SEAMK Radio: SEAMK – Se paras korkeakoulu
[Haastattelija]
Tervetuloa kuuntelemaan SEAMK Radiota. Aiheena tänään on meidän rakas SEAMK, eli se paras korkeakoulu. Sekä AVOP, eli valmistumisvaiheen opiskelijakysely, jossa opiskelija arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta.
Täällä mun kanssa on SEAMKin rehtori Jaakko Hallila.
[Jaakko]
Tervehdys kaikille.
[Haastattelija]
Ja SEAMKin laatupäällikkö Vesa Vuolio.
[Vesa]
Hei hei.
[Haastattelija]
SEAMKin visio on kansainvälinen, yrittäjähenkinen.
SEAMK, se paras korkeakoulu. Mitä tämä visio merkitsee meillä SEAMKissa?
[Jaakko]
Jos mä aloitan, niin tietenkin, että me on tollainen asia nostettu visioksi. Ei me olla tehty sitä vaan sen takia, että se kuulostaisi hyvältä, vaan me aidosti pyritään tekemään asioita sen eteen, että se myös toteutuisi. Kansainvälisyyden osalta varmaan tietty data puhuu puolestaan.
Meillä on reilu parisataa kansainvälistä yhteistyökorkeakoulua eri puolilla maailmaa, yli viidessäkymmenessä maassa. Yli 700 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa tällä hetkellä täällä SEAMKissa. Yrittäjähenkisyydessä ja yrittäjyydessä ollaan itse asiassa avop kyselyissä Suomen ykkönen.
Samoin meillä on todella monipuoliset toimet sen yrittäjyyden tukemiseksi. Meillä on tuossa vähän matkan päässä takana tämä Y-Zone, missä saa tosi monipuolisesti tukea yrittäjyyteen liittyen.
Mun mielestä me annetaan myös erittäin hyvät valmiudet minkä tahansa alan opiskelijalle, joka haluaa perustaa yrityksen, että sitä on kytketty näihin meidän opetukseen. Myös aika kovalla prosentilla meiltä valmistuneet perustaa yrityksiä. Yleensä korkeakoulu tässä vähän niin kuin tappaa innostuksen yrittäjyyteen, mutta meidän kohdalla se ei ainakaan näin toteudu.
Paras korkeakouluopiskelijalle siitä varmaan keskustellaan tänään enemmänkin, mutta tietty data ja tulokset puhuu puolestaan, että siinäkin ollaan pärjätty hyvin.
[Haastattelija]
Kyllä on pakko sanoa, että se visio näkyy jo aika vahvasti täällä SEAMKin rakenteissa. Tuosta tuli mieleen, että minkä takia SEAMK on se paras korkeakoulu ja miksi?
[Jaakko]
Jos mä aloitan, mutta aika harva suomalainen korkeakoulu on saanut koulutuksen arviointikeskukselta, eli Karvilta tällaista Excellence-laatuleimaa. Ihan muutama korkeakoulu sellaisen on saanut, ja kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut kuitenkin laatuauditoidaan. Sitten on meidän tässä valmistumisvaiheen kyselyssä, eli Avopissa tuo meidän sarja on tosi vahva.
Ollaan siellä kolmeen kärjessä oltu peräjälkeen. Kyllä mä uskon, että se, että me ollaan asetettu tavoitteeksi olla se paras korkeakoulu, niin sitten se ohjaa myös, että sen eteen tehdään töitä. Jos et tiedä, missä sinä menet, niin kaikki matka tekee sinua sinne.
Eli jos asetat jonkun tavoitteen ja teet sen eteen työtä, niin onhan se ihan eri asia kuin jos jotain tavoitetta ei ole.
[Haastattelija]
Kyllähän se siellä tuloksissa näkyy myös ihan mustavalkoisena.
[Vesa]
Yksi merkittävä tekijä tässä, miksi me ollaan niin hyviä, liittyy tähän yhteisöön ja tähän sijaintiin. Meillä on yksi kampus. Täällä on kaikki opiskelijat.
Ja myöskin se, että me ollaan pystytty luomaan opettajien ja opiskelijoiden välille tällaista aitoa yhteisöllisyyttä, josta me saadaan ihan tutkittua tietoa, että näin on.
[Haastattelija]
Joo. Mun on pakko sanoa, että allekirjoitan tuon kyllä. Tuntuu, että täällä kaikkia kohdellaan ja kohdetaan ihminen samalla tavalla. Olit sä sitten opettaja tai oppilas.
[Jaakko]
Mä aika paljon keskustelen opiskelijoiden kanssa ja pyydän ihan suoraan heiltä palautetta. Ja aika moni, siis sellainen, joka on tullut opiskeltua jossakin muussa korkeakoulussa ja sitten tullut SEAMKiin, niin tosi tyypillinen palaute on se, että täällä on tilat ja opetus eri tasolla kuin siellä, missä ovat aikaisemmin olleet. Eli kyllähän tää on jo ihan ensimmäisenä, kun tulet tänne sisään, niin pystyy aistimaan, että meillä on aidosti tosi modernit tilat ja toimivat tilat ja viihtyisät tilat.
Ja sitten se, että aidosti panostetaan siihen opetukseen. Palaute on ollut kyllä pääpiirteissä tosi hyvää. Toki meillä ja kenellä tahansa muullakin on parannettavaa, ja sitä palautetta myös tosi mielellään kuullaan, koska se auttaa meitä parantamaan sitä toimintaa.
Etteihän kukaan kuitenkaan ole täydellinen.
[Haastattelija]
Se on totta. No Jaakko, millaisena rehtorina näet itsesi, tai millaisena toivot muut näkevän sinut?
[Jaakko]
No kyllä mä oon aidosti kiinnostunut siitä, että miten meidän opiskelijoilla ja henkilökunnalla menee. Eli toivon, että hyvin matalalla kynnyksellä mua lähestytään ja kerrotaan ja keskustellaan asioista. Mä en missään nimessä halua asettaa missään tilanteessa itseäni kenenkään yläpuolelle, vaan haluan olla yksi SEAMKilaisista.
Koen ainakin, että mä oon täällä ihmisiä varten ja kaikkia SEAMKilaisia varten. Eli toivon, että mua pystyy helposti lähestymään ja keskustelemaan, kertomaan asioista. Koska asioihin voi vaikuttaa ainoastaan, jos niistä tietää.
Jos joku asia on niin, että siitä ei tiedä, niin siihen ei pysty vaikuttaa.
[Haastattelija]
Joo, no oot kyllä mun mielestä onnistunut siinä. Tai että just jännitti alkuun, että vitsi aa rehtorin kanssa ja kuvattiin se yksi videokin, niin aaah rehtorin kanssa ja näin.
Ihan siis oot kyllä todella rento ja semmoinen ihmislähestyttävä.
[Jaakko]
Kiva kuulla.
[Haastattelija]
Siirrytään sitten vähän tuohon avop-osioon. Eli SEAMK on menestynyt esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden valmistumisvaiheen kyselyssä. Eli juuri tämä avop.
Kerrotteko tarkemmin, kenelle kysely tehdään, kuinka moni siihen vastaa ja mitä siinä mitataan?
[Vesa]
No tämä avop-valmistumiskysely tehdään siis kaikille ammattikorkeakouluista valmistuneille. 22 ammattikorkeakoulua antaa siihen vastaukset. Ja se on yksi maailman kattavampia ja laajimpia tämmöisiä niin sanottuja exit pol kyselyitä.
Hyvin harvalla maalla on tällaista systeemiä, jossa siis käytännössä kaikki valmistuvat vastaavat tähän kyselyyn. Suomessa vastaajamäärä ammattikorkeakoulujen puolella on noin 25 000 AMK-tutkintoon valmistunutta ja YAMK-tutkintoon valmistunutta. Siellä on 100 kysymystä ja vähän yli 10 kysymysryhmää.
Sieltä saadaan kyllä todella kattava kansallinen aineisto. Ja saamme myöskin sitten selville SEAMKin kohdalla sen, että missä mennään ja mihin nämä meidän väittämät siitä, että ollaan menestyvä ammattikorkeakoulu perustuu.
[Haastattelija]
Eli vielä kysyn, että onko tämä avop-kysely niin se tapahtuu joka vuosi?
[Vesa]
Se on juokseva kysely. Aina kun meiltä valmistuu henkilö, niin hän sitten vastaa tähän. Mutta vuositasolla sitten käsitellään aina tuloksia.
[Haastattelija]
No minkälaisia tuloksia SEAMK on saanut kokonaistasolla viime vuosina?
[Vesa]
No nämä tulokset ovat olleet aivan valtakunnan huippua. Ja toivottavasti näin jatkuukin, että kuudennen kerran SEAMK oli kolmen parhaan joukossa tässä sadan kysymyksen yhteiskeskiarvossa. Ja usean kerran olemme olleet ykkösiä.
Nyt taisimme olla vuonna 2023. Ja kun me olemme tässä yleiskeskiarvossa siellä valtakunnan kärjessä, niin se tarkoittaa, että näillä kysymysryhmien osa-alueilla on myöskin paljon ykkösijoja. Yksi meidän vahvimpia osa-alueita on nämä oppimisympäristöt, joissa tämä ykkösija on saavutettu.
Siis viime vuosina olisiko nyt ollut jo viides kerta. Tämä kertoo tietysti myöskin siitä, että olemme satsanneet näihin oppimisympäristöihin. Ja meillä on uudet laitteet ja uudet talot.
Ja yhdessä paikassa sijaitsemme.
[Jaakko]
Sen voisi ehkä kertoa, että tällähän on pieni vaikutus ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Eli kaikki se rahoitus, mitä meille tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä, niin se perustuu tietynlaisiin tulosindikaattoreihin. Tämä on yksi niistä indikaattoreista, mutta aika pieni sellainen.
Ei se ole niin merkittävä. En usko, että kovin monessa paikassa kammataan sitä yhtä tiukalla kammalla läpi avopkyselyn tuloksia kuin meillä. Vesa on tehnyt siihen tosi hienon analysointityökalun, millä me katsomme kaikkien tutkinto-ohjelmien osalta.
Ja tunnistamme kyllä sieltä, jos on jotakin kehitettävää ja parannettavaa. Uskon, että syy, miksi siinä on myös pärjätty niin hyvin, on se, että me tehdään aidosti töitä sen eteen, että oltaisiin se paras korkeakoulu. Näen kyllä, että kaikki tämän kaltaiset asiat, jotka antaa meille tietoa, miten kehittää toimintaa, niin ne on meille äärimmäisen tärkeitä.
[Haastattelija]
Mitkä on sitten teidän mielestä koulun tärkeimmät tehtävät?
[Jaakko]
Meillä on tällaisia lakisääteisiä tehtäviä. Ja tietenkin se korkeakoulutustehtävä on sellainen, mikä on hyvin näkyvä ulospäin ja mistä ammattikorkeakoulut tunnetaan ja tiedetään. Mutta sen lisäksi meillä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävä.
Meillä on SEAMKissäkin sata ihmistä, jotka tekee ihan täyspäiväiseksi työkseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ja merkittävä määrä tämän alueen yrityksiä ja työnantajia tekee tätä TKI-toimintaa meidän kanssa yhteistyössä. Ja pyöritetään tämän maakunnan isointa tämmöistä TKI-rahoituspottia.
Ja siellä tehdään kyllä yritysten kanssa aika syvälle menevää yhteistyötä. Meillä on sitten aluekehitystehtävä. Itse näen, että SEAMK on kyllä tietynlainen tämän maakunnan kehityksen dynamo.
Ja sitä tietenkin toteutamme. Ja samoin meillä on tämmöinen yhteistyötehtävä kansainväliseen ja kansalliseen yhteistyöhön. Kyllä mä sanoisin, että me otetaan nämä kaikki tosissamme.
Me ollaan kuitenkin, täällä 6 000 opiskelijalla, ollaan tämän maakunnan isoin oppilaitos. Ja isoin korkeakoulu tietysti. Mutta me ollaan myös varmaan isoin ja merkittävin TKI-toimija tässä maakunnassa.
Ja tietenkin otamme tämän aluekehitystehtävän ja kansainvälistymistehtävän myös tosissamme. Siinä on tietenkin, mä näen, että aivan erinomainen verkosto vaikka meidän opiskelijoille. Meidän yli 200 yhteistyökorkeakoulussa, jos haluaa lähteä maailmalle, niin siihen on aivan erinomaiset mahdollisuudet meillä SEAMKissä.
[Vesa]
Yksi tapa tiivistää tätä meidän tehtävää on puhua tuosta opiskelijan osaamisesta. Osaaminen tarkoittaa tietysti sitä, että se opiskelija itse kokee, että me tuotamme semmosia valmiuksia ja kyvykkyyksiä. Että niillä pärjätään työelämässä, mutta toisaalta myöskin työelämän puolella ja elinkeinoelämän puolella.
Siellä odotetaan tietynlaista osaamista. Tähän jatkuvaan haasteeseen osaamisen suhteen ja sen uudistumisen suhteen me pyrimme myöskin vastaan.
[Jaakko]
Kyllä me halutaan olla koko Etelä-Pohjanmaan korkeakoulu. Me ollaan ainoa isompi korkeakoulutoimija Etelä-Pohjanmaalla. Me halutaan oikeasti palvella tätä koko maakuntaa.
Ja se mistä olen tosi iloinen, kun itsekin tuolla vierailen ihan maakunnan reuna-alueellakin jossakin semmoisessa vähän isommassa yrityksessä tai työnantajalla, jolla on enemmän väkeä. Ja sitten kysyn, että kukas teillä näitä tuotteita suunnittelee ja kehittää. Löydän sen porukan ja kysyn, että kuinka moni teistä on valmistunut SEAMKista.
Melkein ne on aina valmistunut SEAMKista. Itse olen miettinytkin, että minkälainen maakunta tämä olisi, jos täällä ei olisi SEAMKia. Tämä olisi tosi erilainen maakunta ja sanotaanko, että ei välttämättä semmoinen paikka, jossa itse haluaisin asua, jos täällä ei tätä olisi.
Näen tavallaan sen aluekehitystehtävän ja vastuun niin isona ja koen, että meidän täytyy tuottaa sellaista osaamista. Meidän opiskelijoista kuitenkin iso osa jää tänne Etelä-Pohjanmaalle valmistuttua. Itse asiassa poikkeuksellisen iso osa pärjätään siinä kilpailussa todella hyvin.
Näen, että sillä on iso merkitys koko alueen kehitykselle, että minkälaista osaamista he tuovat. Tietenkin kyllä tollakin on iso merkitys meidän TKI-toiminnalla, jos meillä 6-800 yritystä kenen kanssa tehdään syvemmälle menevää TKI-toimintaa vuositasolla. Uskon, että se säteilee paljon hyvää tähän koko maakuntaan.
[Haastattelija]
Pakko kyllä sanoa, että on vaikea kuvitella tätä maakuntaa ilman ammattikorkeakoulua, että millainen paikka tämä oikein olisi. Mietin sitä, että eikö tämä SEAMK ollut pitkään 5000 opiskelijan koulu. Nyt se on noussut 6000 opiskelijan kouluksi.
Oliko tämä yllättävä asia vai haluatteko kertoa tästä jotain lisää?
[Jaakko]
Kyllähän tämä tietoinen strateginen valinta on kasvaa. On tässä ehkä otettu vähän nopeampia askeleita kuin mitä oletettiin. On välillä vähän haastetta pysyä mukana, mutta sanotaanko, että vaikkapa asuntoasioissa on haastetta pysyä mukana.
Mutta kyllä tämä tietoinen strateginen valinta on. Ja tietenkin ollaan kasvattu siellä suomenkielisten opiskelijoiden puolella, mutta iso loikka myös kansainvälisten opiskelijoiden puolella. Täällä käytävällä huomaa sen, että me ollaan kansainvälinen korkeakoulu.
[Haastattelija]
En tiedä miten minä tämän muotoilisin, mutta onko SEAMKilla jotain sellaista limittiä, että tämä on maksimimäärä mitä voi olla opiskelijoita koulussa?
[Jaakko]
Varmaan tietyt realiteetit tulevat vastaan. Mitä vaikkapa jonkun alan opiskelijoita tarvitaan. Emme halua kouluttaa väkeä enemmän kuin työmarkkinat vetävät.
Sinänsähän Etelä-Pohjanmaalla on tosi hyvä ja huono tilanne, meidän kannalta hyvä tilanne. Pulaa on korkeasti koulutetuista ihmisistä. Työmarkkinatilanne on paljon parempi kuin monessa maakunnassa.
Aina esimerkiksi se ei ollenkaan kohtaa, että missä olisi kaikkein eniten työtä tarjolla ja mitä nuoret haluaa opiskella. Kyllä siellä tämän kaltaisia limittejä varmasti on. Meidän paletti on tosi monipuolinen.
Meillä on AMK-tutkinto-ohjelmia 24. Se on iso määrä tämän kokoiseen korkeakouluun. Aika haastava ja hallittava näin iso määrä.
Ja osa tosi pieniä tutkinto-ohjelmia. Sekin on osoitus siitä, että me halutaan monipuolisesti tuottaa osaamista tähän maakuntaan. Elpompaa olisi, jos meillä olisi muutama iso tutkinto-ohjelma.
Mutta kun ollaan tällainen toimija, joka haluaa tämän alueen elinkeinoelämälle ja työelämälle tuottaa niitä asiantuntijoita, niin tällainen valinta on tehty. Mutta ei meillä esimerkiksi ole kapasiteettia laajentaa sitä repertoaria, että otettaisiin uusia tutkinto-ohjelmia, joita meillä nyt ei ole. Se on ensinnäkin tosi kallista.
Kun polkaisee tutkinto-ohjelman pystyyn, niin siinä menee monta vuotta ennen kuin nähdään seuraavan kerran rahaa. Sama koskee suomenkielisiä opiskelijoita. Jos otetaan uusia ryhmiä, niin tällaiset asiat, kuten aloituspaikkaraha, jota kaikki eteläpohjalaiset maakunnan kunnat ovat antaneet SEAMKille, ovat tosi tärkeitä.
Me pystytään tulevina vuosina pitämään meidän taloutta tasapainossa. Suomenkielisille opiskelijoille se raha tulee niin monen vuoden päästä, kun se opiskelija on valmistunut, että talous ei tavallaan kestäisi laajentaa. Kansainvälisissä opiskelijoissa, jos lähdettäisiin kohtuuttomasti kasvattamaan sitä määrää, niin heille on harjoittelupaikkoja ja löytäminen.
Sanotaanko, että vielä on aika isoja haasteita maakunnassa työllistää kansainvälisiä osaajia, jos ei ole suomenkieli poikkeuksellisen hyvä. Kyllä siellä tällaiset realiteetit tulevat vastaan. Ei tämä hirveän helppolaji, tämä korkeakoulunkaan kasvattaminen ole.
[Vesa]
Toisaalta taas mahdollisuuksia on tuolla jatkuvan oppimisen ja opetuksen puolella. Jos tutkintokoulutukselle ikäluokat asettavat tiettyjä rajoituksia, niin toisaalta oppiva yhteiskunta on sellaisten haasteiden parissa, että sieltä kyllä on mahdollista kysyntää saada lisää. Kaikki korkeakoulut orientoituu tähän aika haastavaan yhteiskunnalliseen tehtävään.
Että koulutetaan työssä olevia ja ammattielämässä olevia uudelleen uusiin taitoihin.
[Haastattelija]
Joo, se on kyllä tärkeää. Vertailessa tutkinto-ohjelmia muiden ammattikorkeakoulujen vastaaviin tutkinto-ohjelmiin, niin miten se ammaksioittuu eri tutkinto-ohjelmissa?
[Jaakko]
Vesalla on vielä syvällisempiä speksejä tästä asiasta. Yksi, minkä ehkä voisi heti nostaa, on tuo meidän ruoka-ala. Meillä on poikkeuksellinen ammattikorkeakoulu Suomessa, että meillä ylipäätään on kaikki ruoka-alan tutkinto-ohjelmat.
Sen lisäksi, että meillä on ne kaikki, niin me ollaan myös niissä kaikissa Suomen ykkönen. Kyllä näkisin tietyllä tavalla SEAMKin ruokapuolella ehkä kärkikorkeakouluna koko Suomessa. Ja tietenkin opiskelijamäärältä myös.
Etelä-Pohjanmaalla tämä elintarviketeollisuus on tärkeä. Tässä on ihan keskeisiä tuotantolaitoksia koko Suomen elintarviketuotannon kannalta. Vesa voi ehkä vähän vielä kertoa laajemmin näistä muista saavutuksista.
[Vesa]
Vuoden 2024 valmistumiskyselyssä meillä tosiaan oli tämä Seamkin agrologikoulutus, insinöörikoulutus, bio- ja elintarvike ja sitten restonomi-koulutus. Liikkeenjohtajat, jotka olivat siis näitä ruoka-alan kouluttajia, niin kaikissa kolmessa saavutimme ykkössijan näiden vastaavien kouluttajien ryhmässä. Se oli hieno uutinen.
Meillä on kyllä vahvoja nämä meidän kaikki koulutukset omissa sarjoissaan. Tähän vaikuttaa tietysti vielä se, että kuinka monta kouluttajaa Suomessa on esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksessa tai tradenomikoulutuksessa ja niin edelleen. Jos katson näitä meidän aikasarjoja, niin täällä on kyllä esimerkiksi sosionomikoulutuksessa viimeiset neljä vuotta ykkösija- ja kakkossijaa.
Geronomikoulutuksessa viimeiset viisi vuotta ykkösisija- ja kakkossijaa. Meillä on täällä itse asiassa useita SEAMKin koulutuksia. Voitaisiin kääntää jopa niin päin, että suurin osa SEAMKin AMK-koulutuksista sijoittuu opiskelijatyytyväisyyskyselyssä ihan sinne valtakunnan kärkeen omissa kouluttajaluokissaan.
[Haastattelija]
Joo, että pitäisi kysyä mieluummin niin päin, että mitkä ei ole siellä kärjessä ollut.
[Vesa]
Kyllä, tämä on vielä aika tasaista tämä AMK-puolen vastaajien kautta tulevat sijoitukset, koska siellä on aika isot vastaajamäärät ja ne on aika pysyviä nämä sijoitukset. Ylempään tutkintoon johtavalla puolella on hieman enemmän vaihtelua johtuen siitä, että siellä on vähemmän vastaajia ja vuotuisesti nämä sijoitukset vaihtelevat. Myöskin YAMK-kouluttajana meillä on ollut oikein hyviä sijoituksia ja sijoitumme tuossa kahdenkymmenen kouluttajan joukossa noin puoleen väliin vaihdellen hieman vuoden suhteen.
[Haastattelija]
Joo, sieltä tuli hyviä vastauksia. Avop mittaa myös esimerkiksi näitä oppimisympäristöjä, itseopiskelua, opetusta ja opintojen suunnittelua ja ohjausta ja opiskelujen tukipalveluja ja niin edelleen. Mitkä osa-alueet ovat SEAMKilla nyt vahvoja?
[Vesa]
Mä mainitsin jo tuossa oppimisympäristöt, missä meillä on yli viiden vuoden sarja valtakunnallisesti ykkösenä, mutta meillä on kyllä todella hyviä nämä osa-alueet. Esimerkiksi työelämäyhteydet, siellä on nyt neljä viimeistä vuotta ykkönen, ykkönen, ykkönen, kakkonen. Opinnäytetöissä oltiin tänä vuonna ykkösi ja se ilahduttaa meitä suuresti.
Me noustiin edelliseen vuoteen verrattuna nelossijalta, valtakunnallisesta nelossijalta AMK-koulutuksesta ykkössijalle. Ja muistaakseni tämä taisi olla vielä niin, että siellä ylempään tutkintoon johtavassa koulutuksessa myöskin tämä opinnäytetyöosa-alue menestyi hyvin. Täällä on kyllä opiskelun tukipalveluja viimeiset neljä vuotta kolmen parhaan joukossa.
Jos jotain mainitaan täältä, missä SEAMK voisi parantaa, niin täällä on opintojen suunnittelu ja ohjaus. Täällä ollaan noin 22 kouluttajan joukossa tuolla puolessa välissä oltu viime vuosina. Tämä kertoo siitä, kuinka haasteellista meillä on tuottaa isossa monialaisessa koulussa tällaista suunnittelua, jossa lukujärjestykset toimii, ympärivuotinen oppiminen toimii, opiskelijat saavat matkansa ja läsnäolonsa sovitettua etäopetuksen, verkko-opetuksen ja lähiopetuksen yhdistelmissä.
Tämä on haasteellinen asia ja tässä meillä on kyllä parannettavaa.
[Jaakko]
Sanoisin, että varmaan yksi asia, mikä tuossa haastaa myös, niin mitä keskustelee meidän opiskelijoiden kanssa. Meillä on tosi paljon työssä käyviä opiskelijoita. Vaikka meidän opiskelijat ovat keskimäärin aika nuoria ja ensimmäisen tutkinnon suorittajia, mutta siitä huolimatta meidän päiväpuolen opiskelijoista todella moni tuntuu käyvän samalla töissä.
Tämä on varmaan osa-alue, mikä on jo lähtökohtaisesti haastava, mutta tietenkin sellainen, mihin pyrimme entisestään panostamaan tulevaisuudessa enemmän.
[Haastattelija]
Se on kyllä totta, että aika moni opiskelee juuri silloin ihan ensimmäisenä vuonna jo aloittaa tai tekee tai jatkaa koulun ohella noita töitä.
[Jaakko]
Se on kyllä haastava kombo opiskella ja käydä töissä samaan aikaan. Siinä on tärkeää kuunnella itseään sitä omaa jaksamistaankin ja kuitenkin kannustan aina hoitamaan ne opinnot loppuun. Täällä on aika hyvä työmarkkinatilanne tietyillä aloilla ja saattaa käydä niin, että opiskelija vetäisi työelämään jo heti siinä opintojen aikana.
Saatetaan tarjota pysyvääkin työpaikkaa, mutta tavallaan se, että minä ainakin näen sen, että sen tutkinnon on suorittanut loppuun, niin sillä on merkitystä siinä vaiheessa, että se on vaihtamassa työpaikkaa ja sillä on merkitystä, jos haluaa edetä urallaan. Näen, että se on ihan opiskelijan oma etu myös, se tutkinto saattaa loppua ja tietenkin myös koulun etu, koska meille ei makseta mitään siitä, jos joku vaikka opiskelee meillä 4-5 vuotta ja ei valmistu. Tämä meidän rahoitusmalli on siinä mielessä rahaa, että aina myös työnantajille korostan, että on hienoa, että jos tarjoatte niitä pysyviä työpaikkoja heti kun opiskelija valmistuu.
[Haastattelija]
Vasta sitten, ei tarvitse sinne heti kysyä.
[Jaakko]
Vaikka olisi minkälainen pula just jostakin tietyn alan osaajasta.
[Haastattelija]
Se on mielestäni tärkeää, kuunnella omaa itteensä ja tasapainottaa sen kanssa, että jaksaa pyörittää molempia.
Ovatko nämä osa-alueet sellaisia, joihin SEAMKissä on erityisesti panostettu vai onko jotain, mitä haluaisitte nostaa esille?
[Jaakko]
Ehkä voi yleisellä tasolla todeta, että kyllähän nämä ovat tietenkin asioita, joihin on panostettu. Jos lähdetään meidän strategiasta, että me tavoitellaan sitä ykköstilaa, että se on asetettu meille tavoitteeksi. Me on jopa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käydyssä tulosneuvotteluissa nostettu se, että me halutaan olla tässä avopissa siellä kärjessä.
En usko, että missään muualla sitä on nostettu näin voimakkaasti tavoitteeksi. Asioita tehdään sen ympärillä, että se myös olisi mahdollista. Ei se ihan sattumaa ole, jos kuusi kertaa peräkkäin on esimerkiksi avopissa kolmen parhaan joukossa, kun siellä kuitenkin 22 ammattikorkeakoulua on, jotka siihen osallistuvat.
Kyllä minä ainakin haluan nähdä näin, että tietoinen valinta on ollut panostaa tiettyihin asioihin.
[Haastattelija]
Kyllä. Siihen on hyvät mahdollisuudet. Se on ollutkin paperilla koko Suomen paras korkeakoulu.
[Vesa]
Mä täydentäisin tähän sen inhimillisen seikan, että kun siellä on sata kysymystä siinä setissä ja isot vastajamäärät, niin kyllä sieltä aina myöskin löytyy yksittäisiä alueita tai kysymyksiä vuosittainkin, josta me selvästi voidaan sanoa, että joudumme ottamaan itseämme vähän luokallemme. Yksi tällainen haaste on, että opiskelijat toivoisivat ympärivuotista opetustarjontaa, siis käytännössä kesäajan tarjontaa. Se on monin tavoin haasteellista tuottaa sitä ja toisaalta taas se kysyntä voi ollakin yllättävän pientä, vaikka sitä toivotaan.
Siinä on yksi haaste kyllä. Viime vuosina tämä kysymys on tuottanut meille sellaista palautetta, että ympärivuotista opetustarjontaa mieluummin vielä paikasta riippumatonta kaivattaista toivottaisi opiskelijapuolella.
[Jaakko]
Ja sitten rehellisyyden nimissä, niin kyllähän tuolla Kärjessä se on aika desimaalipeli ja oikeastaan sadasosa peliä, että miten hyvin pärjätään. Kyllä siellä on muitakin korkeakouluja, jotka panostavat näihin asioihin ja se, että siellä Kärjessä jos haluaa pysyä, niin täytyy tehdä töitä. Todella erot siellä ihan terävimmässä Kärjessä ei ole mitään hirveän isoja.
[Haastattelija]
Totta ja niinhän se menee, että mikään ei tule itsestään. Menestystä on tullut myös yksittäisissä kysymyksissä ja käsittääkseni Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Samolla on useita perättäisiä ykkössijoja parhaan opiskelijakunnan kysymyksessä. Mitä tämä merkitsee SEAMKille?
[Jaakko]
Me saamme näin, että seitsemän kertaa on ollut Samo peräkkäin ykkönen. Kyllähän se merkitsee meille tosi paljon. Tiedän, että monella paikkakunnalla opiskelijakunnat on jonkinlaisessa kriisissä, eli saattaa olla aika pieni määrä opiskelijat, jotka ovat jäseniä.
Täällähän järjestäytymisaste Samolla on tosi korkea, ja onhan se meille aivan erinomaisen tärkeä asia, että miten opiskelijat viihtyvät, miten he kokevat opiskelijakunnan. Samo tekee siinäkin tosi upeata työtä. Otetaan nyt vaikka liikuntamahdollisuudet.
Me on siinä tehty Samon kanssa yhteistyötäkin, ja panostettu siihen. En muista nähneeni samanlaista repertuaria oikein missään, että olisi vaikka lajikokeiluita niin paljon kuin mitä Samo järjestää. Seinäjoki ei ole kuitenkaan mikään miljoonakaupunki, niin se, että opiskelijat järjestää mielekästä tekemistä, hyviä bileitä ja muita opiskelijaelämään liittyviä asioita, se on ihan mielettömän tärkeää.
Voidaan olla tosi kiitollisia ja iloisia siitä työstä, mitä Samo tekee. Tietenkin se on myös tärkeää, että Samo on sellainen toimija, jolla on korkea järjestäytymisaste. Meillä on aina neuvottelukumppani, kun lähdetään opiskelijoiden kanssa neuvottelemaan, koska tuollainen järjestö, joka kattaa suuren osan meidän opiskelijoista, voidaan myös ajatella, että se aidosti edustaa opiskelijoita.
On monesti heittänytkin, että Samolla on jäseniä enemmän kuin monessa pienessä kunnassa on asukkaita. Eli kohtalaisen iso ja merkittävä porukka. Maakunnassa on useita kuntia, joissa on vähemmän asukkaita kuin mitä Samolla on jäseniä.
[Haastattelija]
Pakko kyllä sanoa opiskelijan näkökulmasta, että Samolle ja SEAMKille pisteet siitä, mä käyn niissä liikuntavuoroissa, mitä Samo järjestää, niin se on aivan elämän suola.
[Jaakko]
Ihan mahtavaa kuulla.
[Haastattelija]
Avop on varmasti yksi tärkeä kanava, jota kautta voidaan visiota todentaa. Onko muita palautekanavia, joita SEAMKissa seurataan säännöllisesti?
[Vesa]
Avopin ohella meillä on tällainen rinnakkainen kysely, jonka nimi on uraseuranta. Se on myöskin valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen järjestämä kysely. Me saadaan sieltä avopin rinnalla, valmistumiskyselyn rinnalla, tärkeää tietoa.
Uraseurannassa kysely tehdään viisi vuotta sitten valmistuneille. Me osallistumme tähän muiden ammattikorkeakoulujen joukossa. Me saadaan sieltä samanlailla vuosittain tämmöinen palaute, että miten me ollaan onnistettu tässä mainitussa osaamisen tuottamisessa niiden henkilöiden näkökulmasta, jotka ovat olleet jo viisi vuotta työelämässä.
Siellä tulee arvokasta palautetta siitä, että mihin tämä meidän osaamisen kehittäminen pitäisi suuntautua uusien työelämätaitojen näkökulmasta. Sen lisäksi meillä on opintojakso palaute jokaiselta opintojaksolta, jossa on juuri tällä hetkelläkin kehitysprojekti menossa. Sitten meillä on vielä opiskelijabarometri, joka noin 2-3 vuoden välein. Se osoitetaan tällä hetkellä seuraavassa suunnitelmassa toisen vuoden opiskelijoille. Mutta tällainen palautekokonaisuus, siitä voidaan jopa sanoa, että meillä on vähän runsaudenpulaa siinä. Palautemateriaalia on kyllä SEAMKilla paljon ja sitä hyödynnetään, eikä siitä ole todellakaan pulaa.
[Haastattelija]
Pakko tarttua tuohon sen uraseurantaosioon, että viisi vuotta sitten valmistuneille tehdään tämä kysely. Jotenkin minua tuli hetkelläkin sellainen, että vitsi minua kiinnostaisi tietää, että kuinka moni onko niillä, tekevätkö ne oman alan töitä, tai missä asemassa ne on nyt, tai totta kai mieli voi muuttaa, vaihtaa alaa tai mitä ihmiset tekevät. Se olisi jotenkin niin kiinnostavaa tietää.
[Vesa]
Uraseurannassa on oikeastaan kaksi pääteemaa. Toinen on se, että opiskelijat arvioivat sitä entistä opinahiohan ja kertovat siitä, että mitä siellä voisi kehittää ja kuinka osuvaa opetus on ollut. Mutta toinen on sitten nimenomaan tämän sanan mukaisesti uraseuranta.
Siellä kartoitetaan sitä, että mihin ollaan työllistetty, sekä laadullisesti että määrällisesti, ollaanko ammattia vastaavassa tai koulutusta vastaavassa töissä, ja ollaanko samalla alalla, ja kuinka paljon ollaan lähdetty jatkokouluttamaan. Se antaa aika hyvän profiilin siitä, millainen kouluttaja ja työllistäjä ammattikorkeakoulu on. Mielenkiintoista tietoa.
[Haastattelija]
No on kyllä, pakko sanoa. Katsotaan, ja onko teillä jotain lisättävää johonkin kohtaan? Nyt on vapaa sana, saa sanoa vielä SEAMKistä hyviä asioita.
[Jaakko]
Oli teillä tosi kattava repertuaria, ja tosi hyvin vaikkapa nämä Avop-kyselyt käytiin tässä syvällisesti läpi. Tietenkin tämä tehdään yhdessä kaikkien kanssa nämä tulokset, niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden kanssa. Jokainen meistä tekee SEAMK-yhteisön, ja mun mielestä on tosi ilo olla osa tätä yhteisöä.
Meillä on loistava henkilökunta, ja mun mielestä loistava henki opiskelijoiden kesken. Yritetään pitää tämän hyllän niin hyvä tulee.
[Haastattelija]
Kyllä.
[Vesa]
Näillä mennään.
[Haastattelija]
Kyllä, meidän SEAMK. Mutta kiitos paljon Jaakko ja Vesa, että olitte täällä kertomassa vähän SEAMKista ja Avop-kyselyistä ja näin päin pois.
[Vesa]]
Kiitos teille, kiitos, hyvää kevättä.
[Haastattelija]
Kiitos.