Tuoreet kohtaamistaiteen ohjaajat kokivat voimaantumista luovan työn äärellä | SeAMK

Tuoreet kohtaamistaiteen ohjaajat kokivat voimaantumista luovan työn äärellä

Ryhmäkuva kahdestakymmenestä ihmisestä.
Tuoreet ohjaajat ryhmäkuvassa.

Kahdenkymmenenkolmen opiskelijan ryhmä on suorittanut Seinäjoen ammattikorkeakoulun avoimessa AMK:ssa Kohtaamistaiteen® opintokokonaisuuden, joka oikeuttaa heidät toimimaan rekisteröidyn tuotemerkin mukaisen menetelmän ohjaajina. Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetyöskentelyä, jonka juuret ovat japanilaisessa, alun perin muistisairaiden toimintakyvyn mittaukseen ja kuntoutukseen kehitetyssä Clinical Art -menetelmässä.

Kampustalon valoisassa aulassa on esillä värikkäitä maalauksia, unenomaisia paperiveistoksia, kaarnaveneitä ja muun muassa yläkoululaisten luomia hypnoottisen hienoja värisommitelmia pikkuruisissa diakehyksissä.

Värikkäitä pikkukuvia diakehyksissä.
Opintoihin sisältyi myös ohjausharjoittelua. Tässä yläluokkalaisille toteutetussa harjoittelussa syntyneitä monotypiatöitä.

”Käsillä tekeminen toimii ankkurina siihen, että pystyt olemaan tässä ja nyt. Se on yksi parhaita keinoja estää ajatusten harhaileminen muuhun. Silloin olet täysin läsnä, ja se tuo voimia takaisin”, jurvalainen taiteilija ja opettaja Mikki Paajanen tiivistää taiteen ja käsillä tekemisen merkityksen tuoreena kohtaamistaiteen ohjaajana.

Vaikka puhutaan taiteesta, menetelmän tarkoitus ei ole pyrkiä ammattilaistason lopputulokseen. Keskeistä on syventyä työn kautta voimaantumiseen, itsensä ja muiden kohtaamiseen sekä aisteilla nauttimiseen.

”En ole pitänyt itseäni millään tavalla taitavana kuvallisessa ilmaisussa. Pikemminkin niin, että kun kuulin ryhmän esittäytymisissä mukana olevan taiteilijoita, kuvataideopettajia ja -ohjaajia, hiki nousi otsalle ja ajattelin olevani ihan väärässä paikassa”, Lapualla asuva ja Seinäjoella yrittäjänä toimiva Satu Kujanpää kertoo ensiajatuksistaan.

Nainen ja mies nojaavat toisiaan kohti nojatuoleilla istuen.
Satu Kujanpää ja Mikki Paajanen aikovat hyödyntää Kohtaamistaiteen® menetelmiä omassa työssään.

Pian Kujanpää kuitenkin huomasi, että Kohtaamistaiteessa® on paljon samaa kuin hänen entisessään työssään opettajana ja nykyisen yrityksensä hyvinvointipalveluissa: havainnoimista, kohtaamista, voimaantumista, rentoutumista, tekemisen ja oppimisen iloa. Hän kertoo käyttäneensä luovia menetelmiä työssään aiemminkin esimerkiksi lasten kanssa ja havainneen niiden voiman. Käsillä tekemisen ääressä rauhoittuu, mikä auttaa pääsemään kiinni sisäiseen kokemusmaailmaan.

Mikki Paajasen lähtökohdat opintoihin olivat täysin päinvastaiset. Hän oletti myös kouluttajan olevan tekniikat erinomaisesti hallitseva taiteilija, ja henkiseen puoleen perehdytään siinä taidetyön ohessa. Alun sokin jälkeen hän huomasi kouluttaja Tiina Kohtamäen vahvuuksien olevan juuri luottamuksellisen ja keskustelulle alttiin ilmapiirin luojana.

Syksyllä alkanut matka oman opintoryhmän kanssa kirkasti Paajaselle ja Kujanpäälle omakohtaisen kokemuksen kautta kohtaamistaiteen olemuksen.

”Lähiopiskelupäivät, kun on saanut tulla omasta hektisestä arjesta ja vain keskittyä opintoihin, ovat olleet todella voimaannuttavia. Ryhmässä on avattu alusta asti tosi isoja ja henkilökohtaisia, yllätyksellisen vahvoja asioita”, Kujanpää kertoo.

Paajanen toteaa pohtineensa, että ihmiset hakevat erilaisista menetelmistä apua, kun tunnistavat olevansa palamassa loppuun tai lähellä sitä. Oma kokemus toi hänelle kuitenkin toisenlaisen oivalluksen.

”Monesti tulin tänne enkä tiennyt olevani mitenkään stressaantunut tai väsynyt arjesta. Yhtäkkiä tuntui kuitenkin siltä, että hitto, tämähän on tehty minullekin, joka luulen olevani terve ja voivani superhyvin. Että tämä toimi minullekin laturina”, Paajanen jatkaa.

Kouluttaja Tiina Kohtamäki kertoo Kohtaamistaiteen® olevan sopivan menetelmäksi hyvin laajasti erilaisten ryhmien kanssa. Japanilaista perusajatusta on viety kunnioittaen eteenpäin.

”Suomessa ajatusta on laajennettu sopimaan suomalaiseen kulttuuriin ja kohtaamistaide sopii hyvin menetelmänä koko elinkaaren kaikkiin vaiheisiin.”

Kohtamäen mukaan japanilaisen kulttuurin vaikutus näkyy kohtaamistaiteessa sisäänrakennettuna kauneuden huomaamisena, arvostamisena niin toisia kohtaan kuin itseään, materiaaleja ja välineitä kohtaan sekä palvelemisena.

”Kohtaamistaiteeseen kuuluu esimerkiksi se, että ohjaaja laittaa kaiken valmiiksi kauniisti aseteltuna esille kuten materiaalit ja työvälineet ennen ryhmän saapumista.

Fakta:

  • Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimintaympäristöissä.
  • Perustuu japanilaiseen Clinical Art -työskentelyyn.
  • Menetelmä soveltuu eri ryhmille varhaiskasvatuksesta mielenterveys- ja päihdetyöhön, ikääntyneistä työhyvinvointiin.
  • Laurea-ammattikorkeakoulu kouluttanut kohtaamistaiteen ohjaajia vuodesta 2007.
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulun ensimmäisestä ohjaajakoulutuksesta valmistui 23