Esihenkilönä muutoksen keskellä: kokemuksia harjoittelustani Tuusulan kunnan puhtauspalveluissa

Kun aloitin syventävän harjoitteluni restonomiopinnoissani, minulla oli selkeä ajatus siitä, että haluan hyödyntää harjoittelun mahdollisimman kokonaisvaltaisesti oman ammatillisen identiteettini kehittämiseen. Koska työskentelen jo valmiiksi puhtauspalveluesimiehenä Tuusulan kunnan puhtauspalveluissa, päätin suorittaa harjoittelun omalla työpaikallani. Tämä ratkaisu osoittautui erittäin toimivaksi: pääsin näkemään oman työni uudesta näkökulmasta, laajentamaan vastuutani ja syventämään osaamistani tilanteessa, jossa organisaation toimintaympäristö oli parhaillaan voimakkaassa muutoksessa.

Harjoittelun aikana sain pohtia paitsi omaa johtamistani myös sitä, kuinka puhtauspalvelut kokonaisuutena toimivat osana kunnan palvelurakennetta. Julkisen sektorin puhtauspalvelutyö on monessa mielessä näkymätöntä, mutta samalla kriittisen tärkeää. Se vaikuttaa jokaisen kuntalaisen arkeen koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa ja työpaikoilla. Harjoittelun aikana sain nähdä konkreettisesti sen, miten suuri merkitys hyvin johdetulla puhtauspalvelulla on kunnan palvelujen sujuvuudelle ja turvallisuudelle.

Harjoittelun ympäristö: muutoksen keskellä johtamista

Harjoitteluni sattui poikkeuksellisen ajankohtaiseen hetkeen. Kuntaan oli palaamassa useita aiemmin ulkoistettuja siivouskohteita, mikä tarkoitti, että puhtauspalvelussa oli alkamassa merkittävä toiminnan uudelleenorganisointi. Tämä loi ympäristön, jossa mikään päivä ei ollut täysin samanlainen kuin edellinen. Samalla se antoi ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella omaa esihenkilötyötäni ja kehittää sitä aidosti käytännön tarpeista käsin.

Koska harjoittelupaikka oli oma työpaikkani, sain johtaa muutosta sisältäpäin. Tunsin organisaation, ihmiset ja toimintatavat jo valmiiksi, mutta harjoittelun erityinen näkökulma auttoi minua katsomaan kokonaisuutta tuoreemmin silmin. Pystyin tarkastelemaan omaa toimintaani paitsi työntekijänä myös opiskelijana ja tulevaisuuden palveluliiketoiminnan kehittäjänä.

Mitä harjoittelussa tein?

Harjoitteluni pääsisältö koostui kolmesta suuresta kokonaisuudesta:

1. Tilojen ja työn kokonaisvaltainen suunnittelu

Muutoksen yhteydessä jokainen uusi kohde piti käydä läpi kokonaisuutena: tilat, käyttöaste, käyttäjäryhmät, materiaalit ja siivoustarpeet. Tehtävänäni oli arvioida työmäärät ja resurssitarpeet järjestelmän avulla, joka mahdollistaa tilakohtaisten tietojen syötön ja antaa laskelmat työaikaan perustuen. Tämä vaati tarkkuutta ja analyyttista otetta, sillä jokainen yksityiskohta vaikuttaa lopulta siihen, kuinka hyvin palvelu vastaa asiakkaan ja kunnan tarpeisiin.

2. Henkilöstön työnjaon ja alueiden suunnittelu

Kun työmäärät oli laskettu, seuraava vaihe oli henkilöstön osaamisen, vahvuuksien ja toiveiden huomioiminen. Tavoitteena oli rakentaa tasapuoliset ja toimivat työalueet, joissa kulkureitit ovat järkeviä ja työntekijöiden arki sujuu ilman turhaa siirtymistä tai kuormitusta. Työnjaon suunnittelu oli yksi harjoittelun opettavaisimmista osa-alueista, sillä se vaati sekä kokonaisuuksien hahmottamista että yksilötason empatiaa.

3. Koneiden, välineiden ja tarvikkeiden kartoitus

Uusien kohteiden myötä tarvittiin myös uusia koneita ja välineitä. Tein listaukset siitä, mitä laitteita missäkin tarvitaan ja miten ne hankitaan, huolletaan ja varastoidaan. Tämä avasi minulle laajemman käsityksen palvelun taustaorganisoinnista, joka usein jää näkymättömäksi silloin kun keskitytään vain päivittäiseen työhön.

Harjoittelun kesto ja toteutus omalla työpaikalla

Harjoitteluni kesti useita kuukausia ja se toteutettiin joustavasti muun työn ohessa. Tämä oli suuri etu: pystyin hyödyntämään jokaista työpäivää oppimisen välineenä ja soveltamaan teoriaa suoraan käytäntöön. Toisaalta jouduin myös miettimään ajanhallintaa tarkemmin, sillä päivät olivat välillä hyvin intensiivisiä ja sisälsivät paljon rinnakkaisia prosesseja sekä päätöksiä.

Työssäni oli sopivasti haastetta, mutta samalla sain esihenkilöltäni tukea ja palautetta aina tarpeen mukaan.

Harjoittelun hakuprosessi: kun harjoittelu tehdään omassa työssä

Koska harjoittelupaikkani oli oma työpaikkani, erillistä hakuprosessia ei tarvittu. Tämä helpotti paljon, sillä pystyin keskittymään itse harjoittelun sisältöön jo varhaisessa vaiheessa. SEAMK hyväksyi harjoittelun suoritettavaksi omassa työssä, koska tehtävät ja vastuualueet vastasivat syventävän harjoittelun tavoitteita. Työpaikan tuki oli tärkeää: esihenkilöni oli sitoutunut siihen, että harjoittelu ei ole vain “suoritus”, vaan mahdollisuus oppia ja kehittyä.

Harjoittelun odotukset ja niiden täyttyminen

Odotin harjoittelulta erityisesti sitä, että pääsen:

• syventämään esihenkilöosaamistani
• kehittämään muutoksen johtamisen taitoja
• oppimaan lisää puhtauspalvelujen kokonaisvaltaisesta suunnittelusta
• vahvistamaan vuorovaikutus- ja viestintätaitojani

Harjoittelu ylitti nämä odotukset selvästi. Sain mahdollisuuden osallistua laajoihin prosesseihin, joissa tehtiin oikeita, konkreettisia päätöksiä. Mikään harjoittelutehtävä ei ollut “harjoituksen vuoksi”, vaan kaikki oli osa kunnan puhtauspalveluiden todelista kehitystyötä. Tämä teki oppimisesta merkityksellistä.

Opin myös paljon itsestäni:

• Minulla on hyvä kyky hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja yhdistää ne käytännön tasolle.
• Osaan johtaa henkilöstöä tilanteissa, joissa heillä on paljon kysymyksiä, epävarmuutta tai huolta muutoksesta.
• Olen vahva viestijä ja pystyn perustelemaan päätökset selkeästi eri sidosryhmille.
• Osaan tehdä päätöksiä myös silloin, kun kaikkea tietoa ei ole täydellisesti saatavilla.

Nämä oivallukset kasvattivat itseluottamustani ja vahvistivat ammatillista identiteettiäni esihenkilönä.

Työskentely itsenäisesti ja yhteistyössä

Harjoittelun aikana tein sekä itsenäistä työtä että tiivistä yhteistyötä muiden esihenkilöiden, laitoshuoltajien ja asiakkaiden kanssa. Itsenäisyys näkyi erityisesti suunnittelutyössä: jouduin tekemään laskelmia, ratkaisuja ja arvioita itsenäisesti ilman valmiita malleja. Toisaalta yhteistyö oli välttämätöntä, kun suunnitelmat vietiin käytäntöön, sillä henkilöstön mielipiteet, asiakkaiden tarpeet ja organisaation resurssit vaikuttavat aina lopputulokseen.

Kehittämistehtävä osana harjoittelua

Harjoitteluun kuului laaja kehittämistehtävä, jonka raportoin omalle yhteyshenkilölleni. Kehittämistehtäväni oli käytännössä uuden palvelurakenteen suunnittelu palautuville kohteille. Tämä sisälsi:

• tilojen arvioinnin
• työmäärien laskennan
• resurssitarpeiden suunnittelun
• työnjakojen rakentamisen
• kone- ja välinetarpeiden kartoituksen
• yhteistyön asiakkaiden kanssa

Se oli kokonaisuus, joka olisi voinut olla kokopäiväinen työtehtävä useammalle ihmiselle. Sain kuitenkin vietyä sen läpi ja näin konkreettisesti, että työni vaikutti suoraan organisaation toimintaan.

Kansainvälinen harjoittelu

En tehnyt kansainvälistä harjoittelua mutta koen, että tämä harjoittelu tarjosi laajuudessaan ja vastuullisuudessaan kokemuksen, joka on täysin verrattavissa kansainvälisiin oppimisympäristöihin. Muutoksen johtaminen, henkilöstön tukeminen ja palveluprosessien suunnittelu ovat universaaleja taitoja, joita voi soveltaa missä tahansa.

Harjoittelun vaikutus urasuunnitelmiin

Harjoittelu vahvisti entisestään ajatustani, että esihenkilötyö on minulle oikea suunta. Sain kokemuksen siitä, että pystyn johtamaan laajoja kokonaisuuksia, tekemään itsenäisiä päätöksiä ja tukemaan henkilöstöä muutoksissa. Opin myös arvostamaan omaa analyyttistä osaamistani enemmän – se on puhtauspalvelujen esihenkilötyössä merkittävä voimavara.

Samalla harjoittelu herätti kiinnostuksen kehittämistyöhön. Näen tulevaisuudessa itseni entistä vahvemmin roolissa, jossa voin pitää huolta sekä ihmisistä että palvelun laadusta ja toimivuudesta.

Yhteenveto

Harjoitteluni omalla työpaikallani Tuusulan kunnan puhtauspalveluissa oli yksi opintojeni merkityksellisimmistä jaksoista. Se tarjosi mahdollisuuden kasvaa esihenkilönä, oppia muutoksen keskellä ja tarkastella omaa työtäni uudella tavalla. Harjoittelun aikana sain olla mukana kehittämässä konkreettisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat suoraan työyhteisön arkeen ja puhtauspalvelujen kokonaislaatuun.

Tämä kokemus vahvisti, että haluan jatkaa urallani esihenkilötyössä ja palveluliiketoiminnan kehittämisen parissa siellä, missä voin yhdistää ihmislähtöisen johtamisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen.

Restonomiopiskelija Kirsi, MRESTO24