Olli-Pekka Pertun ura johdatti kehittämään prosesseja yhdessä

Lippalakkipäinen ja tuutupaitainen henkilö hymyilee.
Olli-Pekka Perttu toimii konsulttina, mutta ei ihan perinteisessä mielessä. Hän on enemmänkin kuin taistelupari esimerkiksi tuotantopäällikölle, jonka kanssa rinta rinnan mietitään kehityskohteita.

Olli-Pekka Perttu lähti armeijan jälkeen Yhdysvaltoihin pariksi kuukaudeksi reissuun ja sukuloimaan. Kotimaasta poissa oleminen kasvatti ja auttoi löytämään suuntaa. Olli-Pekka lähtikin restonomiopintoihin Etelä-Suomeen. Opintojen ajan hän kävi Ylistarossa pikkuleipätehtaalla töissä viikonloppuisin ja lomilla. Valmistumisen jälkeen hän myi kuluttajille puhelinliittymiä, ja siinä työssä lähti ainakin luurikammo. Myyntityöt saivat jatkoa BtoB-myynnissä Tampereella ja Helsingissä, ja tässä organisaatiossa hän eteni myös kouluttajan ja perehdyttäjän rooliin. Olli-Pekka toimi hetken aikaa myös baarimikkona. Hän työskenteli myös keräilijänä varastossa, mikä kehitti tarkkuutta ja nopeutta. Tässä työssä tapahtui myös ensipuraisu prosessien maailmaan isommassa mittakaavassa. Pohjanmaalle paluun jälkeen Olli-Pekka palasi myös tutulle pikkuleipätehtaalle leipomotyöntekijäksi, ja hän toimi myös projektivetäjänä, kun tuotantotilat uudistettiin. Hän vastasi asennusten toteutumisesta aikataulussa, laitteiden ja tuotantolinjojen käyttöönotoista sekä henkilöstön koulutuksesta uusien tuotantotilojen käyttöön.

Muutosprojekti antoi sysäyksen kouluttautumiseen, ja Olli-Pekka suuntasi SeAMKin bio- ja elintarviketekniikan opintoihin, jotka tuli suoritettua tehokkaasti parissa vuodessa. Opinnäytetyössään Olli-Pekka selvitteli tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönottoa elintarvikealan yritykselle. Valmistumisen jälkeen Olli-Pekka päätyi viemään opinnäytetyössä käsiteltyä suunnitelmaa käytännön toteutukseen samaisessa yrityksessä. Hän teki myös raaka-ainetilauksia ja toimi varastolla esihenkilönä.

Tiimien toiminta keskiössä

Nopeasti ura urkeni tuotantopäällikön pestiin. Olli-Pekka muutti organisaatiorakennetta ja muokkasi palkitsemisjärjestelmän suoriutumiseen perustuvaksi.

–  Tiimien toimivuus on erittäin tärkeää, ja että ne saadaan toimimaan kohti tavoitetta. Huomiota pitää kiinnittää myös tuottavuuteen: prosesseja ja virtauksia optimoidaan ja olemassa olevasta laitekannasta pyritään saamaan maksimaaliset tehot irti. Investointejakin toki tehdään, jos niille on tarvetta, Olli-Pekka kertoo.

Olli-Pekka siirtyi toisen työnantajan palvelukseen yksikön päälliköksi. Ensi töikseen Olli-Pekka laittoi operatiivisen organisaation uusiksi ja muokkasi tiimit toimiviksi. Kaikille oli selvää, mitä kunkin pitää tehdä. Tuottavuus, toimintavarmuus ja työntekijöiden hyvinvointi saatiinkin nousuun.

–  Kiinnitin huomiota prosessiohjaukseen ja virtauksiin, ja isona toimenpiteenä tuotantotilat järjesteltiin ihan toisin päin. Osastojen välistä yhteistyötä lisättiin ja asioita otettiin puheeksi. Ennakointi on tärkeässä roolissa: tiedon pitää tulla oikeaan aikaan ja erityisesti oikealla tavalla. Kommunikointi on kaiken toiminnan perusta. Palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen kiinnitettiin myös paljon huomiota, ja sellaiseen ”pomon perspektiivistä parantamiseen”, jossa työntekijät saivat ehdottaa muutoksia ja kehitettäviä asioita, Olli-Pekka sanoo.

Hänen mielestään ihminen on tärkein, ja ihmiset ovat ajattelevia yksiköitä, jotka ovat osa prosessia. Digitalisaatio ja robotisointi muuttaa toimintaa, mutta ihminen on silti kaiken keskiössä.

Kehittäjäpersoonalle yrittäjyys on luonteva vaihtoehto

Yrittäjähenkisyys on aina ollut osa Olli-Pekan työminää, ja hän on ollut aina valmis tekemään aina vähän enemmän, ja hänellä on ollut tarve kehittyä ja kehittää. Häntä on aina myös kiinnostanut se, miksi asioita tehdään niin kuin niitä tehdään. Myös vastuuntunto on tullut hänellä kuin luonnostaan. Yrittäjyys ja yrityksen perustaminen on käynyt mielessä useaan otteeseen, mutta lopulta aika oli siihen kypsä.

– Uskalluksesta se oli ehkä eniten kiinni, ja olen odottanut sitä oikeaa hetkeä. Pelkokin on ehkä vähän painanut. Oikea hetki ei kuitenkaan tule odottamalla, vaan pitää vain uskaltaa hypätä. Varmaan jonkinlaista ikäkriisiäkin voi olla nähtävissä, ja asuntovelat niskassa ja maailmantilan ollessa mitä on, hyppy yrittäjyyteen jännitti. Kuitenkin koin, että työ määritti minua liikaa ja pystyisin antamaan enemmän kuin mitä palkkatöissä pystyy. Irtisanouduin ja pidin pienen breikin, joka herätti luovuuden, ja syttyi halu olla parempi ja halusin oppia lisää. Luin esimerkiksi tosi paljon, Olli-Pekka kertoo.

Yrittäjyyden alkumetreillä TE-toimisto, uusyrityskeskus ja Into Seinäjoki olivat hyvänä apuna. TE-toimiston kautta sai kokeilla yrittäjyyttä neljä kuukautta ansiosidonnaisella. Uusyrityskeskukselta sai perustiedot yrityksen perustamiseen ja hyvät pohjat liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelmien laatimiseen. Liikeidea myös tarkentui. Inton sparrailu, apu ja vinkit veivät myöskin eteenpäin.

– Toimin konsulttina, mutta en ihan perinteisessä mielessä. Olen enemmänkin kuin taistelupari esimerkiksi tuotantopäällikölle, jonka kanssa rinta rinnan mietitään kehityskohteita. Riisutaan kauluspaita ja vedetään valkoiset päälle ja mennään sinne, missä tapahtuu. Strategiset päätökset viedään tuottavaan toimintaan käytännönläheisesti. On ollut tärkeää tuotteistaa ja selkeyttää omia palveluita. Toimin taustani takia lähinnä elintarviketeollisuuden parissa, mutta prosessit ovat kaikilla toimialoilla samantyyppisiä, joten kyllä tämä on laajennettavissa mihin vain, missä kuvataan ja tarkastellaan prosesseja. Ulkopuolisin silmin asioita näkee usein paremmin, ja teen sellaisia sokeita pisteitä näkyviksi. Ennakoimalla asioita niihin voidaan kiinnittää huomiota ennen kuin mitään suurempaa ehtii tapahtua, kuvailee Olli-Pekka työskentelytapaansa.

Urasuunnittelussa oma mielenkiinto tärkeintä

Olli-Pekka haluaa vielä lopuksi tsempata omaa uraansa pohtivia hakeutumaan aktiivisesti erilaisten mahdollisuuksien pariin ja miettii elintarvikealan kiinnostavia puolia.

– Kannattaa yhdistää alusta asti opiskelu ja työelämä ja hyödyntää erilaiset harjoittelut ja kesätyöt. Ei jäädä vain odottamaan, että esimerkiksi koulu tarjoaa mahdollisuuksia, vaan hakeutua itse kiinnostaviin paikkoihin. Itselläni oli monenmoista kokemusta ja jokainen työpaikka on vienyt eteenpäin omalla uralla.

Olli-Pekan mukaan elintarvikealalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä ihmiset laittavat suuhunsa.

–  Terveellisyys, ihmisten hyvinvointi ja vaikutus ympäristöön ovat mielenkiintoisia näkökulmia tämän alan kiinnostavuuteen. Tälläkin alalla pystyy vaikuttamaan tosi isosti asioihin. Tärkeintä on pysyä kehityksessä mukana eikä saa liiaksi vieraantua käytännön asioista, vaikka kouluttautuu. Ihmislähtöisyys on mielestäni tärkeintä ihan kaikissa asioissa silti, hän päättää.