitä haluaisitte sanoa vaikka kuulijoille?
[Miro]
Menkää seuraamaan somessa. Instagramissa, at project locost, ja project on kirjoitettu silleen, että se on J:llä ja E:llä ja CT, eli englantilaisittain project, ja sitten locost on ihan C:llä. Pitäisi löytää kyllä, siinä on se hieno keltainen kuva, mikä on SEAMKin virallisissa väreissä ja logolla, niin ei pitäisi mennä ohi.
[Ville]
Eikai tässä sen kummosemmin, ainakaan keksi.
[Mikko]
En tiedä, onko mitään lisättävää.
[Miro]
Se on ihan kivaa, että päästiin tuleen tänne.
[Haastattelija]
Tämä oli ihan mahtava juttu. Neljän viikon päästä saadaan varmaan tietää sitten hevosvoimat ja kaikki.
[Miro]
Toivottavasti.
[Haastattelija]
Minulla on sormet ristissä, että saadaan tietää.
[Miro]
Kiitos vaan.
[Haastattelija]
Ja sieltä lähtekää kaikki seurailemaan nyt sitten sosiaalisissa medioissa, että miten tämä projekti etenee.
[Miro]
Kylläkin näin. Eikö ole siinä, että kiitos tän päiväisestä.
[Haastattelija]
Kiitos paljon.
[Miro]
Kiitos. Kiitos.