Aurinko- ja tuulivoimatuotanto kannattivat parhaiten käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden jatkokäyttömuotona
Aurinko- ja tuulivoima tuottivat parhaiten käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden jälkikäyttömuotoina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa laadittujen esimerkkilaskelmien mukaan. Jos maanomistaja sai voimayhtiöltä maanvuokraa 2 000 €/ha/v, oli investoinnin nettonykyarvo 5 %:n diskonttokorolla 1 600 €/ha 10 vuodessa ja 16 200 €/ha 20 vuodessa. Esimerkkilaskelmiin liittyy paljon oletuksia laskentakoron ja -ajan vaikuttaessa tuloksiin.
Jos kosteikko maksoi 5 000 €, se kannatti 10 vuoden tarkastelujaksolla. Tällöin kosteikon osalta arvioitiin, että siitä saatava korvaus olisi 1 000 €/v esimerkiksi luonnonarvokaupasta, hiilimarkkinoilta tai luontomatkailusta, sillä nykyiset kosteikkotuet suonpohjilla eivät suoraan mahdollista vuosittaisia tuloa. Vastaavasti 10 000 €:n kosteikko kannatti 20 vuodessa, kun laskelmien diskottokorot olivat 1 %, 3 % ja 5 %, ja jos kosteikon tuottamat nettotulot olivat 1 000 €/v.
Maatalouden kannattavuus jäi heikoksi. Vasta 30 vuoden aikana se kannatti 11 000 €/ha pellontekokustannuksilla ja 1 %, 3 %, 5 %:n diskonttokoroilla, jos säilörehunurmen vuotuinen katetuotto oli 700 €/ha Maanmittauslaitoksen (2024) katetuottoaineistoon tukeutuen.
Männynistutus puolestaan kannatti 3 %:n diskonttokorolla (nettonykyarvot 1 400 …-… 3 500 €/ha). Investointiaika oli kuitenkin pitkä eli 70 vuotta ja metsitys vaatii aktiivisia tuotantopanoksia laskelmia tehneen SEAMKin erityisasiantuntija Risto Lauhasen mukaan.
Jatkokäyttömuotojen kannattavuutta vertailtiin suonpohjilla ilman hiilikorvauksia ja ilman hiiliveroa nettotulojen nykyarvon ja investoinnin sisäisen koron menetelmillä. Lisäksi laskettiin paljaan maan arvot korkeimman maankoron kaavalla.
Maanomistajat toivovat tuottoja suonpohjien jatkokäytöstä SEAMKin erityisasiantuntija Kari Laasasenahon mukaan. Entinen turvetuotantoalue on aina yksilöllinen kohde, ja maanomistaja viime kädessä päättää jatkokäyttömuodosta. Lisäksi jokainen maanomistaja laatii omat kannattavuuslaskelmansa ja vastaa niistä omien maankäyttötavoitteidensa pohjalta. Toisaalta aurinkovoimapuistoa ei voi ihan mihin vaan rakentaa, eikä metsä tai vilja kasva vedessä.
EU:n osarahoittamien Arvohiili- ja TUPSU-hankkeiden tuloksia esiteltiin NJF -konferenssissa ”Resolving Issues in Peatlands and Peat Use in Agriculture and Horticulture” Seinäjoella 11.6.2026 sekä EU:n osarahoittaman ArvoHiili-hankkeen loppuwebinaarissa 12.6.2026
Lisätietoja: risto.lauhanen@seamk.fi ja kari.laasasenaho@seamk.fi
https://projektit.seamk.fi/kestavat-ruokaratkaisut/arvohiili/