Suomalaiset ovat kuluttaneet osuutensa maapallon vuoden 2026 luonnonvaroista jo 1. huhtikuuta 2026. Kyseinen ylikulutuspäivä on laskennallinen päivämäärä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusia luonnonvaroja. Se, että päivämäärä osuu aprillipäivään, kuulostaa harmilliselta vitsiltä – mutta valitettavasti kyse on todellisuudesta. Suomi kuuluu edelleen maailman kärkikuluttajiin: suomalaisten elintavoilla tarvittaisiin lähes 4 maapalloa tyydyttämään kulutus ja päästöt globaalisti.
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa uutinen varhaiseen ajankohtaan osuvasta ylikulutuspäivästä on otettu vastaan vakavasti. Samalla korkeakoulu kuitenkin muistuttaa omista kestävän kehityksen teoistaan – päivän teemaan sopivasti aavistuksen kehuskellen, mutta pilke silmäkulmassa.
“Me SEAMKissa teemme kestävän kehityksen eteen merkittäviä asioita,” todetaan korkeakoulusta hyvällä itseluottamuksella.
Väitteelle on katetta: SEAMK on jo vuosia panostanut vastuullisuuteen ja ympäristötekoihin osana strategiaansa. Tämän vuoden alusta on lähdetty toteuttamaan uutta tehostettua kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaa. Syksyllä 2025 SEAMK sitoutti opiskelijoita ja henkilöstöään Niksi-kisalla, jolla kerättiin ideoita ja vinkkejä arjen ympäristötekoihin. Vastauksia saatiin hurjan paljon, ja niissä korostuivat mm. energiatehokkuuteen, liikkumiseen, kiertotalouteen, lajitteluun ja ruokailuun liittyvät ideat.
Konkreettisia ilmastotekoja on tehty roppakaupalla. Esimerkiksi SEAMKin kampus käyttää nykyään 100 % uusiutuvaa sähköä, mikä on leikannut korkeakoulun hiilidioksidipäästöjä arviolta 118 tonnia vuodessa.
”Määrä vastaa noin 866 000 auton ajokilometriä tai 54 000 naudanlihapihvin tuotannon päästöjä – aivan uskomaton säästö, paras päätös ikinä”, kuvailee SEAMKin väki asiaa.
Lisäksi Frami F -rakennuksen katolle on asennettu aurinkovoimala 250 paneelilla tuottamaan puhdasta energiaa. Aurinkopaneelit tuottavat arviolta 80 000 kWh vihreää sähköä vuodessa, mikä kattaa noin 7 % kyseisen rakennusosan vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
SEAMK Kampuksen muodostavat kiinteistöt sijaitsevat Seinäjoen keskustan tuntumassa joen molemmin puolin. Kampusalueella opiskelijat pääsevät siirtymään kiinteistöstä toiseen kätevästi kävellen, ja matka esimerkiksi rautatieasemalle kestää kävellen noin vartin verran. Näin päivän aikana ei tarvita autoa tai julkisia kulkuvälineitä siirryttäessä toiseen kiinteistöön. Mikäli opiskelija tai henkilökunta asuu lähellä keskustaa, ei hän välttämättä tarvitse autoa lainkaan.
Kestävä kehitys ei ole SEAMKissa vain kiinteistöjen ja kampusarkeen liittyvä teema, vaan se on vahvasti mukana myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI). Vuoden 2026 alussa SEAMKissa oli käynnissä peräti 142 hanketta, jotka liittyvät vähintään yhteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Toisin sanoen lähes kaikki SEAMKin tutkimus- ja kehityshankkeet edistävät konkreettisesti kestävän kehityksen päämääriä.
“Hankkeemme eivät ole vain projekteja, vaan konkreettisia ratkaisuja kestävyyden haasteisiin,” kuvailee SEAMKin Kestävän ja vastuullisuuden työryhmä.
Kestävyys ja vastuullisuus on integroitu kattavasti SEAMKin TKI-toimintaan. Vuoden 2026 alussa peräti lähes 100 % SEAMKin hankkeista edisti jotakin kestävän kehityksen osa-aluetta.
Myös SEAMKin kestävän kehityksen saavutukset kestävät vertailua. Korkeakoulu on mukana kansainvälisessä UI GreenMetric -järjestelmässä, joka mittaa kampusten ympäristövastuuta. Vuoden 2021 tuloksissa SEAMKin sijoitus nousi edellisvuodesta 185 sijaa – harppaus, josta SEAMKissa ollaan suureen ääneen mielissään. SEAMK oli tuolloin yksi vain neljästä suomalaisesta korkeakoulusta, joka puntaroi kestävän kehityksen toimintaansa GreenMetricin järjestelmässä.
”Fantastinen tulos, suorastaan huikea parannus! Sijoitusta tärkeämpää on kuitenkin itsereflektointi ja toiminnan kehittäminen tulosten perusteella” SEAMKista hehkutetaan hyväntahtoisesti.
Kestävyys näkyy SEAMKissa läpileikkaavasti: opetussuunnitelmissa painotetaan vastuullisuutta ja syksystä 2026 alkaen sovitut kestävyys- ja vastuullisuusteemat sisältyvät kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihimme.
Vaikka SEAMK esitteleekin saavutuksiaan nyt varsin itsevarmalla tyylillä, viesti taustalla on vakava: ympäristön tila ja ylikulutus on haaste, johon jokaisen on tartuttava. On vähintäänkin ironista, että Suomen ekologinen velkapäivä on juuri aprillipäivänä. Siksi SEAMK haluaa huumorin keinoin herätellä huomiota aiheeseen.
“Teemme kestävän kehityksen saralla kaikkemme – paremmin kuin koskaan aiemmin – jotta tulevaisuudessa Suomen ylikulutuspäivä saataisiin siirtymään myöhemmäksi,” SEAMKista luvataan.
Aprillipäivän hengessä on syytä paljastaa, että edellinen lausunto on annettu kieli poskessa. SEAMKin omahyväisen kuuloinen sävy tässä uutisessa on tarkoituksellinen tyylikeino. Silti jokainen mainittu fakta SEAMKin kestävän kehityksen toimista on täysin totta, eikä alkuperäinen uutinen Suomen ylikulutuspäivästä ole sekään vitsi. Huumorin lomassa SEAMK haluaa korostaa, että kestävän tulevaisuuden eteen tehtävä työ on oikeasti vakava asia. Paras korkeakoulu rakentaa kestävää tulevaisuutta – ja me SEAMKissa teemme sitä tosissamme.
Hyvää aprillipäivää!