PerheYhdessä-hanke Perhehoidon päivillä – jälleenyhdistämisen äärellä
PerheYhdessä-hanke(Avautuu uuteen ikkunaan) toteutetaan Euroopan unionin osarahoituksella ajalla 1.2.2024–31.1.2027. Helmikuussa 2026 PerheYhdessä-hanke osallistui Perhehoitoliiton(Avautuu uuteen ikkunaan) ja Pesäpuu ry:n(Avautuu uuteen ikkunaan) järjestämille Valtakunnallisille lastensuojelun perhehoidon päiville työpajalla, jossa pysähdyttiin tarkastelemaan jälleenyhdistämisen prosessia lastensuojelussa. Kyseessä on yksi työn vaativimmista ja tunteita herättävimmistä vaiheista, jossa lapsen, syntymävanhempien ja perhehoitajan polut kietoutuvat yhteen. Työpajassa tarkasteltiin, mitä jälleenyhdistäminen tarkoittaa käytännössä ja millaisia edellytyksiä onnistunut siirtymä vaatii.
Jälleenyhdistäminen on prosessi
Keskusteluissa korostui, että jälleenyhdistäminen ei ole yksittäinen päätös, vaan pitkä ja suunnitelmallinen prosessi. Se alkaa jo sijoituksen aikana. Lapsen ja vanhempien yhteydenpitoa tulee tukea koko sijoituksen ajan, ja vanhemmuuden vahvistaminen on keskeinen osa työskentelyä. Jälleenyhdistämisen on perustuttava huolelliseen arviointiin ja yhteiseen suunnitelmaan. Kiire tai yksittäinen myönteinen muutos ei yksin riitä, vaan muutoksen tulee olla riittävän vakaa ja tuettu.
Lapsen näkökulma keskiössä
Työpajassa nousi vahvasti esiin lapsen näkökulma. Sijoituksen päättyminen ja kotiin palaaminen ovat lapselle suuria elämänmuutoksia. Rutiinit vaihtuvat, arki rakentuu uudelleen ja kiintymyssuhteet muotoutuvat uudessa tilanteessa. Lapsella voi olla samanaikaisesti kiintymys sekä syntymävanhempiin että perhehoitajaan. Näitä suhteita ei tulisi asettaa vastakkain. Turvallinen jälleenyhdistäminen edellyttää, että lapsella on lupa pitää yhteyttä kaikkiin tärkeisiin aikuisiin ja että siirtymä toteutetaan riittävän rauhallisesti ja hallitusti.
Perhehoitajan rooli ja tunteet
Perhehoitajan näkökulma herätti paljon keskustelua. Perhehoitaja kantaa arjen vastuuta ja sitoutuu lapseen usein syvästi, vaikka juridinen asema on rajattu. Jälleenyhdistämistilanteessa perhehoitaja voi kokea huolta lapsen pärjäämisestä, surua luopumisesta ja epävarmuutta siitä, miten perheen muutos kantaa arjessa. Rohkeus kiintyä lapseen yhä uudelleen vaatii tukea. Keskusteluissa nousikin esiin perhehoitajan tarve esimerkiksi vertaistuelle, sillä perhehoitaja saattaa jäädä usein varsin yksin tunteidensa ja kokemustensa kanssa. Perhehoitajan jaksamisen huomioiminen ja osallisuus suunnittelussa ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa prosessissa.
Vanhempien tukeminen ja palveluiden merkitys
Vanhempien kuntoutumisen ja arjen hallinnan vahvistaminen nousi työpajassa keskeiseksi teemaksi. Jälleenyhdistäminen ei voi onnistua ilman riittävää tukea. Palveluiden saatavuus, oikea-aikainen ohjaus ja siirtymävaiheen jälkeinen seuranta ovat ratkaisevia. Tuen ei tulisi päättyä päätökseen, vaan jatkua myös kotiinpaluun jälkeen. Näin voidaan ehkäistä uusia kriisejä ja mahdollisia uudelleensijoituksia.
Yhteinen viesti: ennakoivaa ja yhteistyöhön perustuvaa työtä
Työpajan yhteinen viesti oli selkeä: jälleenyhdistäminen on rakennettava ennakoivasti, suunnitelmallisesti ja yhteistyössä. Se edellyttää avointa tiedonkulkua, kaikkien osapuolten kuulemista ja lapsen edun asettamista kaiken keskiöön. Onnistunut jälleenyhdistäminen on turvallinen siirtymä, jossa kukaan ei jää yksin ja jossa suhteet voivat jatkua lapsen parhaaksi myös sijoituksen päättymisen jälkeen.
Avoin opintojakso jälleenyhdistämisestä SEAMKilla
PerheYhdessä-hanketiimi on tehnyt kaikille avoimen yhden opintopisteen opintojakson SEAMKin verkkokampukseen. Opintojakson taustalla on jälleenyhdistämisen monitoimijaisen prosessimallin yhteiskehittämisprosessi, joka toteutettiin 2024–2025. Yhteiskehittämiseen osallistui alan ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita, lopputuotoksena luotiin jälleenyhdistämisen prosessikuva.
Opintojaksolla perehdytään lastensuojelun perheen jälleenyhdistämistä ja läheissuhteiden tukemista koskevaan lakiin perustuvaan velvoitteeseen sekä sen merkitykseen käytännön työssä. Opintojaksolla tarkastellaan perheen jälleenyhdistämisen prosessin eri vaiheita ja sitä, miten prosessi etenee lastensuojelussa, sekä tunnistetaan jälleenyhdistämisen monimuotoisuus ja erilaiset toteutumisen tavat. Lisäksi käsitellään asiakkaan ja hänen verkostonsa osallisuuden merkitystä onnistuneessa jälleenyhdistämisessä sekä jäsennetään ammatillista roolia osana monitoimijaista verkostoa jälleenyhdistämistyöskentelyssä. Ilmoittaudu mukaan opintojaksolle!(Avautuu uuteen ikkunaan)
Petta Porko
YTM, sosiaalityöntekijä, TKI-asiantuntija, Perheiden jälleenyhdistäminen ja kokemustoimijuus monitoimijaisessa lastensuojelussa -hanke
TKI, Hyvinvointi ja luovuus, SEAMK
Sonja Lammi
Sosionomi (AMK), Projektipäällikkö Perheiden jälleenyhdistäminen ja kokemustoimijuus monitoimijaisessa lastensuojelussa -hanke
TKI, Hyvinvointi ja luovuus, SEAMK