Purettava ja siirrettävä hirsirunkoinen rakennus tilapäiseen käyttöön

Taustaa

Joskus voi tulla vastaan sen verran laaja tarve lyhytaikaiseen asumiseen, että olemassa oleva rakennuskanta ei pysty siihen vastaamaan. Tällaisia tilanteita voi synnyttää mm. paljon työvoimaa vaativan tehtaan tuotannon aloittaminen jossain muualla kuin suurien kaupunkien läheisyydessä, opiskelija-asuntojen vähäisyys tai poikkeustilanne (sota tai luonnonkatastrofi). Yleensä katastrofialueiden telttamajoitusta seuraava parempi vaihtoehto on jonkinlainen konttirakentaminen, joka on tietysti kustannustehokas ja järkevä rakennustapa tilapäiseen asumiseen. Joskus asuminen voi kuitenkin venähtää ajateltua pidemmäksi, ja konttiasumisella ei voida välttämättä vastata kovin hyvin tarpeeseen laadukkaammasta asumisesta, johon sisältyy mm. kodinomaisuus ja yksityisyyden tarve.

Hankkeessa päätettiin suunnitella tilapäiseen asumiseen ratkaisua, joka vastaisi hieman tyypillisiä väliaikaisratkaisuja paremmin asumisen laatuvaatimuksiin. Kriteereihin lisättiin myös rakennuksen edullinen hiilijälki. Ukrainan sodan vuoksi ensimmäisenä ympäristöksi ajateltiin pakolaisaluetta, ja mietittiin asuinyksikköä ja sen liittymistä kyseiseen ympäristöön. Myöhemmin mukaan tuli muitakin käyttötarkoituksia.

Suunnittelun lähtökohdat

Kun puhutaan rakennuksen tilapäisestä käytöstä (esim. 2-5 vuotta), lähdetään suunnittelussa siitä, että käytön jälkeen rakennus on joko siirrettävissä kokonaisena tai osina uudestaan seuraavaan käyttöympäristöön. Tämä asettaa rakennukselle tiettyjä reunaehtoja sen järkevän ja taloudellisen toteuttamisen kannalta. Rakennuksen on syytä olla melko pieni, jolloin sen tarvikkeiden massa ja tilavuus ovat järkevään kuljettamiseen riittävän pieniä. Tällöin myös perustuksiin riittää kevyempi ratkaisu. Purettavassa ja uudelleenkoottavassa rakennuksessa rakenneratkaisut on oltava sellaisia, että rakenteiden purkaminen ehjänä on mahdollista, ja uudelleenkokoaminen yksinkertaista. Tässä hakkeessa päädyttiin tarkastelemaan osina siirrettävää rakennusta.

Suunnittelun pohjaksi otettiin Tampereen yliopiston 2022 päättyneessä KERAKE-hankkeessa esitelty Arbo Shelter -asuinyksikkö (kuva 1), koska se oli juuri suunniteltu tilapäiseen asumiseen katastrofialuille. Seinien materiaaliksi valittiin hirsi, koska hirsirakenne on jo sellaisenaan ilman erityisiä toimenpiteitä purettava ja uudelleen koottava rakenne Maltillisen kokoisesta hirrestä valmistettu hirsirunko on myös mahdollista koota ilman koneapua ja erikoisosaamista. Yläpohja, ja alapohja suunniteltiin rankarakenteisena, ja perustuksena voi toimia tasatun murskepedin päälle asetetut kevytsoraharkot.

Kuva 1. Arbo Shelter -asuinyksikkö

Rakennuksesta laadittiin seinäkaaviot. Katon kantavat rakenteet mitoitettiin 2,0 kN/m2 lumikuormalle ja alapohja 2,0 kN/m2 hyötykuormalle. Leikkauspiirustus on esitetty kuvassa 2, ja sivuräystäsleikkaus kuvassa 3.

Kuva 2. Leikkauspiirustus

Kuva 3. Räystäsdetaljit

Rakennuksen purettavuus ja siirrettävyys

Katto- ja yläpohjarakenteiden sekä lattiarakenteiden osalta kantava palkisto, levyt, kaikki laudoitukset ja sisäkaton paneelit voidaan tehdä määrämittaisena ja ruuvikiinnityksillä, jolloin ne ovat purettavissa ja koottavissa uudelleen. Jos vesikatteena olisi kuvista poiketen pelti, voisi myös kattopellit käyttää uudelleen. Huopakate, lämmöneristeet ja höyryn/ilmansulkukerros olisivat todennäköisesti materiaaleja, jotka uusittaisiin seuraavassa käyttökohteessa. Ulkoseinät hirsirunkoisena ovat luonnostaan purettavissa ja koottavissa uudestaan.

Työpajoissa esiin tulleita asioita

Katastrofialueille vientiin asuinyksikköjen toimittaminen on haastavaa yleisesti jo suuresta ja äkillisestä tarpeesta johtuen. Vientikohteissa on muutenkin vaikea kilpailla hinnalla. Joku pienempi toimija lähempänä kohdetta on usein hinnaltaan halvempi. Osatoimitus (esim. pelkkä hirsikehikko) yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa voisi olla toimiva vaihtoehto. Yleisesti ottaen konseptilla nähtiin kuitenkin olevan potentiaalia, jos tilapäiseen asumiseen saisi markkinoitua hieman laadukkaamman vaihtoehdon. Asuinyksikön lisäksi myös sen liittyminen ympäristöön on oleellinen suunnittelukysymys.

Hankkeessa tehtiin suunnitelmia myös hieman isommasta asuinyksiköstä, ja rakennuksista, johon on yhdistetty neljä asuinyksikköä. Rakennepiirustusten lisäksi kohteista laadittiin myös havainnekuvia. Kaikki kuvat ja piirustukset löytyvät julkaisusta, joka löydettävissä täältä.

Kirjoittaja:

Petri Koistinen
Lehtori, rakennustekniikka, SeAMK