Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta kerätty ensimmäistä kertaa yhteen osoitteeseen - toiminta laajentunut valtavasti viime vuosina
Juuri luotu TKI.fi -sivusto kerää ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan nähtäväksi yhden sivuston kautta. Sivustolla myös kuvataan yleisesti ja yleistajuisesti ammattikorkeakoulujen tutkimuksen ja kehittämistyön luonnetta ja laajuutta. Tämä on tärkeää, sillä toiminta on kymmenessä vuodessa monen tietämättä laajentunut valtavasti, ja muodostaa jo koko Suomen elinvoiman ja kasvun tukipilaristoa. Myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteys vahvistuu koko ajan.
– Suomi tarvitsee juuri nyt erityisen paljon juuri ammattikorkeakoulujen käytännönläheistä, mutta tutkimuksellisesti korkeatasoista TKI-työtä. Sivusto tarjoaa yrityksille, hyvinvointialueille, järjestöille paremmat mahdollisuudet löytää kumppanit tutkimus- ja kehittämistyölle. Toivottavasti myös moni päättäjä ja virkamies päivittäisi näkemyksensä ammattikorkeakouluissa tehtävästä TKI-työstä ja sen mahdollisuuksista, kertoo Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja, rehtori Vesa Taatila.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta laajentunut merkittävästi viime vuosina
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on kasvanut ja kehittynyt valtavalla voimalla viimeiset vuodet. TKI-toimintaan vuosittain käytetyn TKI-rahoituksen määrä on kasvanut yli 100 miljoonalla eurolla vuoden 2015 jälkeen, ja suurin osa rahoituksen kasvusta on tullut ulkoisen rahoituksen kasvusta.
– Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet kasvattamaan merkittävästi TKI-toimintaansa, vaikka perusrahoituksen reaalinen taso on laskenut ja koulutukseen tavoitteet kasvaneet. Ulkoisen rahoituksen määrää on näissä vaikeissa oloissa kyetty kasvattamaan ulkoisen rahoituksen määrää kuudessa vuodessa lähes 65 miljoonalla eurolla, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Suomen työn tuottavuuden kasvu vuonna 2022 oli 0,2 prosenttia (Global Innovation Index, 2022). Olimme maavertailussa sijalla 84, ja tilanne ei ole parantunut finanssikriisin jälkeen. Heikko tuottavuus on Suomen suurimpia haasteita myös kansainvälisten arvioiden ja vertailujen perusteella. Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet siihen, mihin muu Suomi ei eli tuottavuuden kasvattamiseen. Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksen tuottavuus kasvoi vuosien 2011 ja 2021 välillä 58 prosenttia.
Työn tuottavuuden parantamiseksi T&K-rahoitusta tulee suunnata nykyistä enemmän yhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Koulutusorganisaatiot huolehtivat osaamisen ja tiedon kierrättämisestä. Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali erityisesti pk-yritysten T&K-työn vahvistamisessa.
Ammattikorkeakouluille keskeiseksi haasteeksi TKI-toiminnan kehittämisen ja laajentamisen kannalta on muodostumassa perusrahoituksen taso, koska ulkoinen rahoitus edellyttää usein merkittävää omarahoitusosuutta.
– Pelkän kilpaillun TKI-rahan lisääminen ei varmista laadukasta, strategista ja pitkäjänteistä TKI-toiminnan kehittämistä, Mielityinen huomauttaa.
Ammattikorkeakouluja tarvitaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen
TKI-investointien lisääminen ja työelämän TKI-kyvykkyyden parantaminen edellyttää tohtorikoulutusmäärien kasvattamista kansallisesti. Määrän lisäksi nykyistä useamman tulisi työllistyä yksityiselle sektorille. Suomen T&K-henkilöstöstä vain 20 prosenttia on suorittanut tutkijankoulutuksen (tohtori, lisensiaatti). Yrityssektorilla T&K-työtä tekevistä vain 7 prosenttia on tutkijankoulutettuja (Tilastokeskus). Osuus on kasvanut erittäin hitaasti kehittämispyrkimyksistä huolimatta.
– Työelämälähtöisen TKI-toiminnan tekijöinä ammattikorkeakoulut pystyisivät tukemaan tohtoritutkintojen kehittämistä juuri elinkeinoelämän tarpeisiin – sekä yhdessä yliopistojen kanssa että yksin. Euroopassa ammattikorkeakoulujen rooli onkin tunnistettu ja esimerkiksi Alankomaissa ja Saksassa ammattikorkeakoulut ovat saaneet oikeuden kouluttaa tohtoreita. Toivottavasti nyt otamme opiksi koulutustason kehityksessä tehdyistä virheistä vaan pysymme kehityksessä mukana, Mielityinen toteaa.
Professorin ammattinimikkeen puuttuminen vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen kykyä rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja kotiuttaa rahoitusta esimerkiksi EU:n rahoituslähteistä. Tohtorikoulutuksen laajentaminen ja professorin ammattinimikkeen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa tukisi ammattikorkeakoulujen TKI-kyvykkyyden vahvistamista.
– Professorin ammattinimike on maailmalla korkeakouluissa yleisesti käytetty ammattinimike ja Suomen lisäksi ainoastaan Belgian Flanderissa ammattikorkeakouluilla ei ole mahdollisuutta käyttää nimikettä. Nimikkeet vaikuttavat korkeakoulujen uskottavuuteen, erityisesti kansainvälisessä kontekstissa, toteaa Mielityinen.