SEAMK Talk: Työharjoittelu
[Haastattelija]
Tervetuloa SEAMK Radion pariin. Ollaan täällä Frami F:n käytävällä taas ja ollaan saatu tänne muutama vieras paikalle. Käydään tällainen ihan esittäytymiskierros.
Voitte kertoa teidän nimen ja mitä alaa opiskelette ja voitte kertoa, että monennettako vuotta. Aloitetaan vaikka sieltä.
[Aada]
Mä oon Aada ja mä opiskelen agrologiksi ja oon nyt toisella vuodella.
[Matias]
Mä oon Matias, mä opiskelen rakennusmestariksi ja tää on mun ensimmäinen vuosi.
[Mailee]
Mailee, kulttuurituottajaksi opiskelen ja nyt toista vuotta.
[Haastattelija]
Hei mahtavaa. Ennen kuin päästään itse meidän aiheen pariin, niin mulla on teille tällainen pieni haaste. Mä tuun sanoo jonkun sanan ja te sanotte, että mikä juttu tai asia teille tulee mieleen siitä sanasta, minkä mä sanon mahdollisimman nopeasti.
Esimerkiksi jos mä sanon vaikka kissa, niin te voitte sanoa vaikka koira tai mikä ikin teille tulee mieleen. Ymmärretty?
Voidaan käydä sillee järjestyksessä, mulla on teille jokaiselle omat sanat. Mitä tulee ekana Maileelle mieleen SEAMKista?
[Mailee]
Opiskelijat.
[Haastattelija]
Sodexo.
[Matias]
Hyvä ruoka.
[Haastattelija]
Tsumppi.
[Aada]
Kahvi.
[Haastattelija]
Frami F.
[Mailee]
Apua. SAMO.
[Haastattelija]
SAMO.
[Matias]
Urheilutoiminta.
[Haastattelija]
Kevät.
[Aada]
Aurinko.
[Haastattelija]
Seinäjoki.
[Mailee]
Etelä-Pohjanmaa.
[Haastattelija]
Opiskelijatapahtumat.
[Matias]
Bileet.
[Haastattelija]
Kampusranta.
[Aada]
Kahvila.
[Haastattelija]
Työharjoittelu.
[Mailee]
4H.
[Haastattelija]
Okei. Hei, hyviä vastauksia.
Tämä on nyt tällainen lämmittely ja aasin siltana tästä päästäänkin meidän aiheeseen, joka on siis työharjoittelut. Käydään tällainen kierros, että miten teidän alalla nuo työharjoittelut menee, että onko niitä kuinka monta ja minkä pituisia?
[Mailee]
Kulttuurialalla nyt tietääkseni on kaksi tällaista pidempää työharjoittelua. Ensimmäisenä vuonna olen ollutkin 4H-järjestöllä. Eli juuri tuossa kyselyssä, kun sanoit, että työharjoittelu tai tuossa leikissä, niin sitten minulla tuli ensimmäisenä mieleen tuo 4H siitä, kun olen ollut heidän järjestöllä täällä Seinäjoella.
Olen ollut työharjoittelussa ja nyt en justiin osaa määritellä, että mitä kuukausia, että kuinka monta kuukautta siinä menee, mutta pitkät on työharkat.
[Haastattelija]
Joo. 4-5 kuukautta kulttuurituottajilla.
[Mailee]
Sä muistit.
Juu. Miten sitten rakennusmestareilla?
[Matias]
Meillä on kolme työharkkaa ja ensimmäisenä kesänä se on ainakin, me suoritetaan aina silleen kesäisin, kesäloman aikaan. Ensimmäinen kesä on ainakin neljä viikkoa ja sitten muistaakseni se menee siitä sitten kuusi ja kahdeksan viikkoo seuraavat, jollen nyt kauheasti valehtele.
[Aada]
Meillä on myös kesäisin harjoittelut. Meillä on kaksi harkkaa.
Ekana vuonna on maatilaharjoittelu ja kolmannella vuodella on erikoistumisharjoittelu. Ne on molemmat kanssa pitkiä harkkoja. Nämä vähän riippuvat myös aiemmista opinnoista, että minkä pituinen se maatilaharjoittelu on.
Minä olin viitisen kuukautta. Se oli yksin 30 opintopistettä. Sitten se erkkaharkka taitaa olla 20 opintopistettä. Jos en ihan väärin muista.
[Haastattelija]
Eli teillä on aika pitkät harjoittelut sitten kanssa.
No niin, sä sanoit Mailee, että olet ollut siellä 4H. Haluatko vähän kertoa, mikä se siis on?
[Mailee]
4H on kansainvälinen järjestö. Niillä on ympäri Suomen toimipisteitä. Aika moni varmaan yhdistää 4H lasten ja nuorten kerhotoiminnan, mutta siinä on aika paljon muutakin kuin sitä kerhotoimintaa.
Niillä on ollut menossa uudelleen brändäys, missä on matalan kynnyksen yrittäjyyttä 18-28-vuotiaille suuntautuvaa. Sitten on myös leiritoimintaa. Monipuolista.
[Haastattelija]
Joo, kuulostaa kyllä siltä. Miten olitko sä ollut harjoittelussa aikaisemmin?
[Matias]
Mä en ole vielä ollut. Meillä se on, että ensimmäinen kesä on ihan vaan siihen käy minkälainen tahansa työ rakennustyömaalta tai rakennustöiden parissa. Ja sitten toinen ja kolmas kesä lähtee enemmän siihen työjohtopainotteeseen, että pitäisi olla sitä siinä työn ohessa.
[Haastattelija]
Okei. Onko sulla jotain tiettyä unelmaharkkapaikkaa mielessä, mihin sä ehkä haluaisit?
[Matias]
Ei sinänsä ole, koska niitäkin on aika vaikea saada meidän alalla, ainakin niitä työjohtopaikkoja. Kunhan nyt johonkin pääsee lähinnä.
[Haastattelija]
Joo. Onko silleen, että tällä alueella on ehkä hankala saada tuolla alalla vai miten teillä menee tuo, että on kilpailua?
[Matias]
No se menee ihan sen mukaan, kuinka paljon rakennetaan. Jos se on laskussa rakentaminen, niin sitten niitä työpaikkojakin on paljon vähemmän.
[Haastattelija]
No miten teillä muilla? Onko ollut vaikeaa löytää harkkapaikkaa tai millainen tilanne on, että onko paljon kilpailua?
[Aada]
Joo, no mun mielestä ei ollut vaikea löytää harkkapaikkaa. Toki nyt tässä lähistöllä on paljon maatiloja, niin sen puolesta oli mun mielestä ainakin helppoa, että kahdesta paikkaa kysyi. Ensimmäisestä oli, että niillä oli jo harjoittelija ja sitten sinne toiseen paikkaan pääsin.
Ei ollut mun mielestä vaikeaa löytää.
[Haastattelija]
Joo.
[Mailee]
Kyllä mä näen itse, että kulttuurialalla se on aika paljon myös kiinni siitä omasta aktiivisuudesta, että kuinka löytyy se paikka. Kun olen itse aktiivisesti siinä, niin löytyy varmasti. Itselläkin oli muutama paikka semmoinen, että yhdessä oli jo harjoittelija ja toisessa ajankohta vaan ei sitten täsmännyt.
Mä lähdinkin sitten omien arvojen kautta etsimään sitä työharkkapaikkaa ja sieltä sitten aika nopeasti tulikin sitten päätös, että pääsen.
[Haastattelija]
Niinpä. Ja toki just jokaisella harkalla on oma tarkoituksensa, että on ne tietyt vaatimukset, mitkä pitää täyttyä. Sitten sekin pitää vielä katsoa sen harkkapaikan kanssa.
Jos muuten olisi tosi kiva paikka, mutta sitten tuntuu, että niillä ei ole vaikka tarjota just sellaisia hommia, mistä saisi sitten kerrytettyä sellaista osaamista, mitä kuuluu. Sekin voi olla sellainen sitten siinä. Mutta kyllä oman kokemuksen mukaan tälleen, kun itsekin opiskelen kulttuurialaa, niin just se, että on oma-aloitteinen.
Kyllä varmasti jokainen sen harkkapaikan sitten löytää, kun vain jaksaa nähdä sen eteen vaivaa. Okei, no te, ketä olette ollut harjoittelussa jo, niin olisi tosi kiva kuulla teiltä joku sellainen hauska muisto tai joku mieleenpainuva kokemus, mikä teillä on ollut siellä. Että jos on ollut pitkiä harkkoja, niin siellä on varmasti kerennyt tapahtua kaikenlaista.
Niin tuleeko tästä äkkiseltään mieleen jotain sellaista tarinaa, minkä voisitte kertoa?
[Mailee]
No mulla itsellä ainakin tulee mieleen, kun olin siellä tekemässä leiriohjaajana sisältöä leirille ja sitten myös ihan fyysisesti paikalla. Mä olen sitten siellä aamutuimaan ennen kuin nämä ryhmät ovat saapuneet tälle leiripaikalle. Mä olen siellä metikössä sitten laitellut lappusia, kiinnitellyt puuhun ja naruilla ja tehnyt tuollasta rastirataa.
Ja siellä sitten on ollut lenkkeilijä koiransa kanssa ja vähän ihmetellyt, että mitä mä siellä oikein, kun mä olen niille tätä rastirataa tehnyt. Että tuolla tuommoinen vähän erikoisempi nainen sitten oli vähän tämmöistä keskellä suostavaa aluetta, laittamassa lappuja aamulla. Se oli ihan hauska.
Leiri oli tosi kiva. Oli ihanaa kyllä luonnon siimeksessä, mutta sinänsä oli ihan hauska muisto. Mutta lapsille oli tosi positiivinen semmoinen kokemus ja tuli hyvää palautetta.
[Haastattelija]
Ihanaa.
[Mailee]
Kyllä sieltä ihan kivoja eväitä niiden eväiden lisäksi tuli.
[Haastattelija]
Niinpä. Kiva kuulla.
[Aada]
No yksi mikä mulle tulee mieleen, niin mä olin siis harkassa yhden mun luokkakaverin kanssa.
Ja sitten tää isäntäväki oli lähtenyt lomalle ja me oltiin sitten mun kaverin kanssa kahdestaan siellä navetassa. Aateltiin, että kaikki on nyt valmista ja kaikki hyvin siellä navetassa.
Sitten me huomataan, että siellä on yksi lehmä aivan väärässä paikkaa. Se oli mennyt parren jakajien väliin väärään paikkaan. Se oli metalliputkien välissä, minne sen ei todella pitäisi mennä. Ja me oltiin tässä kohtaa oltu jo pari kuukautta siellä harkassa ja mitään tällaista ei ollut tapahtunut. Siinä me sitten lauantai-iltana mietitään, että mitesköhän me nyt täällä tehdään.
Kellenköhän me soitetaan? Kyllä me sitten saatiin ihan hyvät ohjeet, mutta siellä joku puolitoista tuntia sitten väänneltiin ja käänneltiin. Ja yritettiin sitä lehmää sieltä oikeaan paikkaan.
Ja kyllä me sitten lopulta saatiin ne putket auki.
[Haastattelija]
Oliko sille käynyt mitään?
[Aada]
Ulla Taalasmaa pääsi sitten sieltä pois. Ei ollut käynyt mitään. Se oli ihan kunnossa kyllä.
Se on sellainen paikka, että sinne ei periaatteessa pitäisi päästä, mutta kyllähän sinne pääsee.
[Mailee]
Ei se hätääntynyt kuitenkaan?
[Aada]
No ei. Ei onneksi.
[Mailee]
Enemmän itsellä ehkä hätää.
[Aada]
Joo kyllä oli vähän, että oh no.
[Mailee]
Mitä tässä tekee? Täällä on lehmä väärässä paikassa. Kelle me soitetaan?
[Aada]
Se oli ihan kunnossa kyllä. Ei ollut mitään sille käynyt.
[Haastattelija]
No hyvä. Eli tällaisia yllättäviä tilanteita voi myös tulla. Ja ongelmanratkaisutaitoja pääsee harjoittelemaan.
[Aada]
Joo kyllä. Kaikkea voi sattua ja tapahtua.
[Haastattelija]
Voitaisiin seuraavaksi käydä tällainen kierros, että nyt olette kaikki täällä opiskelemassa ja olette toivottavasti löytäneet sen oman alan.
Mikä on teidän sellainen, jos pitäisi sanoa, missä te haluaisitte nähdä itsenne vaikka viiden vuoden päästä? Niin kuin tälleen uramielessä. Mikä olisi sellainen unelmaduunipaikka?
[Mailee]
Minua rupesi naurattaa, kun en vielä itsekään tiedä näin aikuisopiskelijana, että mikä minusta tulee isona. Se, missä pitäisi nähdä itseni viiden vuoden kuluttua. Kyllä sanoisin, että mun unelmatyöpaikka on varmasti sellainen, mikä sopii sen hetkisen elämäntilanteeseen.
Ei varmaan edes tunnu sillä lailla työltä, vaan menee vähän arjen jatkumona. Ja totta kai ihan kiva olisi saada työnsä mukaista palkkaakin. Se varmaan on se, että tässäkin taloustilanteessa pystyy elämään ilman, että tarvitsee miettiä, että jääkaapissa on muutakin kuin valo.
Ja varmasti moni opiskelija pystyy samaistumaan tuohon.
[Matias]
Itsellä varmaan, siinä olisi jo päästy työelämän pariin, niin unelmana olisi olla ehkä jossain isommalla työmaalla nuorempana rakennusmestarina. Eli pääsisi vähän siinä jonkun kokeneemman kaverin taustalla niin sanotusti oppimaan niitä asioita ja kehittämään vielä omaa osaamista siellä työelämänkin puolella, jotta voisi sitten joskus siirtyä ehkä vähän haastavampiin hommiin.
[Haastattelija]
Mikä olisi sellainen haastavampi homma?
[Matias]
Ehkä se, että sä oot vastuussa siitä koko isommasta työmaasta vanhempana rakennusmestarina siellä.
[Aada]
Mulla tulevaisuuden haaveena uran kannalta olisi, että kyllä mä haluaisin olla maatilan emäntä. Mutta ehkä voisi olla ennen sitä kiva olla jossain muualla töissä.
Mun mielestä voisi olla cool olla ehkä jossain pankissa töissä. Tai sitten ehkä olen asiantuntijana viiden vuoden päästä. Ehkä olisin just jossain muualla töissä ja sitten miettisin, että jäänkö kotitilalle vai mitä teen nyt.
[Haastattelija]
Okei, aika laaja kirjo. Miten pystyyks agrologi, saattekste kuinka paljon valmiuksia vaikka siihen, että toimisi jossain pankissa töissä?
[Aada]
Kyllä agrologi pystyy tosi laajasti työllistyä. Lisäksi voi ottaa esimerkiksi liiketaloudesta opintoja.
[Haastattelija]
Joo, toi on kyllä siistiä. Tuossa tulikin aika hyvin vaikka agrologi puolelta, että on oikeasti tosi laaja kirjo, että mihin pystyy työllistyä.
Ja varmasti tuo näkyy myös työharjoitteluissa, että mihin pystyy mennä harkkaan. Onko teidän luokalla vaikka monia, ketä haluaa olla enemmän talouspuolella harjoittelussa tai vaikka jossain pankissa vai miten teillä jakautuu?
[Aada]
Meillä pystyy erikoistumaan talouspuoleen tai prosessipuoleen. En oikeastaan vielä tiedä, että millaisissa harkkapaikoissa minun luokkakaverini haluaisi olla. Me ei vielä olla niitä erikoistumisvalintoja tehty.
Meillä on siis sellaiset hupparit, missä lukee selässä, että paalaajasta pankinjohtajaan on agrologi.
[Haastattelija]
Joo, olen nähnyt niitä paljon. Se on aika hyvä. Että se puhuu sitten puolestaan.
[Aada]
[Aada]
Kyllä, tosi paljon on vaihtoehtoja mihin voi työllistyä ja mitä voi tehdä.
[Haastattelija]
Entä rakennusmestareilla? Sä et ole ollut vielä harkassa.
Varmaan kukaan teidän luokalta ei ole vielä ollut. Oletko vielä puhunut teidän harkkasuunnitelmista tai minkälaisia uratavoitteita vaikka teidän luokkalaisella on? Mitä kaikkii eri vaihtoehtoja teidän alalla on?
[Matias]
Periaatteessa rakennusmestarilla on aika suppea se itsenään homma. Tai se homma mitä sä voit tehdä sillä tutkinnolla. Mutta sitten tietenkin sä voit, siitä on tosi helppo lisä kouluttautua esimerkiksi rakennusinsinööriksi, jolla on sitten taas paljon laajempi mahdollisuus tehdä niitä hommia.
Että insinööri pystyy tekemään mestarihommia sekä insinöörihommia. Mutta rakennusmestari pystyy johtamaan niitä työmaita, olemaan vastaavana työmaalla, katsomaan että kaikki hommat sujuu. Tai sitten pystyy myös suunnittelemaan, piirtämään jotain pienempiä kohteita.
[Haastattelija]
Mites kulttuurialalla?
[Mailee]
No mä luulen että sä oot ehkä pätevämpi vastaamaan tähän kuin mä.
[Haastattelija]
Voin sit täydentää.
[Mailee]
Joo, tosi laaja kenttä on. Aina musiikkimaailmasta, niin kaikkiin luovan alan puolen kulttuuritapahtumiin pystyy työllistymään. Tiedän että journalismin puolella on myös työllistynyt.
Sittenhän tästäkin on vielä jatko-opintoja tai mahdollista suuntautua. Esimerkiksi palvelumuotoilua. Ihan yritysmaailman puolelle ja tehdä yhteistyötä hyvinvointialojen kanssa.
Tuliko siinä nyt sitten kaikki?
[Haastattelija]
No siinä on kyllä aika hyvin joo.
[Mailee]
Markkinointi tietenkin. Sellainen aika olennainen juttu. Mulla itsellä on ainakin suunnitelmissa näiden opintojen jälkeen vielä opiskella lisää.
Muun muassa sitä palvelumuotoilua tai UX UI suunnittelua.
[Haastattelija]
Mitä suunnittelua?
[Mailee]
UX UI.
[Haastattelija]
Mikä se on?
[Mailee]
Se on vähän liippaa läheltä palvelumuotoilua siinä mielessä. Ne suunnittelee käyttäjälähtöisesti nettisivuja ja niiden visualisointia ja tekee IT-alan kanssa.
Siinä vähän yhdistetään design tähän IT-osaamiseen.
[Haastattelija]
Mielenkiintoista. Aina oppii uutta, en ollut tosta aikasemmin kuullu. Lisäisin tuohon vielä mediapuolen.
Siihen saa myös valmiuksia kulttuurituotannon opinnoissa. Myös graafisella puolella on jonkun verran kulttuurituottajia. Mutta laaja kirjo löytyy täältäkin.
Miten sitten teidän alalla? Löytyykö hyvin harkkapaikkoja ihan täältä Seinäjoelta? Kuitenkin opiskellaan täällä vai pitääkö monien lähteä johonkin muihin kaupunkeihin?
Varmasti riippuu myös paikasta, mikä kiinnostaa. Miten te yleisesti sanoisitte? Pitääkö lähteä isommille vesille vai löytyykö ihan Etelä-Pohjanmaalta?
[Aada]
Meidän alalla kyllä löytyy tosi hyvin Seinäjoelta ja Etelä-Pohjanmaalta. Olen itse Kurikasta kotosin ja olin sen maatilaharjoittelun tein Ilmajoella. Aika lähelle pääsi.
[Matias]
Meillä rakennusmestareilla luokkalaisilla on ollut vähän vaikeuksia löytää työpaikkaa. Mutta se on tällä alalla aika paljon, että jos sinulla on jotain suhteita johonkin firmaan tai olet ollut aikaisemmin töissä jollain rakennusalan firmalla, niin niillä kavereilla on ollut tosi helppoa se toiminta. Jos isommissa kaupungeissa rakennetaan enemmän, niin jossain Tampereelta, Helsingistä saattaa löytyä helpommin työpaikkoja.
Tietenkin myös hakijoita on siellä enemmän, kun siellä on myös paikalliset opiskelijat hakemassa niitä samoja paikkoja.
[Mailee]
Kulttuurialalla kyllähän täällä Seinäjoella paljon sattuu ja tapahtuu. Tämä on vähän sellainen ala, että tässä pitää pitää silmät auki ja nähdä niitä mahdollisuuksia myös siellä, missä niitä ei periaatteessa ole. Kyllä niitä löytyy täältä ihan paikallisestikin, riippuen sitten, että haluatko tapahtumatuotantoon vai jollekin muulle puolelle.
Kyllä ne taitaa aika lailla suurimmassa kuitenkin olla Tampereen ja Helsingin suunnassa. Joutuu sitten lähteä vähän kauemmas.
[Haastattelija]
Joo, ja tähän voin sanoa, että mä tein itse mun ensimmäisen harjoittelun tuolla Keravalla Etelä-Suomessa. Sitten laitoin kämpän vuokralle täällä ja lähdin sitten sinne. Mutta se oli kyllä tosi hyvä kokemus, että myös se, että jos löytyy joku kiva paikka jostain toiselta paikkakunnalta, niin se voi olla myös tälleen opintojen aikana tosi hyvä mahdollisuus päästä verkostoitumaan myös Seinäjoen ulkopuolellakin eri toimijoihin ja yrityksiin.
Vaikka se voi aluksi kuulostaa sellaiselta hankalalta, että miten mä saan kaikki käytännön jutut järjestyy ja tälleen, mutta kyllä ne järjestyy. Ihan omasta kokemuksesta ja monien muiden kavereiden kokemuksesta voin kyllä sanoa, että ei ole mitään hätää. Kyllä asiat järjestyy ja varmasti jokainen tulee löytää just sen oman harkkapaikan ja oman urapolun.
Jotenkin, että ei ole myöskään kiire. Opinnot on myös silleen, että saa harjoitella ja opetella sitä ja tutkia, että mikä voisi olla se oma juttu.
[Aada]
Vielä lisäyksenä, että meidän alalla ainakin pystyy menemään myös ulkomaille harjoitteluun.
[Mailee]
Kulttuurialalla on myös se, että pääsee ulkomaille myös harjoitteluun.
[Haastattelija]
Niin on. Mites rakennusmestareilla?
[Matias]
Kyllä meillä periaatteessa pääsee ja itse asiassa meidän yksi opettajakin suositteli, just kun puhuttiin esimerkiksi tuosta ruotsinkielestä, että kun se oli monella aika heikkoa, niin suositteli, että jos vaan pääsee, niin lähtekää vaikka ruotsiin töihin. Että siellä pääsee kieltä oppimaan samalla tosi hyvin ja vähän erilaista työympäristöä.
[Haastattelija]
Totta. Erooko paljon vaikka Suomen ja Ruotsin tämä työkenttä?
[Matias]
Kokemusta ei löydy, mutta uskoisin, että aika samantapaista rakentamista tapahtuu Ruotsissa. Siellä varmaan ihan samat lainsäädännöt pätee tähän rakentamiseen kuin Suomessa.
[Haastattelija]
Joo. Onko teillä jotain viimeisiä sanoja, viimeisiä rohkaisun sanoja jollekin, joka on vaikka pohtimassa ihan ylipäätään vaikka opiskelemaan lähtemistä tai työharjoitteluu, niin nyt voi jättää tällaiset viimeiset terveiset.
[Matias]
Kyllä mä sanoisin, että tämä oli tosi hyvä ratkaisu lähteä tänne SEAMKiin ainakin opiskelemaan. Eka tuntui vähän vaikealta, että tuonne kauas lähtee muuttamaan, mutta tämä on ollut tosi hyvä koulu kyllä tulla. Oon tykännyt paikasta, että kannattaa lähteä opiskelemaan.
[Haastattelija]
Ihana kuulla. Mistä päin sä oot alunperin?
[Matias]
Mä oon alunperin Loimaalta tuolta ihan etelästä.
[Haastattelija]
No niin. Tulitko alan perässä vai miten sitten SEAMKiin?
[Matias]
Päädyttiin mutkien kautta SEAMKiin, mutta täällä nyt ollaan.
[Haastattelija]
Ja ei ole kaduttanut.
[Matias]
Ei ole kaduttanut.
[Haastattelija]
Mahtavaa.
[Mailee]
Joo, mäkin haluan rohkaista kyllä siihen, että SEAMKiin kannattaa tulla opiskelemaan. Niin ikään katsomatta kuin mihinkään muuhunkaan, että rohkeasti vaan mukaan.
Oon tykännyt kyllä kovasti. Ja työharjoittelupaikkaa koskien, niin kyllä varmasti jokaiselle jotakin löytyy, että rohkeasti vaan kysymään. Ja sitten jos sieltä tulee kieltävää vastausta tai on just varattua tuuttaa, niin seuraavaa vaan.
[Haastattelija]
Just näin.
[Aada]
No kannattaa kyllä rohkeasti lähteä. Jos vähänkään joku ala kiinnostaa, niin opiskelee et kyllähän aina voi kouluttautua lisää ja vaihtaakin niitä tulevaisuuden suunnitelmia.
Ei kannata liikaa alkaa miettiä ja suunnittelemaan elämää. Mä oon kyllä tykännyt täällä opiskella. Ja just tuohon työharjoitteluun liittyen, niin kyllä opettajat kyllä auttavat ja neuvovat ihan kaikissa kysymyksissä.
Ja mikä nyt askarruttaa, että halusit sit Suomessa olla harjoittelussa tai ulkomailla, niin kyllä autetaan ja neuvotaan. Mikään ei ole siitä kiinni, että pitäisi yksin tehdä ja selvittää.
[Haastattelija]
Kyllä, erittäin hyvä pointti.
[Aada]
Kannattaa rohkeasti vaan.
[Haastattelija]
Niinpä. Että et ole yksin, että opettajat ja kaverit kyllä auttavat.
[Mailee]
On lupa mokata.
[Haastattelija]
Sekin, just näin. Hei, kiitos ihan super paljon, kun pääsitte paikalle vähän juttelemaan työharjoittelusta.
Tsemppiä kaikille loppuopintoihin ja loppuharjoitteluihin. Toivottavasti saatte niistä paljon. Ja sen vielä sanon myöskin, että tosiaan äänitetään näitä radiojaksoja nytten keväällä joka tiistai 11.30-12.30 joko Frami F:än aulassa tai Kampustalolla. Niin tuu rohkeasti mukaan juttelemaan. Meillä on erilaisia aiheita ja voidaan vain rennosti keskustella. Kiitos.