SeAMK Talk: Koulutukset tutuksi - Agrologi ja restonomi
Vieraina Eija Putula-Hautala (lehtori, opinto-ohjaaja) ja Hannu Luuri (agrologiopiskelija)
Haastattelijana Varpu Poikkimäki (viestinnän ja markkinoinnin harjoittelija, tradenomiopiskelija)
00:00:00 **JINGLE**
00:00:06 Varpu
Tervetuloa SeAMK podcastin pariin taas! Täällä äänessä jälleen Varpu Poikkimäki ja tänään olisi tuota tarkoituksena jutellaan vähän noista restonomien ja agrologien opinnoista, ja yleisesti SeAMKista ja Seinäjoesta, ja mikäli muutakin siihen saadaan, niin jutellaan!
Aiheeseen liittyen mulla on täällä tänään vieraana sekä restonomien että agrologien opinto-ohjaaja Eija ja sitten agrologiopiskelija Hannu. Tervetuloa!
00:00:38 Hannu ja Eija
Kiitos, kiitos.
00:00:40 Varpu
Joo, tuota noin, kertoisitko Eija vähän, että mitä restonomien opintoihin kuuluu?
00:00:48 Eija
Restonomit ensimmäisenä vuonna työskentelee aika paljon, meidän opetusravintola Prikassa. Ihan siis harjoittelevat, oppivat sitä prosessia, mikä siellä ravintolassa on.
00:01:05 Eija
Ja ensi syksystä alkaenhan meillä on ajatuksena, että – tai ensimmäinen vuosi sujuu hyvin perinteisesti niin kuin, että ollaan luokissa ja läsnäolo opetuksessa, mutta sitten toisesta vuodesta alkaen aletaan siirtää opetusta verkkoon ja yhdistetään sitä monimuoto-opiskelijoiden kanssa.
00:01:32 Varpu
Entäpäs Hannu, mitäs agrologien opintoihin kuuluu? Eritellään vähän niillekin, joille ei ole ihan välttämättä agrologiopinnot tuttuja, niin mitäs, mitäs kaikkea agrologiopintoihin kuuluu?
00:01:45 Hannu
No siis, agrologiopinnothan tuota keskittyy tuonne maatalouteen alkutuotantoon.
Ja no sanotaanko, että jos ensimmäisestä vuodesta lähdetään liikkeelle, niin opinnot lähtevät sillain hyvin matalalta kynnykseltä, että sinne pääsee kyllä ihan tuota mukaan, vaikka ei olisi mitään kokemusta, ei olisi mitään kotitilaa tai aikaisempaa koulutusta maatalousalalta, että mennään niin kuin, hyvin tuota ruohonjuuritasolta kirjaimellisesti lähdetään liikenteeseen, että… Että, että tietysti sanotaanko, että sellaiset, joilla on niin kuin kokemusta aikaisemmin niin, niin on ehkä sellainen tuota. Sanotaan tuota helppoa asiaa aika lailla, että kyllä niin kuin ihan, jos luonnonvara-ala kiinnostaa, niin hyvin matalalla kynnyksellä voi lähteä opiskelemaan, jos kiinnostaa.
00:02:51 Varpu
Kuulostaa tosi hyvältä ja varmasti niin kuin moni voipi miettiä, niin kuin molempien tutkintojen kanssa, että jos ei ole niin kuin aikaisempia opintoja tai tämmöistä, että on tullut, vaikka lukiosta, ja ala kiinnostaa, niin tämä on niin kuin hyvää tietoa varmasti sitten niille, niille ihmisille.
Mutta Hannu hei, mikä on tuota ollut parasta sun opinnoissa? Ja paras kurssikin jopa?
00:03:16 Hannu
No sanotaan, että paras kurssi on ehkä niin kuin tähän mennessä nyt tällä hetkellä käynnissä oleva maatalouspolitiikan kurssi, koska itsellä tuo politiikka, erityisesti maatalouspolitiikka on hyvin lähellä ja jonkun verran on noissa MTK:nkin touhuissa mukana, että on ollut kiinnostusta lähteä tuohon maatalouden edunvalvontaan mukaan, niin… Se on sellainen millä pysyy tuota hyvin kärryillä tässä maailman menossa ja tietysti on niin kuin paljon, paljon muitakin hyviä ja hyödyllisiä kursseja, että…
Ja mikä nyt on ollut parasta niin, mä sanoisin, että se verkostoituminen täällä koulussa. Se, että niin kuin ei itselläkään, ei ensimmäisenä vuotena, kun olin, on tuota maataloustaustaa ja on aikaisempaa tutkintoa ammattikoulusta, niin ei sillä lailla niin kuin opintojen puolesta ei ole aivan mahdottomasti tullut asiaa, mutta se, että mitä on niin kuin keskustellut kanssa opiskelijoiden kanssa ja sillä lailla, niin kuin vaihtanut niitä ajatuksia, että miksi heillä tehdään tällä tavalla ja… Niin, niin ne ovat ne oikeastaan maataloudessa loppujen lopuksi ne käytännön kokemukset, mitä ihmisillä on, niin ovat sellaisia kaikista opettavimpia, että jokainen maatila on erilainen, niin siellä sitten oppii niitä uusia ajatuksia, ideoita, että kuinka toimia. Tietysti myös tässä kohtaa, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta…
00:05:01 Varpu
Mmm, kyllä.
00:05:02 Hannu
Ja vihreästä siirtymästä ja.
On nuo sodat, vaikuttaa valtavasti …
00:05:07 Varpu
Mm, joo.
00:05:08 Hannu
…yritystoimintaan ja ruoka on – ruoka on kallista ja…
00:05:12 Varpu
Kaikesta tulee vähän stressiä, sitten vielä siihen sekaan.
00:05:15 Hannu
On ja tietysti se myös näkyy, erityisesti tänä keväänä, kun on nuo eduskuntavaalit ja on tulossa uusi CAP*, eli tämä common agricultural policy, eli Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka. Tulee uudet tukijärjestelmät ja kaikki, niin se on erityisesti niin kuin tänä keväänä.
00:05:36 Varpu
Mielenkiintoista nähdä mitenkä käy.
00:05:39 Hannu
Kyllä.
00:05:40 Varpu
Mutta sitten tuota näistä opinnoista sen verran, että onko teillä niin kuin erikoistumisia, tai voiko niin kuin lisätä jotakin erityisiä opintokokonaisuuksia – onko restonomeilla tuota minkälaisia mahdollisuuksia muokata?
00:05:55 Eija
No joo kyllä, kun restonomi on ne niin sanotut semmoiset restonomin ydinopinnot saanut tehtyä, niin hänellä on mahdollisuus 50 opintopistettä näistä 210:stä valita erilaisia opintoja.
Ja tuota, voi erikoistua tai voi suuntautua, ruokapalvelujen kehittämiseen. Sitten tämmöiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen – voisi oikeastaan sanoa, että ravitsemuksen opintoihin. Ja sitten, elämyksellisiin matkailupalveluihin.
Ja tuota ja sitten tietysti vielä, mikäli opiskelija, opiskelijan omat mielenkiinnon kohteet suuntautuvat vaikka yrittäjyyteen tai vaikka kansainvälisiin opintoihin, niin niitäkin voi sitten tänne sisällyttää, että tuota, itse asiassa suuntautumista pystyy tekemään hyvin, hyvin monipuolisesti.
00:07:09 Varpu
Joo, eli kattava tarjonta siihen.
Okei, entä… Muistaakseni – oliko agrologeilla niin, että voi lisätä tuota bio- ja elintarviketekniikkaa tai tradenomiopintoja, oliko näin?
00:07:25 Hannu
Joo kyllä, muun muassa niitä voi myös sillä tavalla tehdä ne syventävät opinnot. Eli agrologeillahan on ensimmäiset 2 vuotta sellaisia voisi sanoa, että perusopintoja, mitä kaikki agrologiopiskelijat käyvät. Ja sitten kolmantena vuotena on sitten syventävät opinnot, että no, suurin osa yleensä sitten suuntautuu joko tai maatalousekonomiaan, eli niin kuin talouspuolelle, tai sitten prosessipuolelle, mihin on sitten laajemmin valinnanvaraa – kasvintuotannon, erikoiskasvien tuotannon, kotieläinten, teknologian puolelta.
Mutta sitten on myös niin, kun oikeastaan sen jälkeen, kun me silloin, onko siitä nyt 5 vai 6 vuotta, kun agrologiopinnot siirtyivät tuolta Ilmajoelta Seinäjoelle, niin on tullut sitten noita, tai en tiedä onko silloin jolloin, mutta todennäköisesti on helpompaa tänä päivänä lähteä sitten suorittamaan niitä syventäviä opintoja toisille aloille, niin kuin esimerkiksi bio- ja elintarvikeagrologiksi tai tekemään niitä talouspuolen opintoja sitten yhdessä liiketalouden opiskelijoiden, noiden tradenomien kanssa.
00:08:39 Eija
Se on oikeastaan semmoista järkevää keskittämistä.
00:08:42 Varpu
On.
00:08:43 Eija
Elikkä kun tradenomin puolella opetetaan talousaineita, niin kuin äsken niin kuin elinkeinoverolain mukaisia talousasioita, niin sitten sieltä saa ne opinnot. Ja bio- ja elintarviketekniikan opintoja agrologit on voinut tehdä…
00:09:04 Varpu
…Kauan?
00:09:05 Eija
Kauan – varmaan 10–15 vuotta, mutta niitä on aina – se on aina ollut semmoinen, aina ollut mahdollisuus.
00:09:13 Varpu
Joo, tuota noin. Teillä oli näitä harkkoja vähän eri lailla, kun meillä on tradenomeilla taitaa olla vaan periaatteessa yksi, mutta mä muistelen, että restonomit – Eikös teillä ole heti alusta alkaen vähän eri osissa?
00:09:30 Eija
Joo. Oikeastaan agrologeille järjestellään aika lailla samalla tavalla, mutta …
00:09:35 Varpu
Joo.
00:09:37 Eija
Eri määriä, mutta että restonomit lähtevät ensimmäisenä vuonna ensimmäiseen harjoitteluun, joka käytännössä katsoen on sitten sitä, tavallaan niin kuin semmoista työntekijätason harjoittelua.
Ja sitten kolmantena vuonna on syventävä harjoittelu, jossa sitten ajatuksena on, että lähdetään peilaamaan jo sitä omaa uratavoitetta, että minkälaisessa paikassa, minkälaisessa tehtävässä voisi kuvitella, haluaisi tehdä töitä.
00:10:15 Varpu
Joo.
00:10:16 Eija
Ja tuota nämä harjoittelut voi tehdä myös ulkomailla.
00:10:22 Varpu
Joo, mä muistelinkin, että Hannu taisi olla sitten tuolla, oliko se Saksassa?
00:10:27 Hannu
Joo mä tein tosiaan tuon maatalousharjoittelun, eli meillähän on agrologiopinnoissa ensimmäisen vuoden jälkeen kesällä maatilaharjoittelu.
Se oli muistaakseni noin 720 tuntia, mutta itsellähän on tuo maatalousalan perustutkinto taustalla, niin siinä sai hyväksi luettua yli puolet, että loppujen lopuksi tarvittavia tunteja harjoittelulle oli itsellä reilu 320 h.
Niin niin, tein sen tosiaan ulkomailla ja itselle tuo ulkomaille lähtö oli sillä lailla helppoa, kun oli jo, ammattikoulusta oli kuukauden harjoittelussa, että tiesi sen, että haluaa taas uudestaankin lähteä, että se oli sen verran hieno kokemus olla siellä ja avaa silmiä ja kehittää ihmisenä todella paljon lähteä ulkomaille harjoitteluun.
Joo. Kyllä se sillä tietyllä tapaa myös avaa silmiä, että kuinka hyvin meillä loppujen lopuksi on asiat täällä Suomessa, että…
00:11:39 Varpu
Hauskaa, mutta että vaihtoon lähteminen ja intensiivijaksolle on vissiin, ilmeisesti, SeAMKissa mun käsittääkseni tehty erittäin helpoksi, että…
00:11:49 Hannu
Kyllä mä kanssa sanoisin, että tietysti se oli niin kuin ammattikoulussa oli uskomattoman helppoa lähteä, että silloin oli niin hyvä tuo KV-vastaava (kansainvälisyysvastaava), ettei tarvinnut kuin vahingossa sanoa, että on kiinnostunut lähtemään, niin siellä oli hyvä, kun ei lentoliput ostettu valmiiksi ja kaikki!
Mutta oli se täälläkin helppoa, mutta se, että mikä oli niin kuin erona, että se piti itse katsella se työpaikka, mihinkä haluaa mennä harjoitteluun tai kouluun.
Tietysti koululta jonkinlaisia vinkkejä löytyi, mutta kyllä se oli aika lailla omalla vastuulla löytää se harjoittelupaikka ja olla sinne yhteydessä, että kouluhan ei missään kohtaa ole sillä lailla yhteydessä siihen sun tilaan, että sä sovit sinne kaikki. Mutta sieltä tulee, niin kuin taas koulun KV-vastaavalta tulee kaikki sopimuspaperit ja Erasmus-paperit ja ohjeet siihen kaikkien täyttämiseen. Ja sitten, että aina tuli niin kuin ohjeita ja neuvoja, että mitä kaikkea kannattaa niin kuin kaikkien kelan ja kaikkien virastojen kanssa ottaa huomioon. Kaikki vakuutukset ja kaikki, niin ohjeet ja neuvoja ja apua sai aina, kun oli tarvetta. Se toimii sillä lailla todella hyvin, että…
Verrattuna niin kuin, mitä on keskustellut esimerkiksi joidenkin kanssa, jotka opiskelevat tuolla Helsingissä Viikissä maa- ja metsätaloustieteellisessä, jotka on ollut ulkomailla harjoittelussa, niin siellä piti niin kuin aivan kaikki hoitaa itse, että oikeastaan… Ainoastaan joiltakin opettajilta piti joku allekirjoitus pyytää johonkin, että saa jonkun homman, mutta siellä niin kuin ei minkäänlaista tukea tai apua siellä tullut niin kuin siihen ulkomaille harjoitteluun lähtöön.
Tai näin mä oon ainakin ymmärtänyt asian, että se on niin kuin ainakin täällä se on todella hyvin sillä lailla toteutettu ja haluttu tukea sitä ulkomaille lähtöä.
00:13:44 Varpu
Joo. No mutta, otetaanpa sitten tämmöinen niin kuin yhteinen kysymys, että miksi SeAMK on paras korkeakoulu opiskelijalle? Onko meillä jotakin etulyöntiasemaa tai jotain hyvää – laadukas opetus? Mikä? Mikä on meidän, niin kuin myyntipuhe tähän?
00:14:04 Eija
No täytyy sanoa, että se mitä mä itse kuulen palautetta valmistuvilta ja valmistuneilta opiskelijoilta niin, niin tuota ja myös semmoisilta, joilla on kokemusta muistakin korkeakouluista, eikä vaan SeAMKista, niin kyllä niin kuin se semmoinen opiskelijan huomioiminen ja niin kuin opettajien ammattitaito korostuu siellä.
Ja sitten, kun me emme ole ihan mikä ihan hirveän, äärettömän iso korkeakoulu ja sitten nämä kaksi ohjelmaa, agrologiohjelma että restonomiohjelma ovat aika pieniä, niin täällä kyllä niin kuin yksilö pääsee esille, että… Meillä ei ole semmoisia opiskelijoita, joita me emme tuntisi, että niin kuin… Et me tunnemme opiskelijat nimeltä ja me puhutaan heille nimellä ja muistetaan, että “ai niin, sulla oli semmoinen juttu” ja, että niin kuin semmoinen, se pienuuden etu tulee tai semmoinen niin kun – no niin, pienuuden etu tulee siitä.
00:15:25 Varpu
Joo, kyllä se on varmasti noin. Oon mä itse asiassa jokusen restonomiopiskelijan kanssa puhunutkin ja he on sanonut justiin sitä, että on semmoinen, niin kuin tiivis ryhmä. Joo, asiantuntijuutta täällä kyllä niin kuin löytyy opettajilla, ja se on niin kuin on ollut tosi hienoa huomata ja löytyy sitä intoakin, sitä paloa siihen omaan juttuun, niin se tuo oman lisänsä siihen kyllä.
Osaisiko Hannu sanoa jotakin tähän vielä?
00:15:51 Hannu
No mä en kans oikein voi ottaa kauheasti kantaa siihen, että miksi SeAMK on paras, kun ei ole muualla tosiaan opiskellutkaan, mutta mitä on taas keskustellut noiden muitten agrologiopiskelijoiden kanssa toisista kouluista, niin kyllä niin kuin meidän ajatusten vaihdon perusteella voin sanoa, että meillä on täällä Seinäjoella ainakin paras agrologiopetus.
Ja miten taas, niin kun sitten miettii SeAMKin sisältä mistä olikin äsken puhetta, niin se on se yhteisöllisyys, että – – en tiedä, että onko se justiin se pieni määrä vai sitten, että minkälaisia ihmisiä meillä ylipäätään on porukassa, että justiin niin kuin, sanotaan muiden alojen opiskelijoilla, niin ei välttämättä edes tunne niitä luokkakavereita. Hyvä kun tietää nimeltä, että ketä kaikkia on.
Mutta kyllä meillä, niin kun itse ainakin, kun tulin tänne ensimmäisenä vuotena ja ei tarvinnut puolta vuottakaan olla koulussa, kun osaisi jo nimetä suurimman osan neljännen vuoden opiskelijoistakin, että siellä niin kuin otetaan todella hyvin vastaan ja tosi helppo mennä sillä lailla, sillä lailla tuota tutustua väkeen.
Ja sitten voi myös olla se, että meillä on ihan – en tiedä olemmeko me vähän erilainen porukka, kun muut, mutta on sellaisia yhteisiä tapahtumia paljon enemmän, että missä sitten pääsee oikeasti tutustumaan niihin kanssaopiskelijoihin.
00:17:34 Varpu
Joo. Joo se on varmasti, että siis kyllä täällä niin kuin hyvä yhteishenki on, niin kuin ihan koko koulun alueella, mutta että kyllä se varmasti niin, kun on pienemmät, pienemmät tuota porukat, niin tiivistyvät vielä entistä enemmän.
Joo joo, no siinä tulikin jo aika lailla semmoisia tuota heittoja, että minkä takia tänne SeAMKiin kannattaisi justiin niin kuin agrologien ja restonomien opintoihin hakea.
Ollaan niin kuin varmaan näillä aloilla tosi kyllä niin kuin vahvoilla, on niin kuin se SeAMKin vahvuusalue tämä, nämä kummatkin, että siitä ainakin, mutta olisiko jotakin muuta, että minkä takia just tänne kannattaa, kannattaisi hakea?
Onko meillä – Etelä-Pohjanmaata tituleerataan ruokaprovinssiksi, niin onko siitä nyt jotain etua sitten, olisko opiskelijoilla täällä?
00:18:36 Hannu
No kyllä varmasti, niin kuin sanoit, että ruokaprovinssi, että sen… Sanotaanko, että töitä on aivan varmasti tällä alalla, kun on tuota alkutuotantoa valtavasti ja sitten on myös noita – iso lihatalo tuossa kaupungissa, niin töitä löytyy koko ruokaketjulle aivan varmasti!
00:19:02 Varpu
Mm, joo!
00:19:03 Hannu
Ja niin kun, mitä on niin kuin keskustellut myös noiden eri alan toimijoiden kanssa niin, niin kuin varsinkin agrologeille, tulee aivan varmasti olemaan töitä.
Maatalous muuttuu, että tarvitaan sitä uutta osaamista ja uutta tietotaitoa, ja tietysti myös aivan valtavasti on jäämässä vanhaa väkeä eläkkeelle, että tarvittaisiin niitä uusia nuoria osaajia alalle.
00:19:32 Eija
Mehän emme tiedä miltä maailma näyttää 20 vuoden kuluttua tai edes 10 vuoden kuluttua, että minkälaisia töitä me tarvitsemme tai minkälaisia tekijöitä me oikeasti tarvitsemme. Ruokaan ja perusturvaan liittyvät asiat ovat semmoiset, että niittä me tarvitsemme joka tapauksessa. Ja tuota, tänne vaan tekemään sitä, mitä se tulevaisuus on!
00:19:57 Hannu
No jos lisää tuohon vielä, että miksi nimenomaan kannattaisi hakea agrologiksi niin, niin kuin äsken sanottiin, niin sitä ruokaa tullaan aivan varmasti syömään justiin tässä muuttuvassa maailmassa. Kukaan ei tiedä, että minkälaista ruokaa me tulemme syömään ja mitä ihmiset haluavat syödä, mutta me olemme ne, jotka oikeasti tulevat vaikuttamaan siihen, että mitenkä sitä ruokaa tullaan tuottamaan tulevaisuudessa.
Niin… Kukaan ei sitä tiedä, mutta se on meidän tehtävämme keksiä niitä uusia ratkaisuja. Kukaan ei kiellä meistä sitä, etteikö ilmastonmuutosta tapahtuisi, ettei sille pitäisi jotakin tehdä. Mutta se, että niiden ne ratkaisut eivät tapahdu yhdessä yössä. Niin, me olemme niitä, joiden pitää keksiä se, mitenkä me tuotamme ruokaa tulevaisuudessa. Ihminen ei lakkaa syömästä.
00:21:02 Varpu
Aivan totta, ei lakkaa ei. Siellä eturintamassa hyvin tärkeää työtä tekemässä. Kyllä.
00:21:08 Eija
Kyllä, kun mä olin pikkutyttö, siitä jo tosi kauan aikaa, niin Aku Ankassa Pelle Peloton keksi semmoisia pillereitä, mitä niin kuin, mutta vieläkään ne eivät ole niin kuin –
00:21:20 Varpu
Ei ole ihan toteutunut.
00:21:21 Eija
– Eivät ole niin kuin tätä päivää. Niin kuin siis, että koko päivän ruoka tulisi pillereistä.
00:21:27 Varpu
Joo, ei olla vielä päästy siihen pisteeseen!
00:21:31 **JINGLE**