Tuulia Potka-Soinisen väitös konserniverokeskuksen ja suuryritysten välisestä syvennetystä asiakasyhteistyöstä

Kasvokuva tummahiuksisesta naisesta.
Tuulia Potka-Soininen.

Osan suomalaisista suuryrityksistä verovalvontaa on vuodesta 2016 saakka hoidettu toimintatavalla, jota kutsutaan syvennetyksi asiakasyhteistyöksi. Tämä OECD:n suosittelema tapa järjestää suuryritysten verovalvonta koskettaa pientä osaa yrityksistä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan uusi toimintatapa on koettu positiivisena niin Verohallinnossa kuin yrityksissäkin, mutta se on aiheuttanut myös uudenlaisia jännitteitä.

SeAMKissa lehtorina työskentelevä, KTM Tuulia Potka-Soininen perehtyi väitöstutkimuksessaan niin sanottuun syvennettyyn asiakasyhteistyöhön, joka on Konserniverokeskuksen toimintatapa suuryritysten kanssa. Toimintatapa perustuu taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n suositukseen, ja se pilotoitiin Suomessa vuonna 2013. Sittemmin käytäntö on vakiintunut koskemaan pientä osaa verovelvollisista yrityksistä.

Uusi toimintatapa otettiin Potka-Soinisen mukaan yleisesti ottaen hyvin vastaan ja suosituksia sovellettiin onnistuneesti.

”Haastateltavat kuvailivat aiempaa veroviranomaisten ja yritysten välistä suhdetta osittain hyvin negatiivisinkin termein. Nyt suhde perustuu enemmän yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin. Tällaisia ovat muun muassa verotarkastusten väheneminen, hallinnollisen taakan pieneneminen sekä verotuksen ennakoitavuuden ja varmuuden lisääntyminen, kun fokus siirtyi historiasta tulevaan”, tutkija kertoo.

Verohallinnon toimintatapojen muutos ja verovelvollisten näkeminen asiakkaina on pakottanut eri toimijat tarkastelemaan omia roolejaan ja niiden muuttumista verotuksen kentällä. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut ilman ongelmia.

”Veroviranomaisten uusi rooli koettiin epäselvänä, samoin raja verokonsultin ja -viranomaisen välillä. Enää ei riitä, että viranomainen hallitsee lainsäädännön ja tekniset yksityiskohdat, vaan hänen täytyy kyetä toimimaan asiakaspalvelijana ja tiiviimmässä kanssakäymisessä asiakasyritysten kanssa. Yrityksille toimintatapa toi lisää velvoitteita ja itsesääntelyä, kun taas konsulteille riskin heidän roolinsa pienenemisestä”.

Toimintatavan koettiin myös saaneen aikaan uusia rajanvetoja syvennetyn asiakasyhteistyön piirissä olevien yritysten ja muiden yritysten välillä. Koska kyseessä ei ollut lainsäädännöllä määrätty toimintatapa, sen oikeudenmukaisuus myös kyseenalaistettiin.

”Oikeusturvan koettu puutteellisuus ja veroviranomaisen kyseenalaistettu puolueettomuus nousivat esiin tekijöinä, jotka lisäsivät verotuksen epävarmuutta. Epävarmuuden poistaminen taas oli yksi syvennetyn asiakasyhteistyön keskeisiä tavoitteita, eli lopputulos oli ristiriidassa alkuperäisen tavoitteen kanssa”, Potka-Soininen kertoo.

Tutkimus osoitti, miten keskeinen rooli vahvalla viitekehyksellä on sääntelyn muutoksen aikaansaamisessa. Syvennetty asiakasyhteistyö toimintatapana mahdollisti eri toimijoiden yhteistyön ja verotuksen kentän muuttumisen. Pyrkimys oli parantaa Verohallinnon ja suuryritysten välisiä suhteita, ja tässä onnistuttiinkin. Toimintatavan katsottiin parantavan yritysten mahdollisuuksia noudattaa verolainsäädäntöä.

KTM Tuulia Potka-Soinisen laskentatoimen väitöskirja “Cooperative Compliance in Taxation of Large Corporations in Finland – Process and Outcomes” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 14.1.2022. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Matias Laine (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Pellinen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöskirja on luettavana sähköisenä julkaisuna täällä.

Väitöstilaisuutta voi seurata vain verkkovälitteisenä tämän linkin kautta. Koronarajoitusten vuoksi tilaisuuteen voi osallistua vain kutsuttuna. Tilaisuuden lopuksi etäyleisöllä on mahdollisuus esittää väittelijälle kysymyksiä ottamalla yhteyttä kustoksen puhelinnumeroon +358 50 428 0803.

Lisätietoja

Tuulia Potka-Soininen

Tuulia.Potka-Soininen@seamk.fi