SEAMK Talk: Tietotekniikan opinnot SEAMKissa - kurssit, arki ja tulevaisuus
Tässä jaksossa sukelletaan tietotekniikan opintojen arkeen SEAMKissa opiskelijoiden ja opettajan johdolla. Keskustelun aiheina ovat mm. mikä sai hakeutumaan alalle, mitä opinnot käytännössä sisältävät ja millaisia työmahdollisuuksia IT-ala tarjoaa.
[Tino]
Tervetuloa SEAMK Talk-podcastin pariin. Minä olen kulttuurituotannon opiskelija Tino Virtaniemi, ja me puhumme tänään tietotekniikan opinnoista. Keitäs meillä on tänään täällä puhumassa?
[Vesku]
Eli mä oon Peltosen Vesku, ensimmäisen vuoden TITE-opiskelija ja jossain vaiheessa aion mennä tuolta ohjelmistopuolelle siellä.
[Olli]
Ja mä oon Olli Luhtanen, oon kans ensimmäisen vuoden tietotekniikan opiskelija täällä Samgissa.
[Marko]
Mä oon Marko Hietamäki ja lehtorina täällä tietotekniikassa ja automaatiotekniikassa.
[Tino]
Näin, mennään sitten suoraan asiaan.
Tämä on teille opiskelijoille kohdennettu kysymys, eli minkälaiset asiat sai teidät hakeutumaan tietotekniikan opintoihin? Ja oliko nämä seikat teillä tiedossa pitkään? Onko tämä esimerkiksi ollut teillä unelmana jo aikaisemmin?
[Vesku]
No tuota, mun kohdalla niin mä vähän vaelsin tässä välissä, että mä oon ensiksi lukenut ICT-asentajaksi ammattikoulussa. Itse asiassa Markon opetuksen alla silloinkin, joskus kymmenkunta vuotta sitten. Ja sitten väänsin vähän töitä, mutta jossain vaiheessa, kun näitä oli käynyt jonkun verran läpi, niin totesin, että tekisi mieli päästä vähän pätevämpiin hommiin.
Ja yritystavoitteet tulevaisuudessa, niin sisälsi semmoista, että olisi hyödyllistä olla osaamisia, mitä tämä tulisi sisältämään. Tämä tietotekniikan insinöörin opinnot, niin päätin, että tämä pitäisi jossain vaiheessa, tämä tai sitten joku hyvin vastaava, niin käydä läpi ja sen sellaista.
[Olli]
Itse mä oon aina ollut tietotekniikasta kiinnostunut, ja ihan lähdin ammattikouluun tietojen viestintätekniikkaa opiskelemaan.
Ja sitten sieltä tulin tänne SEAMKiin sitten jatkamaan tätä eteenpäin. Samalla lailla, että pääsis vähän tuommoisiin vaativampiin hommiin ja oikein syvällisemmin pääsis tähän tietotekniikkaan mukaan tekemään.
[Tino]
No mitenkäs Marko näin opettajan näkökulmasta, niin minkälaiset asiat sai sut hakeutumaan tietotekniikan pariin?
[Marko]
No joo, joskus tuossa kauan sitten opiskelin tietotekniikkaa ja sitten työllistyin siitä. Ja aihe on kumminkin aina kiinnostanut, ja erityisesti nuo sulatetut järjestelmät on ollut semmoisia, jotka on ollut tästä tietotekniikan osa-alueesta eniten kiinnostavia.
[Tino]
Haluatko sä kertoa niistä vähän lisää?
[Marko]
No joo, tässä nyt on lähinnä, mulla on näitä sulautettuja järjestelmiä ja elektroniikkaa. Siinä yhdistyy sitten elektroniikka ja sitten ohjelmistotekniikka ja tietokonetekniikka. Eli ne on tämmöisiä pieniä laitteita, mitä on sitten vähän joka puolella.
[Vesku]
Mä voin tänne lisätä että kyllähän näitä nyt kaiken näköisiä on, että ihan lähdetään 3D-tulostimista tai tällaisistakin, niin nekin lasketaan sinne vaikka. Niin sinänsä heti yhdistä siihen, että ne on tällaisia pieniä, missä on joku tietokone.
Mutta sitten loppuun lopuksi, kun sinne pitää lähettää se 3D-malli, joka printataan tosiaan, niin se pitää jollakin lailla sen koneen purkaa sieltä. Ja sehän on koko lailla vaan tämmöinen korttitietokone, niin kuin joku raspi tai joku tällainen, niille, jotka tietävät.
[Tino]
Tämä toimii itse asiassa hyvänä aasinsiltana tähän seuraavaan kysymykseen. Eli mitä teidän opintonne käytännössä pitää sisällään ja minkälaisia asioita te yleensä teette perustunnin aikana?
[Vesku]
No tosiaan kyllähän meillä on näin ensimmäisellä vuodella hyvinkin paljon ihan perusasioitakin, tällaisia matikkoja ja fysiikkoja ja näin edespäin. Mutta jos mennään ammattialoihin, niin esimerkiksi Marko nimenomaan opettaa tuota sulautettuja elektroniikkaa, eli mitenkä niitä käsitellään. Ja lasketaan tuota niiden fyysisiä arvoja.
[Olli]
Sähköpiirejä.
[Vesku]
Sähköpiirejä, joo näin. Ja sitten tuota verkkopuolta, eli tuota,
[Olli] Tietoliikennettä.
[Vesku]
Tietoliikennettä, niin verkkokaapeleita mitä kaikkea ja sitten niiden tuota tarvitsemaa infraa ja näin edespäin. Sitten tietysti ohjelmointi.
[Olli]
Kyllä, paljon ohjelmointia on ollut, että ihan tuota useamman kurssin verran on ollut tässä ensimmäisen vuoden aikana.
[Vesku]
Joo, no mitäs kolme?
[Olli]
Kolmisen kurssin on ollut joo tähän saakka.
[Vesku]
Kyllä, ja tietysti se projektikurssi mitä tehdään, niin se on vielä niin kuin teknisesti ottaa neljäs että.
[Olli]
Joo, monethan muutkin kurssit sitä tietenkin sisältää, mutta sitten itse ohjelmointia on ollut jonkin verran kanssa.
[Vesku]
Kyllä, kyllä.
[Olli]
Ja eri kielillä myös.
[Vesku]
Joo, niin nimenomaan.
[Olli]
Monipuolisesti.
[Vesku]
Jos joku niin spesifisesti hakee, niin ensimmäisenä on ollut pyytonia ja sitten on ollut C++a. No joku on voinut käyttää Sharpia nimenomaan, menisin kanssa heittää sinne. Ja tuota, tuota.
[Olli]
Nää on näitä.
[Vesku]
HTML, ja tuota, tuota CSS ja näitäkin on käytetty.
[Tino]
Kyllä, kuulostaa tosi monipuoliselta. Sitten Marko, haluatko avata vähän, että mitä sun kursseilla tehdään?
[Marko]
No joo, kyllä tähän niin kuin elektroniikkaan ja sulautettuihin järjestelmiin liittyy, mistä aiemmin oli jo puhetta.
Ja tuossa oli käytännössä, mitä tunnit pitää sisällään, niin siinä on sekä teoria että käytäntöä. Monesti on semmoinen aika lyhyt teoria juttu, että käydään läpi, että mitä seuraavaksi tehdään käytännössä. Että aika lailla on semmoista käytännönläheistä kumminkin suurin osa.
[Vesku]
Joo, ja tehdään niistä mittauksia niistä käytännönlaitteista, jotka pitäisi melkein vastata ainakin sitä, mitä on laskettu ja näin edespäin. Siellä teoriassa nimenomaan.
[Olli]
Joo, se oli kyllä omastakin mielestä aika mukava osa näitä IoT-kursseja ja näitä, mitä Marko piti meille. Päästiin vähän jotakin tekemään kumminkin, että vaikka oltiin aika alkuvaiheessa vielä. Se oli mielestäni aika mukava osuus.
[Vesku]
Joo, pääsisi heti tähän käytäntöön kiinni.
[Tino]
Joo, no kun teillä nyt rupeaa olemaan jo pikkuisen noita tietotekniikan opintoja takananne, niin onko opinnot vastannut odotuksia?
[Olli]
Suurimmaksi osaksi kyllä. Itsellä ainakin oli hyvä idea jo, että minkälaista täällä on, kun pääsin vähän etukäteen noita opintoja suorittamaan ammattikoulussa. Niin siitä saa aika hyvän idean, että mitä odottaa täältä ja on hyvin vastannutkin niitä sitten. Että ihan positiivinen kokemus on ollut tähän saakka totta kai.
[Vesku]
Joo, kyllä koko ajan pakko allekirjoittaa. Hyvin semmoista, mitä on periaatteessa odotettavissa tietysti ammattikoulupohjalta.
Mutta myös siinä mielessä, että se ei liian paljon putoa se esimerkiksi matikan tasokaan lukiopohjalle. Koska minullahan on myös, tai siis kaksoistutkintapohja aikanaan ollut tai aikanaan tullut tehtyä. Se jonkun verran vaikuttaa kumminkin siihen, että mitä tarvitaan, kun nykyaikana ammattikoulu on paljon käytännönläheisempää, kuin mitä se on joskus 20 vuotta sitten vielä ollut kumminkin.
[Tino]
No onko sitten jotakin semmoista osa-aluetta, opinnoista, mihinkä ette vielä ole saanut kosketusta, mutta odotatte?
[Vesku]
No periaatteessa voidaan sanoa, että tietoturvapuolia, niin kuin nämä hakkeroinnit ja niiden käänteisesti vastustamiset ja nämä näin. Kun niihin kumminkin kuuluu tällainen, jotta pystyy toimimaan tietoturvallisesti, niin siinä on hyvä ymmärtää myös sitä, mitä riskejä siinä on kaikkiaan tietoturvajärjestelmissä.
Se tulee mun mielestä vasta kolmannella vuodella ja sekin saattaa olla kyllä vähän pintaraapaisu, mutta niin kuin tällainen, että se on hyvin kiinnostava puoli mulle ainakin henkilökohtaisesti.
[Olli]
Kyllä se tuli kans ensimmäisenä itsellä mieleen, että se on semmoinen yksi oleellinen osa, mitä ei ole ihan vielä päästy pahemmin tekemään muuta kuin omatoimisesti katsomaan sitten tämmöisiä. Muuten on ollut kyllä aika laajasti, että ehkä jotakin tämmöisiä isompia projekteja odotellessa olisi seuraava homma, että mitä olisi mukava toteuttaa, että pääsee jonkun konkreettisen isomman asian tekemään.
[Tino]
Kyllä vain, mun on pakko heittää jatkokysymyksenä juuri tuohon tietoturva-asiaan, niin saatte vastata kaikki tähän, että kuinka suuri kokemus teillä on tietoturvasta sitten näin omakohtaisesti?
[Vesku]
No sanotaan, että loppujen lopuksi on tällaista, minkä tahansa tietotekniikan ammattilaiselta löytyvän tasosta maksimissaan, että käy tähän salasanahallinta erikseen toisen laitteen kautta, että ne on aina niitä satunnaisesti tehtyjä. Löytyy periaatteessa yhdeltä laitteelta, joka on omalla laillaan riski, mutta myös se, että se on myös fyysinen laite, niin se pitäisi yleensä pysyä mukana niin ja niin. Hyvin pintatasoista kyllä joo.
Ja sitten tietysti mun on vähän lukenut teoriaa ihan kiinnostuksesta, mutta se on sitä varten, että saattaa saada sillä töitä, jos oikein haluaa olla kätevä.
[Marko]
Joo, tietoturva kyllä liittyy näihin omiinkin opetusaineisiin, eli se on aika tärkeä osa IoT-laitteita ja sitä kautta on tullut sitten selvitelty, että mitä niihin liittyy.
[Olli]
Joo, sama homma oikeastaan itsellä, että aika pinnallista muuten on jonkin verran myös tutkittua näin syvemmin ja jonkin verran tämmöistä sosiaalista puolta tietoturvassa, että kun ihminen on yleensä heikoin linkki tietoturvassa, valitettavasti, mutta sitä puolta taas sitten vähän, että kun minkälaista on käyttäjien manipulointi ja tämmöistä, miten sitä vastaan pystyy tuota sitten puolustautumaan varsinkin tämmöinen organisaatiotasolla.
[Vesku]
Joo ja itse asiassa siitä pitää kehua SEAMKia, että meillähän on täällä niitä harjoituksia vähän väliä, että kolme kappaletta varmaan on tullut tähän mennessä viime viikolla justiin viimeksi tuli semmoinen kalasteluviesti, joka on niin kun NS-valheellinen, mutta erittäin kovaa matkii niitä aitoja viestejä, se on joku Microsoftin palvelu tai jotain tietääkseni.
[Tino]
Joo, se oli Adobe-lisenssi.
[Olli]
Ainakin viimeisin jo oli.
[Tino]
Niin, se oli tällainen Adobe-lisenssi-sopimuksen allekirjoitus.
[Vesku]
Ja siis ihan aidolta sivulta kanssa, eli DocuSignia käytti, joka on niin kun tällöin tuota allekirjoituspalvelu kanssa.
[Tino]
Mutta epäilyttäväksi se tuli siinä, kun siinä ei kerrottu, että miksi se pitää allekirjoittaa.
[Vesku
Joo, muun muassa tästä näin. Ja sitten se, että harvempi meistä varmaan on mitään Adoben softaa ruvennut SEAMK-tilillänsä hakemaan. Mutta kumminkin semmoinen, mikä on hyvä tunnistaa ja hyvä harjoitella tätä purkamista kumminkin.
[Tino
Kyllä vain. Ja arvon kuuntelijalle hyvänä nyrkkisääntönä, jos miettii salasanojen tekoa. Jos itse muistat sen salasanan, niin se on todennäköisesti liian heikko.
[Vesku]
Aivan oikein.
[Olli]
Ainakin arvattavaksi.
[Tino]
Juuri näin.
Sitten kun nyt SEAMK tuli yleisesti puheeksi, niin miten opiskelijaelämä SEAMKissa näyttäytyy teille? Ja miten yhdistätte opinnot ja vapaa-ajan?
[Vesku]
Kyllähän täällä on tosiaan noita opiskelijatapahtumia kauheasti. Henkilökohtaisesti en ihan valtavasti ole niitä käynyt, kun on kaiken näköistä tekemistä. Mutta kyllä niissäkin opiskelijabileissä on tullut käytyä jo kolme-neljä kertaa tässä vajaan vuoden mitalla.
Ja melkein joka viikolla niitä kyllä löytyisikin, vähintään joka toisella. Kyllä, jos vaan aikaa riittää ja rahaa, niin kyllä tekemistä löytyy. Ja sitten toisaalta onhan täällä kaikkia niitä urheilujuttujakin, jos niitä haluaa harrastaa ja niin edespäin.
Henkilökohtaisesti pääasiassa aika menee niihin, että on kaiken näköisiä projekteja kotona, niin minä niitä työstän valtavasti. Itse asiassa tämä ei teknisesti ole aina projekti, mutta koska minä aion mennä vaihtoon kolmantena vuotena, niin kuin se on koko lailla ennalta päätetty, niin minä olen valtavasti myös upottanut aikaa Kiinan opiskeluun, koska kukaan ei ole sinne Shenzheniin vielä mennyt, missä meillä on vaihtokoulu teknisesti ottaen. Ja minä ajattelin, että tämä on minun juttuni. Minä menen nyt tänne Kiinahan kokeilemaan, että onko tämä aivan täysin… En sanokaan.
[Tino]
Joo, sinun pitää olla nyt pioneeri tässä aivan selkeästi.
[Olli]
Diplomaatti.
[Vesku]
Joo, minä menen diplomatiaa harrastamaan Suomelle sinne ja sitten tuloon 3000 vaihto-opiskelijaa Shenzhenistä, kun olen niin ylipäällikkö.
[Olli]
Tätä odotellessa.
[Tino]
Miten sitten tämä meidän kampusalueemme, teillä on tunteja tietyissä rakennuksissa, mutta miten tämä koko kampusalue teille näyttäytyy?
[Vesku]
No, sanoisin, että todella nätti alue periaatteessa ja tuolla on tuo kirjastopuoli, niin siellä on tosi nätti itsenäisen opiskelun periaatteessa julkinen tila se Tapio-sali, ja tosiaan kyllähän sillä kirjastolla on muutakin hyötypalveluita, että siellä saa printtailtua ja kaikkea tällaista.
Kyllä niissä on kaiken näköistä hyötyä ollut. Ja sitten toisaalta minä käyn salilla täällä joka aamu. Itse asiassa tänäänkin olen käynyt salilla, vaikka minulla on oikea ranne.
Arvon kuuntelijat eivät välttämättä näe, mutta tämä on täällä paketissa tosiaan, kun olen tullut tikkailta alas betonilattialle kotona. Mutta näin, kyllä täällä on kaiken näköistä hyötyä ja hienoa ja niin edespäin omahan mieleen ainakin.
[Olli]
Hyvin monipuoliset.
[Vesku]
Joo, monipuoliset, monipuoliset.
[Olli]
Meillä tietotekniikan opiskelijoilla lähinnä opinnot ovat täällä framilla A ja F rakennuksissa, mutta sitten jonkin verran tulee myös tässä ympärillä kuljettua. Jokiranta on todella nättiä aluetta ja kirjastossa on tosiaan niin kuin Vesku mainitsikin jo, että siellä on hyviä tiloja kyllä itsenäiseen opiskeluun ja hyvin viihtyisä.
Ja samoin täällä muissa framin rakennuksissa itse pidän hyvin paljon niistä opiskelukopeista, mitä täältä löytyy, missä pääsee istumaan ja löytyy latauspaikat koneelle ja tämmöisiä.
Ja nehän on siis tosiaan ilmastoituja pikkukoppeja ja jäähdytettyjä. Se on todella olennainen maininta minun mielestä.
[Olli]
Kyllä, ihan mahtavia omasta mielestä.
[Tino]
Mitenkäs Marko, onko sulla tunteja vain yhdessä rakennuksessa vai useammassa?
[Marko]
No joo, nyt lähivuosina on kyllä ollut ihan tässä A-osassa. Ja muuten tästä kampuksesta, niin tässä aikaisemminkin sanottiin, että on nätin näköistä.
Ja sitten mun mielestä tämä on sopivan kokoinen. Tämä on tämmöinen hyvin kompakti, tässä on aina lyhyt matka liikkua, jos pitää mennä jonnekin toiseen rakennukseen.
[Olli]
Ei joudu juoksemaan seuraavalle tunnille sentään.
[Vesku]
Pisimmät siirrot varmaan jotain 300 metriä, jos pitää lähteä F-stä. No niin, on tuolla Labrakin vielä. No voidaan sopia, että 400 metriä.
Jos pitäisi lähteä Labralta jostain syystä kirjasta tuohon joen toiselle puolelle, niin sitten sattuisi justiin ja justiin tulemaan se täyteen. Mutta Labra nyt on vähän sivussa ja se on pääosin mekaniikan äijille vissiin. Joo.Joo, raksalle kyllä, joo.
[Tino]
No sitten kun SEAMkin opintolinjoista valmistuvat voi toimia aika monenlaisissa työtehtävissä, niin sama homma. Mietin, että tuo IT-ala on varmaan oikeasti yksi laajimmista, niin minkälaisissa työpaikoissa te voitte toimia sitten, kun te olette valmistuneet?
[Vesku]
No joo, eli tämähän on sen verran laaja tosiaan, että voi mennä ihan niihin tietoturvallisuushommiinkin periaatteessa suoraan tämän jälkeen, mutta lähtökohtaisesti siinä haetaan varmaan jotain SERTiä ISC-kakkoselta, joka semmoisesta saattaa tietämään.
Tuota ohjelmoijia tai junioriohjelmoijia lähtökohtaisesti varmaan.
[Olli]
Ylipäätänsä ohjelmistokehitystä.
[Vesku]
Niin, kyllä, kyllä.
Ja sitten tietysti verkkosuunnittelu ja nämä näin puolet, eli hyvin laajalti sieltä IT-asioita. Toisaalta itselläni se yritystavoite jossain vaiheessa on sellainen, että lähtisi periaatteessa työstämään koko lailla kahta sulautettua laitetta, että pystyy valmistamaan fyysisiä asioita, joka tietysti sitten tarkoittaa, että se on hyvinkin tällainen sivuraide, joka tulee, mutta tarvitsee kumminkin IT-taitoja, että pystyy kehittämään tällaisen laitteen, tai ainakin automaatio tai konetekniikka, vähän tulee sekä etätaitoja, mutta kumminkin joku osa pitää olla tätä automaatiota tai tietotekniikkaa, että pystyy tämmöisen kehittämään alun perinkään.
[Olli]
Sitten on tietenkin kanssa näitä enemmän niin sanotusti insinöörimäisiä töitä, ehkä tämmöisiä suunnittelun puolella meneviä ja arkkitehtuurin suunnittelua ja toteutusta, tai sitten tämmöisen jonkun järjestelmän alkukehitysvaiheita esimerkiksi voisi olla. Eli hyvin laajat mahdollisuudet kyllä ovat, että ihan vaan riippuu mikä kiinnostaa ja mihin lähtee liikkeelle.
[Vesku]
Tänne pitää vielä heittää itseasiassa sekaan, että mähän olen ollut peltihommissa joskus, eli siis metallialalla, ja siellähän oli nimenomaan, kun siellä haettiin työnjohtajaa, niin siellä ei haettu konetekniikan insinööriä tai automaatiota tai mitään insinööriä, siellä haettiin insinöörityönimikettä tai tällaista, että kunhan on valmistunut joksikin insinööriksi, niin sitten voidaan alkaa neuvottelemaan, että minkälainen isäntä sieltä tulee ja pystyykö sen kehittämään tähän näin asemaan, mitä siellä olisi sitten saatavilla.
[Olli]
Haettiin varmaan tämmöistä ajattelutapaa.
Niin kyllä, kyllä, koko lailla. No sitten kun Veskulla ja Ollilla on vielä opinnot kesken, niin mitenkäs Marko, minkälainen sun työhistoria on ollut tietotekniikan alalla?
[Marko]
Joo, joskus tuossa vuosituhannen vaihteen paikkeilla valmistuin ensimmäistä tietotekniikan alan opinnoista ja olin sitten semmoisen kymmenkunta vuotta siinä softa-alalla töissä.
Ensimmäisen opettajan työni olen pitänyt täällä SEAMKissa 2009 vuonna.
Olin silloin kyllä ihan softatöissä, mutta pidin täällä kaksi iltakurssia. Toinen oli muistaakseni Linux-palvelimet, että toinen oli tuo ohjelmistolisenssit. Ja sitten jotenkin siitä kiinnostuin hakemaan opettajaopintoihin.
[Vesku]
Jossain vaiheessa Sedulla ja sitten sen jälkeen tänne.
[Marko]
Sedussa olin varmaan kuutisen vuotta.
[Vesku]
Sillä pätkällä Marko opetti, tai oli mun itse asiassa luokanvalvoja.
[Marko]
Joo, tuttuja tuolta kymmenen vuoden takaa. Koko lailla.
[Tino]
No nyt sitten kun tulevaisuus on vielä auki, niin onko teillä toiveita, että minkälaisissa työtehtävissä te haluatte toimia? Jos on aivan latu auki ja saatte valita ihan mitä vaan.
[Vesku]
No siis tosiaan mulla on se yrityssuunnitelma, mutta se on kumminkin sellainen, että se vaatii, ainakin aloittamista varten, niin se vaatii koko lailla, että on jonkunlainen mihinkä nojata taustalla. Ensiksi varmaan täysaikaisena ja sitten jossain vaiheessa osa-aikaiseksi, jahka se alkaa olla kasattu se yritys. Ja laitteista tietysti.
Mutta sitten se kumminkin, että jos mä aion sinne ohjelmistopuoleen erikoistua, niin se luonnostaan tarkoittaa, että sillä puolella varmaan yritetään pysyä, että mitä siihen työpuoleen kuuluu sitten. Tietysti siellä olisi kyllä helkkari hienoa, että pääsisi jonnekin Atrialle vaan ja tekisi siellä verkkoja ja tietoturvallisuus asioita, mutta se on vähän tämmöinen, että sinne varmaan kaikki yrittää hakea, niin sitä ei kannata pistää ihan ykköshauksi sinänsä.
[Olli]
Joo. Ihan varmuutta ei ole vielä oikeastaan se, että kiinnostaa niin monet asiat, että ei ole oikein varmuutta, minne sitä sitten haluaisi niin sanotusti erikoistua, mutta ehkä tämmöinen joko ohjelmistopuoli tai tietoturvapuoli voisi olla semmoisia ehkä aika kärjessä olevia puolia. Videopelit ovat itse asiassa tämmöinen rakas harrastus ja tykkään myös sitten kehittää, kun ammattikoulusta lähtien on kehittänyt videopelejä ihan harrastusmielessä, niin niitä olisi myös mukava lähteä tekemään, jos ei kokopäiväisesti, niin ehkä sivutoimisesti sitten myös jonkinlaista tämmöistä. Olisi mukava toteuttaa kyllä tulevaisuudessa.
[Vesku]
Minulla ainakin, niin tosiaan vaikka enää nyt ei tule pelattua niin paljon, niin kyllä minä myös ammattikouluaikaan olin vielä täysin sitä mieltä, että musta tulee videopelikehittäjä ja se on minun täysin päätoiminen työni, ja liiba laaba, liiba laaba. Sitten tuli todellisuus vastaan vähän, että siinä pitäisi olla niin omatoiminen, mitä siihen aikaan ei ainakaan vielä ollut ja näin edespäin, että piti vähän käyttää omaa ajatusta siinä vaiheessa, että mitenkään sitä toteuttaisi sitten kumminkaan. Mutta kyllä toisaalta minulla on tälläkin hetkellä yksi projekti semmoinen käynnissä, että asioita tapahtuu aina.
[Olli]
Pitää katsoa, minne virta vie.
[Vesku) Kyllä.
[Tino]
Otetaan tähän väliin yksi bonuskysymys, mikä heräsi tässä puhuessa, niin tekoäly on erityisesti herättänyt ihmisissä puheenaihetta, niin minkälaisena te näette tietotekniikan alan kehittymiskaaren tulevaisuudessa?
[Vesku]
No siis tosiaan kyllä toi tekoäly vaikuttaa siihen aivan järisyttävän paljon, että erityisesti kun otetaan huomioon, että tulee valopohjaista prosessointia esimerkiksi, ja se vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka laajoja, mitä tämä on, neural network, tällöin on tämä suomenkielinenkin sana.
No näitä tekoälyverkostoja kumminkin, niin kuinka laajoja näitä pystytään tekemään, eli meillähän alkaa pikkuhiljaa tulemaan näiden supertietokoneiden kohdalla, jotka tekee tätä tekoälyhommaa, niin vastaan se, että kuinka pitkäksi muuttuu yksinkertaisesti kuparipiuhojen mitat, että se ei piisaa se signaalin nopeus tavallaan kasvattamaan enää verkon kokoa, että se alkaa maksamaan vaan enemmän sähköä siihen nähden, mitä tuottaa suorituskykyä, niin yksi tällainen lähitulevaisuudessa todennäköisesti oleva kehitys on se, että ne muuttuu valopohjaisiksi, ne signaalit siellä sanotaan seuraavan viiden vuoden aikana, ja täällä tietysti vaikuttaa olennaisesti siihenkin, miten silikonin hinnassa näkyy tuota tuota sitten jossain vaiheessa, tai siis piihän se on på fingelska. Harmillista, kun vaihtuu kieli vähän välillä, niin på engelskahan se on tosiaan silicon, mutta meillä puhutaan piistä.
[Olli]
Se on tämä tietotekniikka vähän tämmöinen tuota finglish kieli
[Vesku]
Joo, tulee tätä anglismeja tänne sekaan vaiheessa, vaikka niitä yrittääkin välttää viljelemistä viimeisen päälle. Sitten vielä siitä on sekin, että sehän vaikuttaa paljon näitten ohjelmoijien toimimiseen, sillä lailla, että pääsee näitä aivan perustason pätkiä koko lailla automatisoimaan ja niin edespäin, ja se on todella hyödyllistä ollut sinänsä itselläkin, että jos sattuu tulemaan tällainen tilanne, että ei ole, vaikka kirjoittanut hetkiä jotain kieltä, niin pystyy silti sanomaan visual studion tai jonkun agentille, että pistähän tuosta äkkiä tämä tyyli tämän näköiseksi. CSS vaikka, eli pistä tämä verkkosivun tämän tyyli tämmöiseksi, että täällä on tämä kokoinen ja tuolla on tuon kokoinen jako, ja pohjalle jää tuollaista ja vähän taustaväriä tuollaiseksi, ja sitten se vaan pistää sen sinne ja sitten katsoo, minkä näköinen se on, ja jos se näyttää siltä, mitä haluttiin, niin peukkua pystyyn ja pää tyynyyn.
[Olli]
Kyllä se kätevä työkalu on loppujen lopuksi, vaikka siinä onkin ollut tämmöistä hyvin negatiivistakin puolta tottakai, että töitä lopetettu, kun on pystytty korvaamaan AI-työkaluilla.
[Vesku]
No siis välttämättä ei ole pystytty korjaamaan, mutta…
[Olli]
Kyllä näitäkin tapauksia on tullut, mitä on nähnyt, että siitä on ollut haittavaikutuksia myös, että ihmisiä on tällä korvattu sitten, mutta se on tämmöinen aika jatkuvasti muuttuva tilanne kyllä tällä hetkellä vielä, että kun AI on kehittymässä vielä ja vielä nähdään, minkälaisia vaikutuksia sillä on sitten tällainen yritystasolla ja ylipäätänsä.
[Vesku]
Se tosiaan, että siinähän tulee paljon näitä, että ne hallusinoivat vielä. No itse asiassa DeepSeekillä, itse asiassa tuodaan, tai sitä tutkivalla olikohan itse asiassa nimenomaan Shenzhenin vai jonkun muun yliopistolla, niin kumminkin oli tuota tällainen paperi, jossa ne löysi ikään kuin, että se on nämä tällaiset ikään kuin luovat neuronit, millä ne tekee tätä luovaa kirjoittamista ja tällaista, niin ne oli osa syy siihen, että miksi sitä tapahtuu sitä hallusinoimista, ja jos ne hiljentää sieltä ikään kuin, niin se tulee paljon robottimaisempaa sitä kirjoittamisesta, mutta sitten se ei hallusinoi sitä dataa samalla lailla.
Jotenkaan tämän hiljentämiseen ne on kehittänyt jotain muutakin, mutta yksi ratkaisu oli vaan se, että vähentää niitten aktiivisuutta silloin, kun käyttää tätä pidemmälle miettiviä mallejansa, ettei tuota tuu niin valtavasti sitä, kun sehän on koko ajan kehittynyt siihen päin, että itseasiassa haluaisin noin enemmän ne, jotka miettii pidemmälle niitä asioita, koska ne tekee niitä omia päätelmiänsä, ja mitä luovempi on tämmöinen oma päätelmä, niin sitä helpommin se menee sinne maailmalle, niin sanotusti.
[Marko]
Joo, on kyllä merkittävä työkalu, ei pelkästään tietotekniikan alalle tämä tekoäly, ja on kyllä mielenkiintoista nähdä sitten, että tulevaisuudessa miten tämä kehitys menee, ja minkälaisia muutoksia tulee. Ei varmaan kukaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan.
[Vesku]
Ei aivan kaikkea voi kyllä kukaan tietää, ottaa nyt kumminkin huomioon tämän kirjoittamispuolen ja kaikkiaan. Niin ja sitten tässähän oli tämä OpenClave kautta Claudebot, kautta mitä kaikkea se nimi on käynyt jo läpi, niin sitähän epäillään, että näitä isompiakin firmoja on jo kokonaan sen hallinnon alla, että saa nähdä, mitä tämmöisestä tapahtuu, jos tekee joku rikoksen se värkki, niin kenenkä syyksi se laitetaan.
[Olli]
Tuo on myös yksi hyvä pointti, että se tuo myös tämmöisiä oikeudellisia tietoturva-asioita ja kaikenlaisia muita ongelmia, mitä ei välttämättä heti ajattele AI:n käytössä, että jos se tekee jonkun virheen, kuka on vastuussa kaikessa tämmöisessä autonomisessa toimimisessa, ja myös sitten totta kai iso ongelma, mikä näiden kanssa on ollut, on copyright.
[Vesku]
Niin joo, nimenomaan. Ja sitten toisaalta tässä on se, että se on myös copyleft-tuote, elikkä tuota avoimen lähdekoodin tuote, joka hyödyntää sitten aina jotain tiedettyä malleja.
Veikkaisin itse asiassa DeepSeekkiä vaan. Tai sitten se vaan on silleen, että se lähdetään apikutsunkin jollekin muulle, mutta olkoon kuinka on se käytännön puoli, niin se on silti, se on avoimen lähdekoodin laite, niin se vielä paremmaksi muuttuu siinä, että se ei ole oikeastaan kenenkään yksilön hallinnoima se laite. Eli kyllä sille käskyjä antaa joku tietysti aina, että mihinkä päin yritystä pitäisi viedä, mutta se on hyvin kova tämmöinen hallintoavuste tuolta yrityksillä se sen kyseisen ohjelman käyttötarkoitus.
[Olli]
Mutta toivotaan nyt ainakin, että se jonnekin hyvän päin lähtisi tästä ehkä kuulemaan jossain vaiheessa. Pitääkö seurat niin monimutkainen ala kumminkin.
[Tino]
Sinäpä sen sanoit, ja se olisikin ollut mun seuraava kysymys tässä vielä, että näettekö alalla enemmän uhkia vai mahdollisuuksia?
[Olli]
Nyt heitit kyllä pahan.
[Vesku]
Kyllä tässä on tosiaan paljon mahdollisuuksia, mutta kyllä toi pitää paikkansa, että paljon on tilaa tehdä tällaisia täysiä katastrofejakin tietysti, mutta ei kai sinä kyllä, markkinat jossain vaiheessa korjaantuu aina, että joku pistetään välillä vankilaan, mutta oppiipahan.
[Olli]
Kyllä, ja totta kai tietotekniikan ala on aika aina ollut yhtä tämmöinen muuttuva, että yhtä lailla tällä tavoin alkuaikoina, kun on tullut näitä suurempia kehityksiä tietotekniikan alalla, niin yhtä lailla nekin on järisyttänyt markkinoita aika paljonkin. Sinänsä ei ole uusi asia tämä Tekoälynkään oma, mutta ehkä tuo olemaan aika suuri muutos, yhtä lailla, kun oli internet sitten aikoinaan.
[Vesku]
Vanha kunnon dotcom-bubble.
[Olli]
Niin, se on.
[Vesku]
Kyllä, sitä kaikki on joskus kuullut tietysti, vaikka tämänhetkiset hakijat varmaan eivät ole aivan yhtä vaareja kuin moni muu täällä. Tosiaan minä en vielä muista, kun sitä on ollut puhetta ja uutisissa, ja Marko varmaan on ollut aktiivisesti työelämässä silloin, kun se on ollut koko lailla niin, että jos firma on millään lailla käyttänyt internetiä, niin se on yhtäkkiä tarkoittanut, että se on kolminkertainen arvo, sillä firmalla, jos ei enemmänkin. 2000 vaihteissa silloin suurin piirtein.
[Olli]
Mutta kyllä niitä mahdollisuuksia kyllä riittää vielä, varsinkin jos vaan jaksaa pysyä mukana muutoksessa, niin kyllä niitä riittää ihan kaikille, kunhan vain jaksaa.
[Vesku]
(Laulaen) Kaikille paikkoja riittää.
[Marko]
Joo, näin minäkin sen näen, että kyllä varmaan on enemmän mahdollisuuksia uhkia sitten tekoälyn käytöstä. Ehkä siitä tulee jotakin tämmöisiä ongelmiakin, mutta kumminkin kokonaisuutena varmasti enemmän mahdollisuuksia.
[Tino]
Tämä toimii hyvän aasinsiltana viimeiseen kysymykseen. Eli mitä haluaisitte sanoa henkilölle, joka miettii SEAMKiin hakemista tietotekniikan opintoihin?
[Vesku]
No siis tosiaan valtava, hyviä opintojana tähän mennessä on ollut, että jos on alakohtaista kiinnostusta tai taitoa valmiiksi, niin hyvinkin mukavia opettajia ja hyvinkin mukavat tilat ja niin edespäin. Voin täysin avoimesti suositella ihan kenelle hyvänsä. Itse asiassa tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olen SEAMKin markkinointiin ja näin sanonut.
[Tino]
Ei ole, joo.
[Olli]
Joo, kyllä yhtä lailla voin suositella kenelle tahansa, joka tänne miettii hakemista. On ollut hyvin positiivinen opiskelijayhteisö. Ja niin kuin tässä on tullutkin sanottua monen otteeseen, niin ympäristö on hyvä ja opinnot on mielestänikin olleet hyvin kattavia. Tai ainakin tällainen, kun ensimmäisenä vuonna on hyvin laajasti perusasioita.
Totta kai mennään enemmän, ei erikoisteta vielä mihinkään tiettyyn asiaan. Se on todella hyvä pohja, mistä pääsee seuraavina vuosina jatkamaan syvemmin. Ja jos jokin alkaa kiinnostamaan, niin sitä totta kai pystyy myös omalla ajalla syventämään vielä enemmän tietämystä ja osaamista. Se voi sitten hyödyntää opinnoissakin.
[Marko]
Joo, mun mielestä SEAMKissa on kyllä opinnot hyvin käytännönläheisiä. Ja sitten se varmasti luo sitten hyviä työmahdollisuuksia opintojen jälkeen tai jo opintojen aikanakin.
[Tino]
Noniin, me lähestymme tämän jakson loppua. Ja haluamme kiittää kuuntelijoita. Ja jos kiinnostuit tietotekniikan opinnoista, niin lisäinformaatiota löydät SEAMkin nettisivuilta.
Kiitoksia.
[Vesku]
Kiitoksia kutsusta myös meikäläisen osalta.
[Olli]
Kiitoksia paljon.
[Marko]
Kiitos.