Tuuliajolta uuteen työhön – mentorointiin osallistuminen täytti Elinan toiveet moninkertaisesti | SeAMK

Tuuliajolta uuteen työhön – mentorointiin osallistuminen täytti Elinan toiveet moninkertaisesti

kategoria: Hakijalle
Kaksi ihmistä pöydällä olevan tietokoneen ääressä.

SeAMKin mentorointiohjelman hakuilmoitus viime syksynä tavoitti agrologiopiskelija Elina Knutsin sopivalla hetkellä.

”Olin urallani hieman tuuliajolla. Opinnot etenivät kyllä suunnitellusti, mutta korona hankaloitti harjoittelu- tai työpaikan löytämistä, ja motivaatio alkoi uhkaavasti painua alaspäin. Päätin sitten hakea mentorointiohjelmaan mukaan osittain uteliaisuudesta ja osittain pienellä ”ei se ota jos ei annakaan” -mentaliteetilla katsomaan, mitä tämä kortti toisi tullessaan”, Knuts kertoo viimeisen mentorointitapaamisen jälkeen.

Mentoroinnin tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä antaa valmiuksia matkalla työelämään. Se on tapa siirtää kokemuksen tuomaa tietoa sekä osaamista työuraa jo tehneeltä henkilöltä opiskelijalle tulevan työelämän tueksi. SeAMKissa mentorointiohjelma rakennettiin vuosina 2013–2015 toteutetussa hankkeessa, jonka jälkeen se on vakiintunut menetelmäksi opiskelijoille tarjottavassa uraohjauksessa.

SeAMKin mentorointiohjelman yhtenä yhteyshenkilönä toimiva lehtori Jussi-Matti Kallio lähti Elina Knutsin ilmoittautumisen saatuaan etsimään tälle sopivaa mentoria. Kallio tiesi opiskelijan kiinnostuksen rehutuotantoon ja otti yhteyttä Atria-konserniin kuuluvan A-Rehun kehityspäällikkö Anne Rauhalaan.

”Olen ollut pitkään mukana työelämässä ja tottunut opastamaan uraansa aloittavia työntekijöitä. En kuitenkaan ole toiminut aiemmin mentorina ja olin kiinnostunut näkemään, millaista se on. Jussi-Matin ottaessa yhteyttä en vielä tiennyt mentoroitavasta muuta kuin että hän on kiinnostunut rehupuolesta. Siinä vaiheessa odotin, että saadaan hyviä keskusteluja aikaiseksi. Ajattelin myös, että on mielenkiintoista kuulla, mitä nuoremmat ajattelevat tämän hetken työelämästä”, Rauhala kertoo.

Knuts kertoo, että hänen toiveissaan oli mentoroinnin kautta luoda verkostoja työelämään ja nähdä käytännössä, millaista on erityisesti rehustuksen ammattilaisten työ.

Kemiat ja arvomaailma kohtasivat

Jo pian kävi selväksi, että niin mentorin kuin mentoroitavan toiveet ja ajatukset loksahtivat hyvin yhteen. Knuts ja Rauhala sopivat ensimmäisen tutustumistapaamisensa videopuheluna Teams-alustalla. Kummallakin oli noin tunnin kestäneen tapaamisen jälkeen tunne, että keskusteluyhteys oli hyvä.

”Kaikki oli heti alusta alkaen vaivatonta ja mutkatonta. Tähän varmasti vaikuttivat molempien puhelias ja utelias luonne. Anne on hyvin lämminhenkinen, avoin ja alansa rautainen ammattilainen, joten meillä oli tapaamisissamme hyvä henki ja tekemisen meininki. Pääsääntöisesti tapasimme Teamsin välityksellä, ja pari kertaa kävimme kahvilla. Enimmäkseen työskentelymme oli keskustelua, joista tein sitten omia muistiinpanoja”, Knuts kertoo.

”Tosiaan jo ensimmäisen tapaamisen jälkeen tuntui, että meillä synkkaa hyvin ja juttu menee lähinnä pitkäksi. Kyllä me kuitenkin asiaakin ehdittiin puhua”, Rauhala täydentää nauraen.

Mentoroinnin ohella syntyi näytön paikka

Mentoroinnin ensisijainen idea tai tavoite ei ole saattaa opiskelijoita ja harjoittelu- sekä työpaikkoja yhteen eikä sitä sellaisena markkinoida. Jussi-Matti Kallion mukaan ei kuitenkaan ole mitään estettä, ja on lähinnä positiivista, jos näin käy.

Anne Rauhalan ja Elina Knutsin mentorointijakson aikana syntyi tilanne, jossa Atrialla tarvittiin harjoittelijaa auttamaan broilerituotannon tilakohtaisen hiilijalanjäljen laskemisessa. Mentorointikeskusteluiden aikana Rauhala oli vakuuttunut siitä, että Knuts sopisi työhön.

”Ei missään vaiheessa mentorointiin lähtiessä ajateltu, että meillä olisi mitään harjoittelua tarjolla. Mutta tilanne tuli nopeasti vastaan”, Rauhala kertoo.

Harjoittelujakson aikana Knuts osoitti osaamisensa. Hänet palkattiin sen jälkeen vielä sijaiseksi toiseen tehtävään talon sisällä. Samalla he jatkoivat Rauhalan kanssa mentorointikeskusteluja. Syksyn tuuliajotunnelmista Knuts oli mentoroinnin päättymiseen mennessä siirtynyt vakaalle reitille myötätuuleen.

”Omat toiveeni täyttyivät moninkertaisesti: En saanut ainoastaan verkostoja työelämään vaan kokonaisen työyhteisön! Harjoittelupaikan lisäksi sain opinnäytetyön aiheen, sitten vielä kesätyöpaikan. Lisäksi sain roppakaupalla tietoa ja hyviä vinkkejä monista keskusteluistamme”, Knuts kiittää.

Hiljaisen tiedon siirtäminen palkitsee

Myös Anne Rauhalan kokemukset mentorointijaksosta ovat positiiviset. Aikaa mentoriksi ryhtyminen toki vähän vaatii, mutta ei liikaa.

”Voisin hyvin lähteä mukaan uudelleen. Kahdenkeskisten keskusteluidemme lisäksi mielenkiintoisia ovat olleet myös isommat tapaamiset kaikkien mentorointiohjelmaan osallistuvien kesken. Ne ovat toimineet hyvin etäyhteyksilläkin.”

Hän kokee saaneensa SeAMKin yhteyshenkilöiltä hyvät ohjeet ja suuntaviivat mentorointiin.

”Aluksi ei oikein tiennyt, mitä tehdä, kun mentorointi oli minulle uutta. Ilman niitä ohjeistuksia olisi ollut hankalaa päästä eteenpäin.”

Mentoriksi ryhtymisessä ovat Rauhalan mukaan vaikuttaneet myös omat kokemukset uran alkutaipaleelta.

”Yksi ajatus, miksi lähdin mukaan, on ollut että sain vanhemmilta työntekijöiltä paljon apua työelämän alkuun. Olen muistellut sitä aikaa lämmöllä ja ajatellut, että jos voin joskus laittaa hyvä kiertämään niin teen sen.”

Kuvakaappaus Teams-kokouksen auditorionäkymästä, jossa näkyvät kokoukseen osallistuneiden kasvot.
Mentorointiohjelmaan osallistuneilla oli ohjelman aikana myös yhteisiä tapaamisia. Päätösseminaari pidettiin huhtikuun lopussa Teams-kokouksena.

Lisätietoja SeAMKin mentorointiohjelmasta:

Jussi-Matti Kallio ( SeAMK Ruoka) jussi-matti.kallio@seamk.fi
Pia-Mari Riihilahti (SeAMK Tekniikka) pia-mari.riihilahti@seamk.fi
Sari Havulehto (SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri )  sari.havulehto@seamk.fi
Pirkko Mäntykivi (SeAMK Sosiaali- ja terveysala) pirkko.mantykivi@seamk.fi