SEAMKin opinnot avaavat ovia Suomesta Eurooppaan

Mies istuu vaalealla sohvalla.

Vaikka menetin muutama vuosi sitten oikeuden vastata ikää kysyville olevani ”reilu parikymppinen”, koen opiskelijaelämän olevan silti vielä kuin eilispäivää. Vuodet vierivät kiihtyvällä tahdilla, ja alumnitarinan kirjoittaminen onkin hyvä hetki pysähtyä ja katsoa ohi suhahtaneita vuosia.

Olen Topias Välimäki, ja kerron teille omista opinnoistani Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sekä hieman elämästäni opiskelujen ympärillä.

Olen lähtöisin Ilmajoelta. En ole eksynyt sieltä kauas, vaan asun nykyäänkin Seinäjoen seudulla. Yläkoulusta päästyäni puntaroin jatkoani lukion ja ammattikoulun välillä, mutta lopuksi käytännönläheiset opinnot sähkön ja automaation parissa houkuttelivat nuoren miehenalun koulutuskeskus Sedun penkille Seinäjoen Kirkkokadulle, nykyään jo purettuun rakennuskompleksiin. Automaatiolinjalle erikoistuttuani opintoihini kuului sähkötöiden lisäksi teollisuusautomaatioon ja robotiikkaan tutustumista. Kirkkokadun Sedu loikin modernit puitteet tuleville sähköalan taitajille, vaikka tuon ikäisillä pojankoltiaisilla mielenkiinto saattoikin joskus eksyä johonkin aivan muualle.

Pääsin työharjoittelussa kohti omaa kiinnostuksen kohdettani prosessiteollisuutta aloittaessani JPT Industria Oy:ssä. Yritys toimittaa ratkaisuja laitetoimituksista kokonaisiin tehtaisiin muun muassa rehu- ja elintarviketeollisuuteen. Muutaman opettavaisen työvuoden ja varusmiespalveluksen jälkeen oli aika aloittaa korkeakouluopinnot Seinäjoen Kampusrannassa.

Automaatioinsinöörin opinnot alkoivat syksyllä 2016. Ensimmäiset kaksi vuotta olivat teoriapainotteisia, ja itsekin pääsin kohtaamaan muun muassa korkeakoulumatematiikan haasteet. MATLAB-ohjelmistolla suoritettavat laskenta- ja ohjelmointitehtävät olivatkin siihenastisen elämäni älyllisesti haastavimpia asioita. Tulipa tätä kirjoittaessa taas katsoneeksi tehtävien koodinpätkiä ja miettineeksi, miten näistä silloin oikein suoriutui. Ammattiaineita oli jonkin verran ensimmäisinä opintovuosina, mutta niihin pääsi pureutumaan kunnolla kolmantena vuotena. Yli puolet kolmannesta lukuvuodesta vierähti kuitenkin Saksassa, Hochschule Ravensburg-Weingartenissa. Sikäläisessä korkeakoulussa ohjelmointikurssien painopiste oli prosessiteollisuuden ratkaisujen sijaan sulautetuissa järjestelmissä ja web-ohjelmoinnissa. Vaihtojakson opettavaisten ja hieman erilaisten kurssien lisäksi mieleen jäi yrittäjyyskurssin opetus perfektionismin karttamisesta: kehittämäsi tuotteen ei tarvitse olla täydellinen, sen tarvitsee olla vain riittävän hyvä.

SEAMKin opiskelijapalvelujen järjestämänä lukukausi ulkomailla oli opiskelijalle varsin vaivaton. Samalla kun se oli kokonaisuudessaan erittäin positiivinen kokemus, se opetti arvostamaan kotikorkeakoulun kurssivalikoimaa, joustavuutta ja pedagogisia käytäntöjä. SEAMKin sähkötekniikan ja teollisen PLC-ohjelmoinnin kurssit avaavat ovia yrityksiin ympäri Suomen – ja miksei Euroopankin. Lisäksi erilaiset ohjelmointikurssit loivat perustan ohjelmointitaidoille, joita on helppo täydentää jatkossa ja jotka näin mahdollistavat laajan urapolkujen kirjon. Monet ammattikorkeakoulun kursseista olivat avuksi työelämässä jo opiskeluaikana: anturitekniikkaan ja prosessiautomaatioon liittyvät kurssit tukivat ilta- ja viikonlopputöitä Atrian huoltotiimissä, ja koulussa hankittu kokemus Eplan- ja TiaPortal-ympäristöistä auttoi saamaan Engineering Trainee -paikan nykyisessä työpaikassani Arnon Oy:ssä. Yritys suunnittelee ja valmistaa sähköistys- ja automaatioratkaisuja laitevalmistajien sekä energia-, kaivos- ja meriteollisuuden tarpeisiin.

Vuoden 2020 valmistumisen jälkeen urapolku vei suunnittelijan roolista projekti- ja asiakasvastuun kantajaksi. Sittemmin kolme vuotta kului Arnon Ab:n leivissä Tukholman eteläpuolella Haningen kunnassa, josta palasin keväällä 2025 takaisin Kauhavan toimipisteeseen teknisen myynnin ja projektinhallinnan pariin. Nykyisessä roolissani pääsen käyttämään useita opiskeluaikoina hankkimiani taitoja sähkö- ja automaatiotekniikasta, projektityöskentelystä, verkostoitumisesta yli Suomen rajojen sekä hieman myös ohjelmoinnista ja 3D-mallinnuksesta.

Opiskeluaikana ammattikohtaiset taidot karttuvat monipuolisessa oppimisympäristössä: opiskelija voi poimia vapaavalinnaisia kursseja oman mielenkiinnon mukaan, tutustua ajankohtaisen teknologian laboratorioihin ja löytää mielenkiintoisia haasteita hanketoiminnasta. On silti syytä korostaa työelämän perustaitojen – niin sanottujen pehmeiden taitojen – tärkeyttä. Niitä voi harjoitella jo opintojen aikana: yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot, oppimiskyky, itseohjautuvuus, aikatauluttaminen sekä periksiantamattomuus haastavien kurssien aikana ovat kullanarvoisia taitoja työelämässä.

Maailma muuttuu jatkuvasti, ja tahtihan ei tästä hidastu. Tähän haasteeseen SEAMK vastaa tarjoamalla useiden muiden korkeakoulujen tavoin jatkuvan oppimisen kursseja, joita itsekin hyödynnän. Eri taitojen ja asenteiden lisäksi esimerkiksi kielitaidot auttavat toimimaan globaalilla pelikentällä. Euroopan manner ja pohjoismaiset naapurimme ovat heränneet tiiviin yhteistyön ja teknologisen omavaraisuuden tärkeyteen; tämä luo Suomen vientiyrityksille mahdollisuuksia parantaa maan taloustilannetta. Yhteistyötaitoinen englannin ja ruotsin kieltä puhuva insinööri on teknologiaviennin kasvun kannalta avainasemassa – tärkeämmässä kuin moni voi opiskelupaikkaa hakiessa kuvitellakaan.

Lopuksi haluan tätä kautta lähettää Seinäjoen ammattikorkeakoulun lehtoreille ja muulle henkilökunnalle terveiset sekä suuret kiitokset innostavasta ja ammattitaitoisesta opetuksesta, neuvoista ja muista eväistä työelämään. Opinahjoa etsivää nuorta kannustan hakemaan opiskelupaikkaa Seinäjoelta – ja vaikka paikka löytyisi mistä päin Suomea tahansa, toivotan lämpimästi tsemppiä opiskelu- ja työelämän haasteisiin.

Topias Välimäki